poropeukalo kirjoitti 25.3.2010 14:55

Rumilla ihmisillä on paikkansa maailmassa. Kaikki eivät ole ulkonäkökeskeisiä. Luojan kiitos!!! Asenne se ratkaisee parisuhteeseen pääsyn. Ihan oikeasti. Katkeruus kyllä estää sitä tajuamasta.

Niin minunkin mielestä asia on noin.
Tässä ketjussa vaan itseään rumana pitävä ihminen on ulkonäkökeskeinen.

Minä olen ajatellut, että J88 olisi syntynyt vuonna -88 eikä silloin vielä ole mitenkään pilalle mennyt vaikka asuukin vielä äitinsä kanssa. Ei vielä ole peräkammarin poika.

En asu enää äitini kanssa, muutin pois noin vuosi sitten.

En etsi baarista mitään naisseuraa (enkä koskaan tule etsimäänkään), se onneton nainen vain tuli itse juttelemaan minulle.

Niin, kyllähän itsessä voi TIETTYJÄ asioita muuttaa, mutta ei kaikkia. Esim. ulkonäköasioita. Kukaan nainen ei toivo itselleen rumaa miestä, en ainakaan koskaan ole sellaisesta kuullut. Sen sijaan komea on aina toivomuslistalla.

Asenne ratkaisee, mutta vain osittain. Vaikka olisi kuinka paljon asennetta, niin ei se tarkoita vielä yhtään mitään. Pitää olla myös paljon muutakin. Ja sitä itselläni ei ole.

Toissa päivänä tuli radiosta juttua uudesta yliopistollisesta tutkimuksesta, jossa naisille näytettiin kaksi kuvaa, jossa on sama mies. Toisessa kuvassa mies on tavallisen henkilöauton kyydissä ja toisessa urheiluauton kyydissä. Ja kuinka kävikään, KAIKKI NAISET olivat kiinnostuneita juuri siitä kuvasta, missä mies oli urheiluauton kyydissä. Urheiluauto viestittää usein siitä, että kyseisellä miehellä on rahaa. Varakkuus on myös yksi asia, joka vaikuttaa parisuhdevalinnassa. Kuka nainen haluaa itselleen juuri nimenomaan köyhän miehen? Niinpä.

Myös tieteen kuvalehdessä oli viime vuonna juttua, missä kerrottiin, mitkä asiat miehen kasvoissa miellyttävän naista. Kuinka ollakkaan, kyseessä olivat juuri korkea poskipäät, miehekäs leuka, nenä, jne. Tämä on siis tieteellisesti tutkittu. Eli komeus ei ole pelkästään katsojan silmissä, vaan on myös piirteitä, jotka miellyttävät USEIMPIA NAISIA.

Nyt kun tällä auttamispalstalla kerran väitätte jotain muuta, niin argumentoikaa faktoilla. Tietysti tulee juttua "nuo ovat vain tutkimuksia, parisuhteita ei valita tieteen kuvalehden perusteella" jne. mutta nuo kertovat erittäin paljon. Turhaa ruveta vänkäämään vastaan.

On myös jännä huomata, miten miehet, joilla on eniten noita naisten pitämiä piirteitä, niin on eniten vientiä ja seuraa naismaailmassa. Eli tästäkin voi päätellä jo erittäin paljon. Toiset miehet vain yksikertaisesti miellyttävät naisten silmää kuin toiset.

On myös jännä huomata, miten miehillä, joilla on vähiten noita piirteitä, ovatkin sitten niitä yksinäisempiä miehiä. Rumat naismaiset vässykät, (kuten itse olen), ovatkin sitten niitä naisten syrjimiä miehiä.

Kyllähän sitä varmaan vässykkämäisyydestä pääsee irti, mutta se taas ei ole samanlaista miehisyyttä, kuin niillä joilla sitä on ollut aina.

