Oi mikä klisee meikiksen suusta, mutta niin vaan myrskyn jälkeen koittaa poutasää ja aurinko paistaa. Kyllä se puhalsi tuuli aikalailla eilen ja satoi vettä, että katto kuulosti kuin sata rumpalipoikaa kerrassaan. Mutta ilman tuhoja selvittiin ja se on tärkeintä.

Pikkuisen ahdisti se, kun tuuli soitteli ikkunoita. Ja mietin milloin tuulihärvelit keikahtaa nurin metsän takana.

Nyt on tullut reseptit uusista lääkkeistä, huomenna apteekkiin hakemaan.

Eeroskin kävi aamulla katsomassa, onko meillä kaikki hyvin. Ihana pikkumies.

Siivosin taas jään alta paljastuneita linnunmuonia pois. Murto-osa lähti. Montakohan muovipussia vielä. Onhan se edes hiukan siistimpää.

Taas kerran talvi palasi. Huokaus. Tuiskuttaa lunta vaakatasossa. Ja juuri eilen minulla oli kevättä rinnassa ja koitin lumen pintaa rikkoa tuosta edestä, että sulaisi nopeanmmin. Vaan olin aikaisessa. Olisi pitänyt ymmärtää, ettei me Helmikuulla vielä olla keväässä. Korkeasaaressakin karhut heränneet ennätyslyhyiltä talviunilta. Minä taidan kaivautua takaisin vällyihin ja sulkea verhot.

Taas koen, että minua painostetaan hankkimaan älykänny. En halua ja ei ole edes tarvetta sellaiselle. Olisi vaan muille helpompaa laittaa viestejä whatsupilla.. Mutta, kun en koe kiinnostusta moiseen. Kun vaihdan, haluan mummomallin näppäimillä. Minähän sitä käytän, tarvitseeko minun miellyttää toisia? Sama oli Facebookin kanssa, sinne painostettiin vaikka sanoin ei kiinnosta. Miksi en saa olla sellainen mikä itsestä tuntuu mukavalta ilman stressiä?

Tilasin uuden imurin. Ei tämä nykyinenkään vanhus vielä ole, mutta kun ei ime kaikkia karvoja ja hiekkaa. Valitsin sellaisen joka lupasi 99% tehon pölylle ja oli jokin allergiasuosituskin. Kallis oli, mutta pakko alkaa ajatella omaa terveyttä, kun hengitys vaan huononee ja yhä odottelen aikaa keuhkopkl. Ennen joulua soitin ja olen jonossa, mutta taidan veivini heittää ennen kuin aika tulee.

Pakkaspäivä vaihteeksi, mutta aurinko paistaa kauniisti.

Aloitin sitten uudet lääkkeet ja kauhulla odotan mahdollisten sivuvaikutuksien iskemistä. Yleensä, kun luen niistä löydän oireet itsestäni. Ei pitäisi lukea tälläisen luulotautisen. Toivotaan, että alkaisivat auttaa minua. Haluan uskoa siihen.

Tänään Master otti lääkkeet suht kiltisti ja ei tullut yhtään haavaa. Heaven oli hiukka vihainen, kun olin puoli tuntia myöhässä vakioulkoiluajasta. Se on kuulkaa minuutin päälle tarkka nainen. Siristeli niin silmiään auringossa. Pitääköhän hankkia aurinkolasit, heh.

Nyt olisi stressisuoritukset vähäksi aikaa pulkassa. Ei ylimääräisiä. Politiikasta olisi kovasti kommentoitavaa, mutta ei ole oikea paikka minun sitä tehdä. Kauhistuttaa seurata uutisia, kun joka päivä jossakin ihmisiä ammuttu, puukotettu tai uhkailtu. Miksi tämä maailma on mennyt tälläiseksi..

Harmaa ja tuulinen päivä. Aamulla vähän tihuutti vettä tuulilasiin kauppareissulla. Nyt on kukkamultaa hankittu sitä varten milloin iskee se inspiraatio alkaa vaihtaa kukkamultia. Toistaiseksi sain aikaan vaan etukuistin imuroinnin. Varmaan puolituntia koitin siistiä, niin huono veto tässä imurissa ja uusi ei ole vielä tullut.

