Unohtui..Taisi olla eilen tekstitvn puolella, kun uutisoitiin kyykäärmeiden jo heräilevän. Kammottava ajatuskin. Yleensä Huhti-Toukokuulla heräilevät horroksesta. Meillä lunta niin paljon, että tuskin täällä, mutta olkaa ihmiset varovaisia lemmikkien kanssa aurinkoisilla paikoilla, ettei tule huonoa yllätystä. Varmaan tämä ilmastonmuutos sekoittanut nekin. Meillä niin paljon tuota tuulivoimaa rakennettu, että ajavat käärmeetkin lähenmäksi asutusta. Viime kesänä oli tuossa lähinaapurin pihalla isokokoinen kyy aivan perheen lapsen varpaiden edestä mennyt. Metsä on niin lähellä.

Kaunis ilma taas. Onneksi laiskotti niin vimmatusti, etten mennyt lumia nakkelemaan, kun alkaa uutta lunta tulla viikonloppuna ja pakastaa kunnolla..Se siitä keväästä joka tulollaan. Luonnon eläimille se kaikkein pahinta on. Talitintti monta kertaa jo kurkkinut pönttöön. Ei he vielä ala pesimään, mutta varmaan laittaa varauksen vetämään. Pitäisi lisätä pönttöjä, mutta ei minusta ole kiipeilemään ja kissojen takia ei kauhean alas kannata laittaa. Toisaalta mahtaako Martta kulta enää kiipeillä puihin.

Heaven vaan katselee ulkona lintuja, mutta aina on kontrollissa, ettei tee äkkiliikettä. Valjaissa siis aina ulkoillaan, ei liiku vapaana.

Itse en täälläpäin havainnut uutisoitua outoa tulipalloa, mutta outoja paukahduksia kuului, että ikkunat helisi. Etenkin vanhempi väki oli huolissaan jo soitellut kaupungille asiasta, kuulin. Se on näin epävakaana aikana kaikki epätavallinen tuntuu peloittavalta. Mietin itsekkin, että näinkö se alkaapi? Kun hallitus hiukan aukaisisi asioita kansalle eikä vaan salassa tekisi vaikka mitä päätöksiä.

Kaunis ilma, mutta ei niin lämmin kuin eilen. Mutta aurinko paistaa se otetaan riemulla vastaan. Hermostuttaa se huominen tiputus. Pitäisi olla ihan pikku juttu, mutta kun on pohjalla huonoja kokemuksia. Ja kun ei aivan tarkkaan ole tiedossa missä se tehdään. Tkssa. No, varmaan ne luukulla neuvovat. Olen aina liian aikaisessa joka paikassa. Se on oikea kirous ja hävettääkin. Aina pyytelen anteeksi kun liian aikaisessa. Mutta autokin viilenee aika pian ja ei viitsi turhaan käyttää..

Ostin Pumpernikkelille jyrsijän ruohoa tarjolle omppujen kanssa, jos vaikka maistuisi kun kaikki lumen peitossa.

Huhuijaa, elossa. Hyvin meni tiputus. Jestas, että pelotti. Mutta kerrasta onnistui ja ei sattunut ollenkaan. Ensi viikolla pienenpi annos vielä.

Vielä jaksaa aurinko paistaa, vaikka alkaa jo viiletä ilmat. Ihan kauheasti lunta katolla varjon puolella. Ja maassa. Ja kun alkaa taas pakastaaa niin eipä tule kevät aikoihin.

Järkyttävät vatsanpurut tuli illalla. Ja tänään aamulla oli. Rauta ennenkin minulle puruja tehnyt. Siksi en ole käyttänyt vapaaehtoisesti. Toivotaan, että asettuu tästä. Ainahah sitä jotakin murhetta pitää olla.

Tunsin itseni toooooodella idiootiksi, kun vein omaiseni ja itseni hakemaan 3tta koronapiikkiä, kun kauhistuin, ettei me takula ole sitä saatu. Juupa, näkivät koneelta, että oltiin saatu influenssapiikin kanssa samaan aikaan. Kyllä hävetti kybällä!!!!! Ja kun lompakosta löytyi siististi viikattu todistus kolmannen rokotuksen saannista. Että tällä tavalla demetia etenee. Todella ei pienintäkään muistikuvaa asiasta ja samalla olin itselleni kauhean vihainen, että kuinka nyt en ollut asiaa hoitanut kuntoon. Että tälläistä. Monelle muullekin oli samoin tapahtunut, mutta ei se hellittänyt omaa noloutta.