Eli aina se asenne ei ratkaise kaikkea. Voihan sitä asennoitua vaikka hakemaan kuun taivaalta, mutta ei se tarkoita, että siitä mitään tulee. Naiset pitävät sekä SISÄISESTI ETTÄ ULKOISESTI komeista miehistä. Eli mitä sitten vaikka sisin olisikin kunnossa, jos oma ulkonäkö karkottaa naiset? Itselle ainakaan naisten haussa sillä ei ole mitään väliä. Ensin vaikka se asenne kuntoon ja sitten asiat, joihin ei voi itse vaikuttaa. Sitten voin alkaa taas etsimään itselleni seuraa. En sekuntiakaan ennen.
Mitä muka tässä asiassa saavutetaan puolen vuoden tai vuoden tauolla? Ei naisten miesmaku siitä yhtään muutu. Sama jatkuu edelleen.

Esimerkiksi joku kehitysvammainen ihminen voi olla erittäin sinut itsensä kanssa, mutta ei kuitenkaan löydä itselleen seuraa, vaikka kuinka hakisi. Miksi? Ulkonäkö ei vastaa lainkaan sitä, mitä naiset etsivät. Eikä tässäkään tapauksessa henkilö itse voi sille mitään, vaikka kuinka olisi asenne kohdillaan.

Jos itsessäni ei ole näitä piirteitä, niin en naisseuraa enää hae. Sen verran itsesuojeluvaistoa itselläni on. Varsinkin kun lukee noita pettämisjuttuja, niin ei kyllä yhtään huvita astua mihinkään parisuhdemaailmaan.

Eli tässä asiassa teidän neuvot ovat aika turhia. Ei se tee itsestäni yhtään sen komeampaa tai miehekkäämpää miestä.

Kyllähän ihan tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus rakkauteen
ei se ole mikään mahdottumuus ole ei siihen tarvita mitään hyvää ulkonäköä
hyvää itsetuntoa pikemmikin

Mun kavereiden poikaystävät ovat olleet ihan tavallisia nuoria miehiä ä
ei kovin ihmeellisiä ei mitään brad pittiä,johnny deppiä tai muuta vastaavia.Eikä samoin tuttujen jätkien tyttöystävät ole olleet missejä kyl mä luulen sen ,muilla hyvillä ominaisuuksilla on merkitys ihminen voi tosiaan rakastua toiseen ihan vaan sellaisena kuin se on eikä se mikään mahdottomuus se on ihan täyttä realismia se mitä näkee mediassa niin se on ihan shaissee usko pois j88 sä oot nuori ja sulla on elämä edessä ei sitä voi tietää mikä sua odottaa se että jos et ole tyytyväinen itseesi? miks et sijaan muuttais itseäsi? koska se on mahdollista.

Mä halusin vaan kertoa tämän esimerkin koska en ole itse vielä seurustellut kenenkään kanssa niinpä on hyvä yksikseen miettiä asioita,itsetutiskelun
niinpä kerroin tämän esimerkin kavereiden kautta.

En ole puhunutkaan, että pitäisi olla joku missi tai Johnny Depp, että naiset tai miehet kiinnostuvat. Tavallinen ihminen, jolla on näköä ja karismaa, jne.

Ei naisen tarvitse olla missi ollakseen seksikäs tai miehen olla Johnny Depp ollakseen komea. En ole missään nimessä väittänytkään.

Tarkoitan sitä, että on piirteitä, jotka viehättävät toista sukupuolta enemmän kuin toiset. Maailmalla on paljon miehiä, jotka ovat komeita ja miehekkäitä, mutta eivät ole lähelläkään mitään julkkiksia. Asun pienellä paikkakunnalla ja täälläkin on todella monia naisia, joita pidetään seksikkäinä ja miehiä, joita pidetään komeina.

Esim. vertailu monet pitävät hoikkaa naista seksikkäämpänä kuin lihavaa. Vaikka nainen ei olisi mikään missi.

Olette ehkä ymmärtäneet pointtini väärin, koska tarkoitan tällaisia piirteitä yleisesti, ovat ne piirteet sitten jossain julkkiksessa tai tavallisessa kaduntallaajassa. Tavallisissa kaduntallaajissakin on ihmisiä, jotka kiinnostavat toista sukupuolta enemmän kuin toiset.