Vuodevaatteet vaihdoin ja pesin. Olen siis ollut vallan aikaansaava tänään. Johtuneeko uusista lääkkeistä? No, ei ne nyt niin pian vaikuttaisi. Tosin 4x sain yöllä juosta vessassa eli jotakin ne kehossa tekevät.

Heavenille oli iso ylläri, kun Eeros prinssi olikin kuistilla odottamassa ja ymmärsi ihailla neidin talvitakkia.

Ja taas maa valkoinen. Aivan oksettaa katsoa ulos. Aina antaa toivoa keväästä ja sitten rysäyttää taas lunta maahan. Varmaan kovaa luonnolle ja eläimille. Talitintti jo niin laulelee. Kunhan ei täällä vaan alkaisi linnut pesiä. Ei ole ruokaa poikasille. Ja minulla ei ole lintumökit puussa. Muistaisi nyt niiden laittaja, että lupasi ne puuhun laittaa. Pitää hankkia rautalankaa, jolla ne saa pysymään. Viime kesänä tikka pudotti joka ainoan mökin teon puutteessa. Oli liian ohuella rautalangalla kiinni.

Pitää huomenna taas soitella keuhkopkl, että onko minut unohdettu. Joulukuussa soitin viimeksi ja sanoivat, että olen jonossa. Hmm..

Juu..tulikin soitettua ja pahoitettua mieli, kun niin letkauteltiin, kuin idiootille. Kun minä nyt en ressu ollut ymmärtänyt Joulukuun alussa soitettuani, että kyllä aika sitten tulee kirjeellä. Ja kun heillä on niin ruuhkaista.. Ajatella, että menin ja kehtasin kysellä hoitoni perään. Jos astma pahenee, pitää mennä ensiapuun..Kuinka ihmeessä siellä jaksaisin 7mänkin tuntia istua ja jonottaa ihmisten parfyymin, partaveden ja tupakan huuruissa. Ja kun täältä tunnin ajelet ensiapuun..Niin paha mieli tuli, ettei mitään rajaa. Pitäisi puhelimessa hiukan kohdella potilasta asiallisesti. Etenkin, kun itse olin kohtelias. Enpä soita ihan heti sinne..kuollaan rauhassa. En ole tärkeä ihminen hoitaa. Olenhan kehdannut kyseenalaistaa diagnoosini, kun eivät ole lukeneet kaikkea tapahtunutta. Jouduin teholle, vielä osastolla ollessani samojen ongelmien takia..

Kävin vähän kyläilemässä ja katsomassa pikkuista haukkua. Nätti ja suloinen oli, mutta minä olen kissaihminen, ei sitä mikään muuta. Heaven vihoittelee, kun olin poissa. Masteri vartioi oven takana. Kehtasin olla kaksi tuntia poissa.

Aivan kauhea tuuli ulkona ja lunta tullut vaikka muille jakaa. Tuuli vielä kasoittaa lunta. Yäk.

Varmaan sellainen 15cm tuli eilen uutta lunta, tiesi tehneensä lumihommia. Vielä kun tuiskutti koitin moneen kertaan käydä kaivelemassa esiin ruokia linnuille. Oli keltasirkut palanneet metsiltä. Tänään oli helppoa mennä muonaa viemään, kun illalla näin sen vaivan, että raivasin polut. 3 oravaa kirmaili puussa. Yksi oli selkeästi pienenpi, mutta eikai orava vielä ole poikasia tehnyt? Tauno, mustarastas sulttaanina haaremilleen..keltasirkkuja. Hauska seurailla ikkunasta touhujaan.

Vaihdoin uudet rasvapötköt ja heti tikkakin bongasi ja oli hakkaamassa. Varmaan irtosikin mukavasti, kun täältä lämpimästä vein.

Kyllä se Corona kohta iskee kunnolla Suomeen. Turistit tuovat mukanaan. Teneriffalla suomalaisia karanteenissa hotellissa. Ja kuinka kauheasti Italiassa jo kuollut siihen, 7?

Ei tässä muuta mahda, kuin hyvää käsihygieeniaa noudattaa. Käsidesillä hyvin hankasin kädet, kun tulin ruokintapaikoilta. Toivotaan, ettei tule tänne.

-15 aamulla mittarissa. Hyvästi haaveet aikaisesta keväästä. Vieläkin -8. Heaven ulkoili paksun peiton sisällä muutaman minuutin sylissäni. En ota riskiä, että saisi flunssan, kun kuitenkin sisäkissa.