Harmaa päivä tänään, mutta rännit juoksee. Tiet, ne joissa vielä lunta ovat tosi jäisiä. Kylällä aivan sulia paikat. Katupölyä kauheasti. Auto ei yhtään näytä enää siltä, että jokin aika sitten pesin sen.

Olin tosi pettynyt eiliseen ohjelmaan, jossa presidenttikin oli. Niin ympäripyöreästi koko Nato asiaa pallotellaan. Ollaan vielä pulassa, kun naapurimaa tekee uhkauksistaan totta. Eikö kansaa voisi jotenkin rauhoitella?

Ompas synkeä ilma. Aamusta vettä tihuuttanut. Hyvä niin, näyttää aavistuksen hankia painavan alas. Tosin on tuonut jäätiköitä muassaan. Se on aina se kaikkein kauhein tälläselle rompelolle. Autoa, kun ei uskalla nasta kengissä ajaa, kun saa pelätä, ettei vahingossa jumita kaasulle. Saa nähdä kummoisenko myrskyn huomiseksi kehittää. Pitää varmistella, ettei ole mitään, jota tuuli voisi ikkunaan nakkoa. Lunta pitäisi tulla. Vanha kansa sanoo, että uusi lumi on vanhan surma, toivotaan.

Laitoin Heavenille neuleen,  kun hetki ulkoiltiin. Kuitenkin sisäkisukka. Pitäisi pikkuisen mennä jäätä hakkaamaan oven edustalta, kun on katolta tippunut juuri strategiseen kohtaan. Vatsaa edelleen nipistelee tipasta.

Jopas iski kerrasta takatalven. Oli aamusella isot lumihommat, kun tuuli oikein työntänyt ajoluiskaan. Ja kun kinokset niin korkeat, ettei nouse lapiokaan.

Eilen vielä ylpeänä itsestäni, vaikka tiesin tulevasta myrskystä, hakkasin jäitä tuosta kulkutieltä..eipä kannattanut. Mutta todistin itselleni, että yhä kykenen. Nyt tuo lumi peittää alleen kaiken jäätikön ja ei meinaa uskaltaa liikkua.

Taunolla niin pyrstö pystyssä ja rinta rottingilla, kun pomputteli ja juoksi kilpaa tuulen kanssa. Niin kiiltävät höyhenet ukolla. Vaan ei tule puoliso Ansa vielä aikoihin. Onko vielä palannut Suomeenkaan? En ole aivan varma missä mustarastaat talvehtii? Taunolla on siipirikko, niin ei muuta.

Heavenia inhotti, kun tuulenpuuskat nakkoi lunta silmille, kun hetki ulkoiltiin.

Muistakaas ihmiset ensi yönä muuttuu kesäajaksi. Tunti eteenpäin, kesää kohti, vaikka ulos katsoessa ei edes keväästä tietoakaan. Ja Earth Hour.

Taas muutti suuri rumpali toiselle puolelle. R.i.p Taylor/Foo fighters. Surullista, kuinka yhä useammin ihmisiä kuolee. Muistuttaa omasta kuolevaisuudesta.

Niin perhanasti masentaa tämä takatalvi. Aamulla oli 20cm tuiskuttanut uutta lunta ja pakkasella pysytään. On kyllä tosi lamaantunut olo. Oli jo niin ihania plussa-aste aurinko päiviä ja entäs nyt..

Sain kukkamultia vaihdettua suurimpaan osaan kukista. Muutaman hävitän. Pitäisi ostaa uusia viherkasveja, mutta olen hyvä tappamaan ne päivissä. Ja aina pitää miettiä, etteivät ole myrkyllisiä, jos Heaven kiinnostuu.

