Minä olen 14-v tyttö, jonka lapsuuteen/ varhaisnuoruuteen mahtu paljon vastoinkäymisiä, kuten koulukiusaamista ja kutos luokalta lähtien vaikea kotitilannekin.
Kotona kuulen koko ajan vaan haukkumista ja valitusta. Itsemurha on käynyt mielessä viimeisen vuoden aikana neljä kertaa ja sitä kerran jopa kokeilin, mutta en onnistunut. Tällä hetkellä vaikean kotitilanteen ja ala-asteen kiusaamisen takia mä oon ihan hukassa. Mä en tiedä kuka mä oon, mikä on mun elämän tehtävä ja onko mun elämä ees elämisen arvoista.
Voimia katsa 😭☺️❤️ Kyllä sinä teit oikein, ne ei vaan ymmärtäny sua. Toivon että sun perhekin alkaa pikku hiljaa ymmärtämään sua vielä ja saisit sieltäkin sen tärkeän tuen. Tsemppiä ja voimia, oot ajatuksissani!
Mä oon saanu valtavan oivalluksen tajutessani olevani tällä hetkellä paitsi ahdistunu, masentunu ja itsetuhoinen myöskin hyvin hyvin vihainen... Oon masentunu ja surullinen koska mulla on paha olo enkä jaksa ja ensimmäistä kertaa tiedostan olevani vihanen perheelle joka vaan vähättelee valittaa ja haukkuu mua 😠 Tavallaan tää viha on ihan kauhee tunne, mutta toisaalta tiedän että tää on vaan tunne jolle on syy. Mun vointi ei kiinnosta kotona ketään, jos kerron jostain tunteesta mun käsketään joko lopettamaan koohottaminen tai olemaan hiljaa tai sitten mun tunteet ja mut vaan haukutaan. Haluan vaan itkee kun muhun sattuu mut en saa. Mä ja monet ammattilaiset ollaan sanottu vanhemmille et niiden pitää kysyä mun kuulumisia, koska en pysty siihen ite ja niiden pitää KUUNNELLA JA TUKEE mua mun elämässä, mutta ei ne kysy ja jos isä joskus kysyy ja rupeen sille kertoon totuutta, se vaan valittaa mulle 😭 😭 Tällä hetkellä mulle ollaan hakemassa Kelan tukia ja mua ollaan siirtämässä aikuislukioon, mut pelkään ettei isä tajua ja vaan valittaa ja paasaan kuinka koulu on tärkeetä ja kaikki kaikessa ja kuinka mun täytyy opiskella niin kun muutkin ja pitää ottaa ittee niskasta kiinni ja ryhdistäytyä 😭
Katsa,
Onhan se ihan luonnollista että tuollainen kohtelu herättää tunteita joka suuntaan. Sä olet aivan varmasti tehnyt parhaasi kaikin puolin, ja oot todella rohkeasti kertonut asioistasi. Muista, että vika ei ole sussa, jos sun sanomisiin reagoidaan noin! Toivottavasti löydät jonkun paikan, missä voit itkeä rauhassa, jos siltä tuntuu. Siihen pitää jokaisella olla oikeus.
Opiskeluissa riittää se, että toimii voimiensa mukaan. Paljon pahempaa on ajaa itsensä loppuun opiskelemalla yli omien voimien. Sä olet varmasti paljon kovempi kuin moni luuleekaan, ja tuo niskasta kiinni ottaminen kuulostaa yhtä julmalta kuin aina. Toivottavasti tuo koulujuttu menee hyvin. Sinun hyvinvointi tässä on ykkösjuttu ja toivottavasti myös perheesi ottaa sen paremmin huomioon.
Tuhannesti tsemppiä ja halauksia! ☺️❤️
Voimia ja haleja Katsa rakas! <3 kyllä sinä selviät, minä uskon suhun. Kuinka kauan ollaan jo selvitty! Oikiasti tosi törkeetä vanhemmiltas mutta onneksi uskallat olla rehellinen. Toivon niin paljon että vanhempasi ymmärtäisivät sinua vielä joku päivä ja saisit näyttää tunteesi avoimesti ilman että joku valittaa siitä.
Tsemppiä tosi paljon, kyllä tämä vielä helpottaa!
Ihan ymmärrettävä tunne. Onko yhtään parempi olo nyt?
Hei! Päivitän nyt kuulumiseni tännekin 🙂 Tällä hetkellä mä oon onnellisempi kun kahdeksaan vuoteen. Mulla on lääkitys kunnossa, olen saanut osastohoitoo moneen kertaan ja niistä on ollut apua, musta on tehty lastensuojeluilmoituksia ja sen seurauksena meillä käy nyt perhetyöntekijä kerran kuussa, olen oppinut hyväksymään et mun perhe on mitä on eikä ne muutu, mikä on helpottanu oloo, kun ei enää syytä ittee siitä, et ne on ilkeitä. Kohta mulla on takana kaks vuotta psykoterapiaa ja ikää tulee 18v mikä auttaa elämässä taas askeleen eteenpäin 😀
Mitäs teille kuuluu rakkaat ystävät? ☺️❤️