Muutaman päivän ollut jo pieniä flunssan oireita. Toivottavasti ei iske päälle. Otin lääkitystä ja juuri nyt ei tunnu, kuin hienoista karheutta kurkussa. Ei tarvitsisi tulla. En edes muista koska viimeksi oli. Influenssapiikki on karkoittanut flunssapöpöt.

Yksi asia taas pitkästä listasta ruksittu tehdyksi. Meinaa vaan loppupäästä kasvaa.

2 oravaa, 4 närheä, tikka ja iso parvi pikkulintuja. Ja tietysti meidän gourmetsuu Tauno viimeisten matojen kimpussa. On meillä iso perhe kattien kanssa. Rakkaita kaikki.

Utsjoella noussut aurinko, kaamos on voitettu.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 4 vuotta, 4 kuukautta sitten. Syy: unohtui kirjoittaa

Juuri, kun oli muutama päivä ei niin liukasta niin here we go again..Peilikirkkaat jäätiköt. Kaupungille nostan hattua, että reagoivat nopeasti ja edes pikkuisen hiekottivat ajotietä.

Harmaa päivä, +3. Ihan ohutta sateentihua ilmassa. TOOOOOSI masentava keli. Väsyttää ja tekee vaan mieli loikoilla sohvalla. Ei jaksa edes dekkariin keskittyä.

Oli Heavenille mukava yllätys, kun oltiin juuri menty kuistille, niin sieltä prinssi Eeros kipitti tietä myöten ulkoilemaan meidän kanssa. Heaven seurasi jokaista Eeroksen liikettä. Puhelin ja silitin tasapuolisesti molempia. Kyllä minulla rakkautta riittää.

Yhden asian sain viivattua listalta niin eikös tänään jo tullut uusi tilalle. Jännitän aivan kamalasti puhelimessa etänä tehtävää tietokoneen vuosihuoltoa. Pelkään, etten ymmärrä, jos pyytää jotakin tekemään. Onneksi on aina ollut rauhallinen ja mukava henkilö toisessa päässä luuria. Varmaan nytkin.

Taas on maa valkoinen. Hankalaa mennä lumitöihin, kun ei näe missä se pahin jää on. Ja taas jos en tee lumitöitä niin jäätikkö paksunee. On pikkuisen miinuksen puolella niin lumi taitaa jäädä hetkeksi.

Minä vein Taunolle siemeniä ja lakaisin madot esiin hangesta, niin eikös tintit keksineet ja menneet sinne herkuttelemaan. Tauno raukan muonia.

Huomenna olisi taas haastetta suoriutua kaikesta. Tiistaina ja taas Torstaina. Jotenkin on koko ajan väsy päällä ja en oikein tiedä mistä se johtuisi.

Olen odottanut sellaisen päähäni läimäytetyn näyn toteutumista. Onneksi ei ole tapahtunut. Istuin suihkun jälkeen kuivailemassa itseäni, kun päässäni välähti tapahtuma, jossa poliisiksi pukeutunut, mutta jota epäilin jo näyssä valepoliisiksi, jokin pukeutumisessa ei ollut oikein..Koputti oveen ja hoki suuronnettomuushälytys, pitää heti lähteä kotoa. Tajusin ajatelleeni, kuinka katit saan mukaan, kun kuljetusboksi autotallin varastossa ja itse olen puolialaston tässä. Sitten jotenkin järki sanoi, että kattien huoneessahan on se kuljetusboksi, jota ei ole vielä käytetty. Sinne katit ja ulos. Tämä meni tosi pian ohitse, mutta jätti jonnekkin alitajuntaan sellaisen pelon, entä jos olikin ennakkonäky, etiäinen.. Luulen, että sen laukaisi, kun tajusin kuinka lähellä lähimmät tuulihyrrät ovat. Ahdistaa, kun ovat niin isoja.

Olisin kaupassa kaivannut laskiaispullaa päiväkahville, mutta ei oltu vielä kuormaa purettu. Jäin ilman, huoh. Toki laskiaiseen vielä aikaa, mutta rakastan mantelimassa laskiaispullia.