Pikkuisen aurinko näyttäytyy ja auringossa juuri ja juuri plussan puolella. Aamulla oli kireä pakkanen ja halutti käpertyä takaisin vällyjen alle. Mutta pakko oli kauppaan mennä täydentämään jääkaappia. Huomenna olisi taas tippa. Nyt vähenmän, kuin viimeksi. Ei onneksi pelota samalla tavoin, mutta kun tietää vatsan taas reagoivan niin ei innosta yhtään. Mutta eipä voi terveydenhoito sanoa, etten olisi ollut vastaanottavainen.

Minä en oikein tajunnut tätä uutista, että rauhanneuvottelijoilla oli myrkytysoireita kemiallisista aseista? Tarkoittaneeko heidän olleen tekemisessä niiden kanssa oman maansa kanssa? No, paljon muutakin menee yli ymmärryksen. Sotaväsymystä. Viattomia kuolee joka päivä ja toinen osapuoli pelaa likaisilla korteilla.

Voi, kuinka sydän yhä ihan käppyrässä onnesta ja rakkaudesta. Kun eilen Pumpernikkeli/rusakko ilmestyi 17.20 ruokintapaikalle. Ihan oli valoisaa vielä. Kuinka kaunis yksilö ja kuinka rauhassa sain ikkunasta ihailla ruokailuaan. Nostin Heavenin syliini katsomaan ja olipas iso ihme hänelle katsoa. Rouskutti ompunpalat ja kauraa. Yllätys oli, että hyppäsi matalaan kesäkukka-astiaan, jonka päällä Taunolle/mustarastas aina leipää. Niin maistui leipäkin. Koko ajan korvat sojotti ylöspäin. Että hän on iso varmasti 2x Heavenin kokoinen. Ja kuinka vaivaton hyppy astiaan. No, ei se korkea ole. Sitten säikähti jotakin ja lähti notkeasti pomputellen pois... Ja yllätysyllätys..palasi 18,20 syömään. Katseli minua aivan suoraan ikkunaan. Ei jäänyt epäilyä.

Kosketti sydämeen syvälle. Taas tuli ajatus, etten minä voi olla niin paha ihminen, kun tuollaiset villit olennot luottavat minuun. Tietävät, etten tee pahaa ja varaan ruokaa.

Heaven on aikalailla mustis. Ei saisi muita ihailla ja katsoa.

Kauhea huimaus taas iski yöllä ja oli aamupäivän. Verenpaineet ja sokerit oli ihan ok. Tiedä mistä johtui. On ollut joskus ennenkin.

Viimeinen tippa oli tällä erää. Kun ei tulisi vatsa kauhean kipeäksi taas.

Ja ihmeet vain jatkuvat!!!! Toinen rusakko ilmestyi sapuskalle n 19.30. Mutta eipäs ollut sama. Oli pienenpi ja silmien reunasta lähti tumma raita poskea kohden. Oli niin kaunis, että sydäntä puristi. Ja mikä rikkaus. Googlailin hiukkasen ja yllätyksekseni luin, että naaras on isokokoisempi kuin uros. Eli ensinmäisenä kävi naaras syömässä ja eilen sitten uros. Varmasti pariskunta. Kävin ostamassa kauraa, porkkanoita, jyrsijän herkkua ja perunoita, kun luin, että sitä söisivät. Vienpäs tarjolle. Tuleekohan tänään poikaset syömään? Outoa, että liikkuu ihan valoisan aikana. Mutta ihanaa nähdä.

Kuulin tänään, että kampaaja, josta lopettanut kampaajani sanoi, ettei tee enää värjäyksiä tekeekin yhä niitä. Ihmettelen miksi kertoa valetta vaikka ei ole enää kilpailijana kampaamoalalla. Pikkukylässä tuollaisella saa harmia helposti toiselle.

Pieni hetki, ettei sada lunta. Vielä kerkiää. Ja taitaa ensi viikolla tulla joka ainoa päivä lisää. Se siitä aikaisesta keväästä kun pukkasi takatalven kerrasta.

Naispuolisia mustarastaita on jo ilmestynyt paikkakunnalle, Ansaa ei ole vielä näkynyt vaikka Tauno niin odottaa.

Nukuin osan viime yöstä sohvalla, kun iski järjetön kauhu mennä sänkyyn, jos se kauhea huimaus taas tulee. Onneksi ei tullut. Mahakin suht hiljaa, koputetaan puuta.