Nyt on pakko myöntää, että alkaa pakokauhu hiipiä iholle tuon Coronan suhteen. Siitä uutisoidaan ja kirjoitetaan niin paljon. Ja joku corona-epäily Suomessakin matkustanut junalla ja VR poistanut vaunuja tehoputsiin varmuudeksi. Eilen illalla olin aivan varma, että oli kuume ja nyt olen kuvitellut, että kurkku olisi karhea. En usko tämän olevan todellista vaan ihan alitajunta karkaa käsistä ja luo tuollaista luulotautia minulle.

Kun osaisi olla ajattelematta asiaa, se tulee, jos on tarkoitettu niin. Koitan silti olla varovainen ja käsidesiä käyttää kaupoilta tultuani.

Tilasin kesäverhotkin, ei nyt olisi aikaa Coronaan kuolla.

Kylmät päivät vaan jatkuu, mutta aurinko paistaa kauniisti. Onneksi eilen sain alkamassa olleen kurkkukivun selätettyä. Tänään ei tunnu enää. Oli sitten kuvitelmaa corona uutisoinnin takia tai ei. Kohtahan hallitus pitää tiedotustilaisuuden tv1 livenä. Ainakin Sanna Marin paikalla, Pekonen ja Kulmuri. Ihmiset ei varmaan tiedä tuosta tiedotustilaisuudesta ja monet töissäkin. Kyllä ne uutisissa kertoo illalla pääkohdat.

Toivotaan, ettei tauti pääsisi oikein leviämään täällä.

Taas draamaa, kun Masteri keksi, kuinka mukava paikka nukkua mamman sänky onkaan. Ja Heaven ei nuku samassa sängyssä vaan oikuttelee, kun isukki valtasi taas hänen reviirinsä. Kun en minä voi poiskaan hätistellä. Koitan olla tasapuolinen molenmille.

Huomenna on Heavenin synttärit. Katsotaan voiko kattisuku tulla. Eeros varmaan poikkeaa.

Tuo on hauska tyyppi tuo minun vakiorava. Nenä on oikea miksi sitä sanoisi..hellyttävä. Isot tupsut korvissa. Vielä aivan harmaa. Joka päivä käy syömässä pähkinöitä.

Aina vaan kylmenee ilma. Hrr.. Ihmettelin kauppa- ja kirjastoreissulla, että vallanko Heavenin kunniaksi liput saloissa, mutta taitaa olla Kalevalan päivä. On se silti komiaa Heavenillekin.

Eeros tuli onnittelemaan. Tuollaisessa pakkasessa reppana odotteli kuistilla.

Eilen tuli joka tuutista Corona uutisointia ja omasta mielestä koin, että ainakin itsellä nosti pakokauhua ennestään, kun ei minua saatu vakuutettua asiasta. Tuntui, että vaikka oli perjantai niin kaupassakin oli vähemmän ihmisiä. Ei täällä ainakaan ole vielä alettu ruokaa hamstraamaan kaupoista. Ei käynyt moinen itselläkään mielessä. Ei sitä taida muuta mahtaa kuin yskiä nenäliinaan tai hihaan ja käyttää käsidesiä. Ja toivoa, ettei iske kohdalle.

Aamulla meinasi tulla löysät pöksyyn, kun olin laittamassa linnuille pähkinöitä ja olin ajatuksissani..niin tikka aloitti jossakin tosi lähellä hakkaamisen. Kyllä säikähdin, vaikka eihän se minulle mitään tee. Ääni vaan tuli jstakin niin läheltä:

Kauniisti taas aurinko paistaa ulkona. -8 mittarissa. Kyllä Heaven kipaisi nopeasti pesuhuoneen lattialle lämmittelemään, kun tultiin ulkoa. Siellä lattialämmitys.

Tilaamani imuri tulikin eilen. Ei sanaakaan Suomeksi oppaassa, mutta onneksi hyvin kuvia. Olin ehtinyt tunnin vanhalla imurilla siivota, kun odotin tulevaksi vasta tiistaina. Toivottavasti hyvä. Ainakin imi kattien hiekkaa lattialta yhä, vaikka olin imuroinut ja karvaa matosta.