Kohta pitää valmistautua lähtemään kampaajalle. Sekin jotenkin stressaa. Aina mietin mitä puhelen siellä, kun olen näin tylsä ihminen.

Osa tämän viikon stresseistä suoritettu. Huomenna toivottavasti vedän vaan lonkkaa tyytyväisenä. Tuntuu, että väsyn nykyään tavallista helpommin pieninmistäkin asioista.

Me kattien kanssa koitetaan kierrättää mahdollisinman paljon. Ja autolastillisen kävin viemässä kierrätyspisteeseen. Se on yllättävää, kuinka paljon viikossa kerääntyy jo kattien muonapurkkeja. Huomaa jätepöntössä kyllä, että kierrättää. On puolillaan kun tyhjentävät. Kohta saisi harventaa tyhjennysvälejä. Eihän se ole kuin viitsimisestä kiinni, että kerää roskia ja vie pisteelle. Kaikki on nykyään niin kovin pakattua..

Hirveitä tuulenpuuskia ulkona. Aukeilla tuntui, että pitää puristaa rattia, ettei auto karkaa käsistä. Aurinko näkyi jostakin. Ja sai huomaamaan, että lisääppäs listalle auton pesu.

Koko illan oli kauheita tuulenpuuskia ja odotin sitä näkyni koputusta ovelle, että nyt pitää lähteä tuulihyrrä kaatunut ja toinenkin vaarassa kaatua. Onneksi ainoa kopautukset tuli kävyistä, jotka tuuli nakkeli peltikatolle. En minä tiedä tulisiko kaatuessaan tänne saakka? Ne vaan näyttää niin kirotun isoilta ja silmämääräisesti ovat lähellä.

Tänään on ollut ja on lepopäivä. Ihan hirveä väsy onkin. Huomenna taas liikkeelle.

Onneksi tuli jo aamulla vietyä linnuille päivän muonat. Ehtivät syödä massut täyteen, ennen kuin tämä pahuksen lumipyry alkoi ja muutti jälleen kerran kaiken valkeaksi. Saavat nyt vetäytyä oksistoon sulattelemaan.

Ehdin käydä asiani vielä hyvällä kelillä. On tämä ihme sahaamista näiden kelien kanssa. Pitää ihmetellä millaisen kesän saamme ja tuleeko sitä ollenkaan?

Master on jo pidenmän aikaa vaihtanut kevätväritystä turkkiinsa. Heaven ei ole vielä alkanut, mutta alkaa jo riisua talviturkkiaan. On se hassua, kuinka leuhka Heaven on ulkoillessaan talvitakissaan.

Eilen sain kuvia sukulaisten tulevasta koiranpennusta. Oli se suloinen, vaikka en ko rodusta tykkää yhtään. Tai yleensä pienistä koirista. Minä rakastan suuria rotuja. Poikkeuksena se ikuinen haave basset houndista. Niitä ei ole saatavilla, jos ei sitoudu näyttelytoimintaan. Ja semmoiseen en halua.

Päivä päivältä lisääntyy tunne, ettei haluaisi mitään uutisointia katsella tai kuunnelle. Joka päivä jossakin joukkoampumisia, huumejuttuja, puukotuksia,.. Tuntuu, kuin ei enää olisi turvassa missään.

Olipas aikamoinen urakka, kun lumisade viimein loppui. Maahan jäi kaikki lumi, kun ollaan juuri ja juuri pakkasella. Hyytävä viima. Mutta kauniisti aurinko paistaa, mikä valloittavaa.

Sen verran huolestuin uutisoinnista, että jos tulee lakko, niin bensiini saattaa loppua asemilta, että tankkasin täyteen. Eipä tarvitse siitä huolestua, kun meillä vain yksi bensa-asema.