Naisissa pidetään seksikkäänä esim. rintoja ja takapuolta. Lähes kaikki miehet kehuvat naisissa näitä ominaisuuksia. Tällaisia naisia on maailmassa lukemattomia. On myös sitten naisia, jotka eivät ole tällä tavalla seksikkäitä, eivätkä saa samalla tavalla huomiota. Esim. lihavat naiset ovat usein pilkankin kohteena, eivätkä täten saa samanlaista positiivista huomiota, koska lihavuutta pidetään epäseksikkäänä. Samaten tyhmyys on asia, jota ei pidetä kovin positiivisena asiana. Tiedättehän blondivitsit. Blondit ovat toisaalta paljon miesten mieleen, mutta näiden ulkonäkö on useinkin miesten mielestä seksikästä.

Eli kuten todettua, ihmisiä on monenlaisia ja toiset ovat suositumpia kuin toiset. Toisissa ihmisissä on enemmän tällaisia piirteitä kuin toisissa ja saavat enemmän huomiota kuin nämä toiset. En ala kilpailemaan tällaisten ihmisten kanssa lainkaan, vaan jätän naisasiat niille, joilla on vientiä tai parisuhde.

Itsellä on elämä edessä, mutta näiden asioiden takia en halua viettää sitä parisuhteessa tai mitenkään, mikä liittyy naisiin. Näen päivittäin useita tavallisia kaduntallaajia, jotka ovat seksikkäitä tai puoleensavetäviä, mutta itselläni ei ole mahdollisuutta näihin ihmisiin, koska en ole samanlainen.

Rakkauden puutetta täynnä sun kirjoitukset, J88. Ihan ymmärrettävää sinänsä, että kun ei ole lapsena kokenut rakkautta, niin ei sitä ymmärrä aikuisenakaan. Silti se voi yllättää ja silloin voi sattua ja kovasti. Minulle kävi juuri niin. Tarkoitan siis, että kuvittelin sinun iässä, että kukaan ei voi koskaan välittää minusta. Sitten, kun yksi mies lopulta alkoi piirittää minua, pääni meni pyörälle huomiosta ja rakastuin siihen huomioon. Se suhde oli minun masennukseni laukaisija ja vei minulta työkyvyn. Olisi kannattanut opetella ihmissuhdetaitoja hyvissä ajoin. ☹️

Olet täysin oikeassa siinä, että naiset IHAILEVAT miehisiä piirteitä miehissä ja miehet samoin ihailevat naisissa naismaisia piirteitä. Sehän sukupuolet erottaa toisistaan. Silti niillä ei ole mitään tekemistä RAKKAUDEN kanssa. Vanhempien kuuluu rakastaa lapsiaan täysin sellaisena kuin he ovat. Vammoista, rumuudesta ja kiukuttelusta huolimatta. Sama pätee aikuisena.

Toki sinulla on täysi oikeus piiloutua rakkaudelta ja elämältä. Niin minäkin teen. ☹️
Loputtomiin rakkaudelta ei voi vain paeta. Siihen on parasta jollain lailla varautua.

Uskot tai et, joku voisi sinua rakastaa. Vioistasi ja puutteistasi huolimatta. Sitähän se rakkaus on. Koita löytää edes itseäsi varten sellainen ajatus, että ulkonäöllä ei ole mitään väliä. Sillä on väliä monelle ihmiselle. Tärkeintä on kuitenkin se, ettei piittaa muiden ihmisten mielipiteistä. Sinä olet hyvä ja arvokas tuollaisena kuin olet.

Kyllähän sitä nyt viime yönä kun baarissa tuli oltua, niin tuli juteltua monelle naiselle. Ihan vakavalla mielellä, vaikka sen aiemmin kielsinkin. Kaikkien kanssa myös meni päin helvettiä.

Eräs jopa suoraan sanoi, että ei kiinnosta sun jutut. Ja toista ei vähääkään kiinnostanut seurani.

Tietysti erittäin hyvä asia tuo olikin, nimittäin juuri äsken alkoi suosikkijoukkueeni Calgary Flamesin peli Colorado Avalanchea vastaan. Tämän kauden tähän asti tärkein peli tähän asti molemmilla joukkueilla, joten mitähän olisin sanonut, jos joku näistä naisista olisikin ollut kiinnostunut. Aika varmasti olisi kiinnostus vähentynyt saman tien, kun olisin ilmoittanut, että täytyy mennä katsomaan peliä.