Hyytävän kylmät aamut jatkuu. -18 oli aamusella. Oravat aina kerkiää ennen minua katselemaan syyttävästi, että kuka on syönyt pähkinät? Kolme heitä on liikkeellä yhtä aikaa. Suloisia. Minä olen niin vilukas aamulla ja en meinaa käynnistyä ulos lähtemiseen. Onneksi oravat odottelevat ja aina sinne maahan pudonnut pähkinöitä alkupalaksi.

Master sai kohtauksen tänään. Aivan kamalaa. En pysty muuta kuin pitelemään sylissä ja rauhoittelemaan. 2kk tasan viime kohtauksesta. Se on niin pieni se tbl etten koskaan voi olla sata varma, että menee nielulle. Sitten käy näin.

Väsyn niin tähän talveen. Vielä vaikka kuinka monta kuukautta jäljellä. Ainahan se kevät ja kesä sieltä tulee, mutta kun oli jo melkein kaikki lumi pois ja nyt tuplasti maassa.

Wau, olipas harvinainen vierailija ruokintapaikalla. Piti oikein nokka akkunassa katsella, mutta ei jäänyt epäselväksi mikä oli. Niin rauhassa istui oksilla, meinasi napata varpusen ja taas istahti oksalle. Se oli varpushaukka. Komea, suuri yksilö. En ole koskaan ennen nähnyt kuin telkkarissa luonto-ohjelmassa tai kuvissa. Antoi hakea lintukirjan ja rauhassa vertailla kuka on. Kaikki pikkulinnut katosi hetkessä. En tiedä pitäisikö ajaa pois vai antaa olla? Minulla on ollut periaatteena, etten aja ketään muita pois kuin harakat ja pulut.

Haluaisin uskoa, että kaikille on tilaa. Mutta toisaalta taas minun pikkulinnut ovat niin kesyjä, että on haukalle seisova pöytä. Tuskin tuo jää pihapiiriin. Taunon puolesta se suurin huoli.

Tänään ei ollut niin kylmä päivä ja onneksi vielä ainakaan ei ole lunta satanut. Pikkuisen aurinko alkaa paistella. Kuvittelimme Heavenin kanssa kuulleemme tilhien kilisevää ääntelyä, mutta ei täällä heille syötävää. Muistan aina, kun Master oli nuorempi ja sohva oli ikkunan alla ja ihmettelin kun jotakin vilahtelee ikkunan takana. Kohta Masterikin bongasi saman. Minulla oli ikkunalaatikossa katajanoksia, joissa marjoja ja muutama pihlajanmarjaterttu koristeena.. Siinä oli tilhiä niitä napsimassa ja aivan kekkulipäissään tuijottivat meitä Masterin kanssa. Masteria hiukka hirvitti ja oli kyyryssä. Vietiin pakkasesta mustikoita ja pihjalanmarjoja eineeksi ja olivat monta päivää siinä sapuskoimassa.

Huoli Taunosta, kun ei ole näkynyt. En soisi joutuneen varpushaukan saaliiksi. Nekin osa talvehtii Euroopassa, josko tuo eilinen oli palaamassa muuttomatkalta?

Vein illalla puolukoita tukkalinnuille, mutta joko eivät ole huomanneet tai ei maistu heille.

Kaunis aurinkoinen pakkaspäivä. Pitäisi tilailla muonia kateille.

Tauno kunnossa, oli jo ukosta huoli. On kuin osa perhettä. Tukkalinnuille ei kelpaa puolukat. Syövät auringonkukkarouhetta maasta.

Kyllä joka kk kysyy hermoja maksella laskuja verkkopankissa. Saattaa kesken maksun vain ruveta pyörittämään ympyrää. Ja siitä ei pääse mihinkään. Kolme kertaa revin johdot seinästä ja käynnistin koneen uudelleen, että pääsin lopulta takaisin verkkopankkiin ja tarkastamaan menikö kaikki laskut maksuun vai ei. Menivät. En tiedä onko tämä jotenkin sellainen aika, että paljon ihmisiä verkkopankissa. Pitäneen koittaa ensi kuussa maksaa vaikka illalla ja testata.

Kattien muonat tilattu. Varmaan tulee perjantaina.

Onneksi ei vielä lunta tule, vaikka aika harmaa ilma ulkona. Varmaan se on huomenna edessä. Ei tarvitsisi.