Että on epäily Koronaviruksesta Lapissa. 2 Kiinalaista turistia, juuri yhdestä nyt suljetusta kaupungista. Ei ole vielä asiaa vahvistettu, on vaan epäily. Toivottavasti turha sellainen. Olen huomannut, kun astman takia köhin paljon, niin ihmiset siirtyy kauenmaksi. Pitäisi varmaan otsaan tatuoida ei vaarallista, vain astmaa.

Alkaakohan kevät tulla pian? Okei, tiedän ollaan vasta Tammikuussa, mutta olen aina niin kärsimätön. Linnut tirskuttaa kuin keväällä. Kukkapenkeistä ei ole noussut mitään kevätkukkia. Sen verran kylmempää meillä, kuin etelä-suomessa.

Ja taas Suomi lähtee soitellen sotaan euroviisukanditaateilla. Kuinka tänä vuonna Suomi ottaa voiton. Lycka til. Minusta suurin voitto olisi luopua koko kisoista ja siitä suunnattomasta rahasta joka siihen satsataan. Ei ollut Euroviisuja ennen Lordia eikä ole Lordin jälkeenkään. Minulla joku hämärä mielikuva siitä, että, kun Tarja vielä lauloi Nightwishissä olisivat olleet karsinnassa. Olisiko kappale ollut Sleeping sun.. Se olisi voinut korjata potin, mutta ei päässyt.. En muista kuka valittiin silloin. PItäisi googlailla..

Törmäsin taas uutiseen, joka laukaisee minussa aina ahdistusta, koska uskon siihen niin vakaasti. Eli tämä tuomiopäivän kello. Kertoo, kuinka lähellä olemme maailmanloppua. Olisikohan se 100min.. Ei ole koskaan ollut näin lähellä loppua. No, onko se ihme, kun katsoo kuinka me ihmiset saastutamme maailman.

Mieleen jäi yhden näyttelijättären sanoma, että hän uskoo vakaasti, että jonain päivänä ihmiskunta sammuu ja luonto ottaa vallan. En muista oliko ihan noilla sanoilla, mutta tuo idea. Ja kuinka luonto alkaa rakentamaan tätä kaikkea uudelleen, josko ihminenkin syntyy uudelleen. Pahoittelen, jos käsitin väärin sanomansa, mutta noin itse tulkitsin ja olen aikalailla samaa mieltä. Eihän tämä kaikki voi loputtomiin jatkua näin...Puhutaan ilmastonmuutoksesta mutta samaan aikaan ei tehdä mitään, että se pysähtyisi tai muuttuisi parenpaan. Malagassa satanut rakeita samaan aikaan, kun talven ihmemaassa, Suomessa ihmiset haikailevat lunta..

On se jännä kuinka nopeasti keho tottui plusaste talvipäiviin. Nyt on -1 ja paleli mukamas aivan kauheasti. Ehkä siellä kuitenkin sellainen kylmä viima. Aurinko paistaa ja se tuntuu mukavalta, vaikka kaikki pölyt näkyykin.

Nyt paleli vielä enenmän, -5 aamulla ja yhä -3. Yöllä oli satanut kevyttä pakkaslunta pari senttiä. Hyi olkoon. Minä jo niin olen ajatellut mitä kesäkukkia hankin. En ole vuosiin ollut tyytyväinen valintaani. Pitäisipäs kysyä puutarhalta istuttaisivatkohan he minulle ikkunalaatikon valmiiksi, tietysti maksusta. Jos olisi luovempi mieli kuin minulla. No, taitaa olla pitkä odotus vielä moiseen.

Huomenna kattisuku ja juniorit myös tulee bilettämään Masterin synttäreitä. Minun ukkokultani. Olisipa vielä paljon yhteisiä vuosia jäljellä.

Valmiiksi jo surettaa, kun Sorjonen loppuu kohta ja enempää ei ole tulossa. Olen niin koukussa, kuin olla ja saattaa. En ole oikein päässyt kärryille Hamiltonista. Kanavakaupungin kyttä on jotenkin katsottavaa. Beckit jo näin neloselta. Wallandereja en meinaa jaksaa katsoa, kun  niin myöhäisiä. Katit painostaa aina nukkumaan. Ei sitä kestä kauaa katsoa, niin ovat hioneet huippuunsa painostuksen.