Oijoi, olipas ylläribylläri, kun katsoin ikkunasta ennen päiväkahvin keittoa. Siellähän Pupernikkeli rauhassa herkutteli. Keskipäivällä?! Söi kaikki Taunon leivät, kauraa, porkkanaa ja omppua. Saattoi olla maistanut pottuakin. On seikkaillut takakuistillakin, kun jäljet näkyy. Illalla oli syömässä, mutta oli liikennettä kujalla niin säikähti. Yöllä oli aivan kaikki syöty. Nyt vein jyrsijänheinääkin tarjolle. Kyllä on kaunis tapaus. Kun ei vaan kukaan ampuisi. Täälläkin lähistöllä muutama itseään metsästäjänä pitävä, joka tuskin piittaa, ettei ole luvallinen aika. Toinen mitä pelkään on, ettei jää autojen alle, kun jotkut aika surutta kiihdyttävät vauhtia, tuosta mistä hän ylittää katua toiseen metsään.

En näyttänyt Heavenille, ettei ala taas mustasukkaisuus kaivella prinsessaa. Oli tosi kylmä yö, nyt ollaan auringossa plussalla, varjossa miinuksella. Ei vaan etene kevät.

Ei ole aprillia minun rusakkojutut, taidan olla moiseen liian tosikko.

Harmaa päivä, harmaa mieli. Ajatus keväästä taitaa olla haudattu, kun ensi viikolle luvattu lunta joka päiväksi. Painaa mielen tosi alas.

Pumppernikkeli tuli illalla herkuttelemaan. Kaikki oli yöllä syöty mitä vein tarjolle. Se jyrsijän ruohokin herkkua. Ei taida luonnosta löytyä ruohoa, kun niin kauheasti lunta joka puolella.

Kaunis päivä, vielä ei tule lunta. Ei sitä eilenkään tullut paljoa. Se niin masentaa, kun säätiedot lupaa joka päiväksi lumisadetta. Ja  suht reippaita määriä.

Pumppernikkeli ilmestyi pihalle vasta kymppiuutisten aikoihin. En kyllä tiedä mitä reivejä pitää kun oli niin kauheasti jälkiä koko etupiha täynnä. Voisiko olla kaksi? Yhdestä havainto, mutta kun katuvalot sammuu ei kyllä näe ulos.

Olen pettynyt Beck leffojen uusiin osiin. Selkeä tason laskeminen tylsenmäksi? Tarkoitan näitä uusia jaksoja, jotka tulleet cmoresta normikanaville. Ja itse Beck on kuin siirretty sivuosaan Alex Beijerin otettu vetovastuun ryhmästä.

Huomenna taas maanantai. Aina niin vaikeaa saada viikko alkamaan.

Järkyttävää eilinen uutisointi Ukrainasta, en edes koita tavata kaupungin nimeä, kun menisi väärin kuitenkin. Sellainen hulluus ja pahuus sai oksentamaan ja itkemään. Ja minä en yleensä kauheasti sotauutisista järkyty. Nyt ylittyi kynnys. Ja kun totuus on, ettei itse pääheppua saada vastuuseen, kun kuuluu johonkin Ykn neuvostoon. Selittivät kuinka se on noin, mutta ei se tässä harvassa päässä pysy. Sekin sanottiin, ettei Nato mene väliin, koska olisi kaksi ydinasevaltiota vastakkain ja tulisi kolmas maailmansota. Ei ole minun mietteitä vaan uutisextrassa eilen puhuivat. Kuinka Ukrainan kansa koskaan toipuu tuosta kaikesta? Ja loppuuko sota koskaan?

Taas sataa lunta. Sataa viikon tästä eteenpäin. Aivan kuin ei olisi mieli tarpeeksi maassa ilman luntakin. Vajaa kk vappuun, ei mitään toivoa hankien sulamisesta.

Pumppernikkeli on iltayövuorossa. Ilmestyy myöhemmin. Oravan masu niin suloisen pyöristynyt. Ja aivan kosketti syvälle katsoa punatulkku  pariskuntaa yhdessä ruokailemassa toisiaan suojaten.