Mulla menee melko hyvin, on oma koti, kihlattu, ja käyn hyvää koulua. Silti mua ahdistaa jokin, mä itken hirveen usein, ja joskus ihan turhista jutuista.Mä nään usein painajaisia, ja joskus vaan kuuntelen itkettäviä biisejä, että saisin itkee, ja purkaa..jotain? Ennen mä viiltelin aika usein, ja hain sillä helpotusta, kyllä se…

Kun epätoivo iskee, silloin tekee mieli helpottaa oloaan kaikilla mahdollisilla keinoilla. Mä olen 4 vuotta kärsinyt kroonisista kovista vatsakivuista ja vaikea-asteisen masennuksen läpi käynyt. Nyt olen hyvin epätoivoinen, vaikka olen saanut apua niin silti tunnen olevani yksin, hylätty ja onneton. Mulla on vahvoja vatsalääkkeitä,jotka rauhoittavat myös mieltä ja tuovat hyvän…

En o koskaan ollu koulussa mitenkä suosittu, mutta silti ala-asteella mulla oli muutama tosi hyvä ystävä…Sitten ne ei enää halunnukkaa yhtäkkii olla mun kaa😞 Ton riidan jälkee mun elämä on ollu yhtä p….a; ylä-asteen alussa mulla oli yks tosi hyvä kaveri,johon luotin ihan täysin…Sitten sekin ilmotti et se on löytäny…

Itselläni on peruskoulun jälkeinen aika mennyt masennuksen kanssa kamppailemiseen, enkä nyt 19-vuotta täytettyäni edelleenkään ole saanut mitään koulua peruskoulun jälkeen käytyä. Kaikenlaistahan tässä on tullut yritettyä ja olen kouluissa pärjännytkin, mutta oma jaksaminen ei ole riittänyt. Ja masentuneena koulullakaan ei tunnu olevan niin mitään merkitystä. Onko muita samanlaisia ihmisiä? Minua…

Tämä on oikeastaan vähän käänteisellä tavalla rinnakkaiskeskustelu aiheelle ”ahmiminen ja ahdistus”… Mutta siis itselläni on jo useamman kuukauden ajan ollut se ongelma, että masennus on vienyt ruokahalun pois, ruoka ällöttää ja silloinkin jos on nälkä niin ei yksinkertaisesti jaksa laittaa ruokaa – joskus jopa voileivän tekeminen tuntuu ylivoimaiselta. Ja joskus…

miksi minulla on paha olla vaikka minulla on elämä kohtuu mallillaan…? minulla on hyvä perhe, paitsi että vanhempi velipuoleni ja nuorempi velipuoleni hakkasivat minua… Menestyn koulussa kohtuu hyvin, minulla ei ole ongelmia opettajien kanssa eikä muun henkilö kunnan… Minä en tule toimeen kunnolla luokkalaisteni tai muuten kaan muiden oppilaiden kanssa,…

Olen elänyt toista vuotta yksin ja taloudelliset ongelmat on ollut rasitteena jo sellasen 5 vuotta. Masennus riivaa ja itsetuhoisuuttakin ollut mut nyt on oikee lääkitys on auttanut paljon mutta edelleen mulla on joskus niin hyvin masennusta et se muuttuu vihaksi mulla ja sitten aina käy niin että mä taon nyrkin…

Minä jo kysyin net-tueltakin asiaa, että miten jaksaisin elää aikaa, kun tunnen itseni jo terveeksi ja sitten aivan yllättäen tuleekin hetki tai oikeastaan ei hetki vaan ajanjakso jolloin onkin huonommassa kunnossa? Mutta yllättäen tänään olenkin tilanteessa jolloin itse huomaan jaksavani olla elossa huonotkin jaksot mutta nyt mietin onko minulla enää…

Tekis mieli huutaa. Muttei siitä olis apua, koska ei sitä kuulis kukaan. Aina yksin. Yksin omassa tuskassa. Mä en jaksa enää, en jaksa en jaksa en jaksa. Mieli kun on rikki niin se on rikki. Palaset on vuosien kuluessa kadonnu. Tuuli puhaltanu ne pois. Vuodesta toiseen tätä samaa. Kuinka kauan…

😐 Osaisiko joku kertoa missäpäin Suomea on terapeutteja, jotka antavat kognitiivis- behavioristista terapiaa nuorille? Onko jollain kokemusta siitä, miten se Suomessa toimii ja mitä se pitää sisällään? Entä ero pelkkään kognitiiviseen terapiaan? Toimivatko nämä terapeutit vain yksityisillä klinikoilla ja miten sinne saisi lähetteen, kun nuoren nykyinen hoito on kunnallisella puolella?…