Ompas huisketta karvasäärillä. On jo oksennettu kokonaisena nieltyjä katkarapuja. Kerranhan sitä saa vuodessa juhlia. Kyllä sitten tulee hiljaista, kun suku lähtee. Kukaan ei malta nukkua.

Ulkona sataa taivaan täydeltä lunta, voi kuinka masentaa.

Masteri kehtasi näykkäistä kevyesti, kun koitin kynsiä leikata. Oli se kuorilo, joka irtoaa normaalisti itsessään tiukasti kiinni ja kasvanut ihoon kiinni. Oli siinä taiteilua saada sakset varovasti väliin ja hiukan nakertaa. Yhdestä varpaasta kuorilo irtosi heti ja alla oli niin komea tavallinen kynsi.

Oli hiukka aikataulu tiukka, kun piti ennen kauppareissua raivata lumesta lintuparkojen muonapaikat. Niin paljon lunta, etteivät mitään löytäneet. Sitten hikipäässä kauppaan. En varmaan ollut kauan kaupassa, mutta lumi oli kosteahkoa ja tietty jäätyi laseihin. Harja on aina autossa, mutta se oleellinen hanskat ei ollut mukana. Meinasi näpit jäätyä kokonaan. Ja nyt toisen kerran, kun olin hammaslääkärillä. Onneksi fiksuna olin varannut myssyn ja lapaset mukaan autoon.

Järkyttävä ilma. Suht kosteaa räntää vaakatasossa. Ja sitä tulee paljon. Juuri kun saa lumityöt tehtyä ja katsoo taakseen niin johan on kerros lunta. Ja auta armias, kun kaupungin lumiaura tulee ja tekee vallin. Se on pakko lähteä heti lapiomaan, ettei jäädy rautakanki hommiksi.

Huomenna tulee mies tekemään urakasta tarjousta. Kun muistaisi sen olellisen eli kotitalousvähennysjutun kysyä. Jännittää tuollaiset asiat aina.

Heaven on aivan sekopää, kun ei löydä minun rönsyliljaani. Haluaisi maistella. Ei kuulemma ole vaarallista, mutta on niin pieni vielä, että kasvakoot ennen Heavenin harvennusta.

Wau, 23 keltasirkkua ja 2 talitinttiä samaan aikaan laskettuna muonapaikalla. On sellainen parvi, joka aina joskus käy kylässä. Tauno, mustarastas on jo muutamia päiviä käyttäytynyt oudosti. Mutta nokkii ruokaa ja aina välillä lähtee pois. Yöksi katoaa varmaan nukkumaan vakipaikkaan. Oli jo kauhea hätä, että ukko kuolee. Mihin minä saan haudattua, kun maa jäässä. Onneksi taisi olla ohimenevää.

Inhottavan paljon lunta joka paikassa. Ja kun pitää pakkasella, niin ei se siitä katoa minnekkään. Tiedän, tiedän ollaan vasta Tammikuussa, mutta oli niin ihanaa, kun välillä näkyi vihreä nurmikko.

Ompas veto pois emännästä. Jaksaisi vielä vähän aikaa. Kaikki tuo kamala lumi ja lumityöt monesti päivässä, ettei tule niin paljon, ettei saa kolaa nousemaan penkalle. Iloinen yllätys oli, että naapuri oli jo aamulla kolannut postilaatikkojen edestä. Iso homma.

Kauhean tylsiä ystävänpäiväkortteja meilläpäin myynnissä. Missä lämpö ja rakkaus?! En minä kauhean monta laitakkaan.

Tein sitten ison sopimuksen urakoitsijan kanssa. Kallista, mutta saan samalla monta pikkuhommaakin teetettyä, joihin en itse kykene. Työ maksetaan vasta, kun se on tehty. Aikamoista luottamusta näinä aikoina. Mutta olemme me varmaan jo 10v tunnettu, Luottamus molemmin puolin.