Tämä asia on mietityttänyt minua pitkään. Itse asun pienessä kunnassa maaseudulla, jossa suunnilleen kaikki tuntevat kaikki, jos nyt ei suoraan tunne, niin ainakin osataan sanoa että sen ja sen sukulaisia on. Perään muistetaan vielä tietenkin lisätä, että kummin kaiman koiran serkun omistaja on kärsinyt mielenterveysongelmista ja vähän kummallinen ihminen se…

Olen niin väsynyt anoppiini, että huh! Asumme naapureina ja tapaamme vain silloin, kun meidän perhe käy siellä – ja silloinkaan meistä ei olla kiinnostuneita, mitä meille kuuluu tms. Olimme lapsemme sairaskohtauksen takia koko viime viikonlopun sairaalassa – anoppi ei ottanut sinne mitään yhteyttä (toinen mummu soitteli ja laittoi viestejä =…

Kuin mitä on pienessä kylässä. Voisiko kerrostalossa olla hiljasempaa kuin on omassa mökissä. Voisiko kaupungissa enemmän kulkea yksinäisenä rantakaduilla kuin Lapin tuntureilla kevätaikaan? Voiko ihmiseen iskeä Hesan hulluus? Vai onko vain olemassa Lapin hulluutta? Onko elämää Hesassa vai onko elämää vain maaseudulla? Minä pakkaan matkalaukkuni, en reppuani. Minä lähden Hesaan,…

Ajattelin kirjoittaa tänne omasta tilastani, jos vaikka saisin tukea samaa kokeneilta ihmisiltä. Eli asun maaseudulla, meillä on lihakarjatila. Tulin tänne taloon eroni jälkeen kun olin seurustellut jonkin aikaa nykyisen mieheni kanssa. Se tuntui silloin hyvältä ajatukselta tasoittaa elämääni ja antaa lapsilleni hyvät elämisen mahdollisuudet. Ja olin rakastunutkin. Kaikki menikin ihan…

Laitan viestin tänne koska olen maanviljelijä ja se tuon oman osansa soppaan. Muuten minun ei tarvitsisi miettiä koko asiaa, kaupungissa voisin ihan rauhassa olla lapseton. Mutta täälläpä painostetaan melkoisesti lasten saamiseen. Kaikilla on mielestään oikeus kysyä asiasta tai sitten ainakin sivuta aihetta niin että uteliaisuus näkyy. Ja minä en tiedä…

Mulla laittoi ja sitä mie ymmärrä kun täällä maalla voisi jättää jouluhössystä vähemmälle. Mutta tuntuu, että just maalaiset sitä alottaa joulun ekana.

Hei! Olen masentunut viljatilan emäntä Etelä-Suomesta. Sairastan masennusta ja nyt tänä syksynä tuntuu etten millään jaksa kun puinnit eivät sateiden takia kertakaikkiaan ei suju. Kun yksi poutapäivä sitten koittaa, on kiire hirmuinen ja vahvan lääkitykseni takia olen illalla ihan poikki enkä enää jaksaisi hoitaa kuivuria. Toisaalta puintien viivästyminen vaikeuttaa elämää…

Hei! Onko kenelläkään toisella samanlainen kohtalo, mies on työholisti. Kuvaanpa tavanomaisen päivän. Hän herää puoli kuusi aamulla, korppu ja te odottaa pöydällä. Sen nautittuaan hän lähtee navetalle, senjälkeen onkin jokin työsuoritus, syömään, töihin kahville, töihi, ja sitten taas syömään jonka kjälkeen onkin iltapäivä navetan aika. Sitten ehkä kenties vielä töihin.…

lopahtanut kokonaan, kylät autioituneet ja kylätiet hiljenneet?

muutimme mieheni kanssa pari kuukautta sitten maalle. elukoita meillä ei kuitenkaan ole muuta kuin kolme kissaa. ollaan viihytty ihan hyvin siellä ja tälleen, mutta pelkään vähän, että jos syrjäydyn. ei siinä, kavereita on paljon ja olen sosiaalinen, mutta oon vaaan aatellu, että jos en käy useemmin kaupunilla, niin sosiaalistentilantteiden pelko…