Myös se tuli mieleen, että jos joku itseäni kiinnostava nainen osoittaisi kiinnostustani minua kohtaan, niin miten menisi tuon ajankäytön kanssa. Itselläni ei oikein tuota aikaa tahdo löytyä. Joka päivä loppuu täysin kesken, eikä siihen sisälly parisuhdetta. Omista tekemisistäni en luovu millään tavalla, eikä kumppanini tarvitse luopua omista tekemisistä, mutta kun tuota tekemistä on joka päivälle yli kellon ympäri.

Pelejä tulee katsottua 2-3 päivässä + harrastukset + työt 10 tuntia päivässä = ei millään aikaa parisuhteelle. Eli onkin erittäin hyvä, että itselläni ei mitään parisuhdetta ole.

Onhan se niin, että kyllä parisuhteelle löytyy aikaa, kun sen vain nipistää pois muusta ajasta? Itsellä ei oikein ole aikaa mistä nipistää pois, eikä se sitten ole sen arvoista. kannattaako sellaisessa suhteessa olla, missä ei saa olla oma itsensä? Ei. Itse olen oman tilanteeni herra, jos tekemistä löytyy enemmän kuin on aikaa.

poropeukalo

Onhan se niin, että ihmisistä täytyy välittää myös aikuisina, olivat ne millaisia sitten hyvänsä. Mutta tällä ei sitten taas ole mitään tekemistä parisuhteen tai seksin kanssa. Ihminen seurustelee sen ihmisen kanssa, kenen kanssa seurustelee ja ei seurustele niiden kanssa, kenen kanssa ei seurustele. Kyllähän rumastakin ihmisestä voidaan välittää ihan yhtä lailla, eri asia sitten on, saako hän seurustelukumppani itselleen. Kaverina voi esimerkiksi olla tällaisen ihmisen kanssa.

Eli kyllähän muut hyväksyvät minut tällaisena kuin olen, mutta parisuhteesta ei kannata haaveilla sellaisten naisten kanssa, joita etsin. Tai oikeastaan parisuhteesta ylipäätään.

En tarkoita sitä, etten voisi saada itselleni seurustelukumppania. Eri asia on sitten, tykkäänkö itse siitä kumppanista. Minunlaiseni miehet saavat huomiota vain samanlaisilta naisilta. Ja päinvastoin. Ihmisillä, keillä on enemmän vientiä, on myös enemmän valinnanvaraa, ja pystyvät täten valitsemaan itselleen sopivamman kumppanin. Epätoivoiset ihmiset parisuhteen saralla eivät juuri koskaan saa huomiota vastakkaiselta sukupuolelta. Siksi juuri he ovatkin epätoivoisia.

Kuten edellisessä viestissä jo kerroinkin, niin jotenkin alitajuisesti sitä vain etsii kumppania, vaikka tietääkin jo, ettei lykästä sen tietynlaisen naisen kanssa. Koska heillä on enemmän vientiä ja pystyvät valitsemaan itselleen sopivamman kumppanin. Ja jos itse ottaisinkin jonkun itselleni epäsopivamman kumppanin, jättäisin tämän 100 % varmasti heti. Osin ajanpuutteen takia ja osin epäluotettavuuden takia. Aina pystytään pettämään, etkä voi olla siitä varma, petetäänkö juuri sinua. Enkä halua edes luottaa.

Kukaan ei kommentoinu mun viestiin... :/
Mut nii tosiaan J88, oon iteki syntyny -88 ja en oo koskaan seurustellu.
Mun ongelmana on se, etten kiinnostu kenestäkään. Oon tapaillu monia, mutta tuloksettomasti. Enkä mä tiiä mitä teen, kukaa ei oikee herätä mitää fiiliksii.
Luulen kyl, et se johtuu mun pelosta, että jos päästän ihmisen lähelle nii se näkee kaikki mun viat ja lähtee. Mul leikattiin kasvain rinnasta toisen kerran alle vuos sitte ja mua hävettää se iso kamala arpi ja pelkään, että ihmiset säikähtää sitä. Oon oikeesti tosi yksinäinen vaik mul on paljo kavereita ja kiinnostuneit ihmisii ympärillä.
Tiiän et ketää tääl ei varmaa pahemmin kiinnosta mun valitukset, koska tosiaan oma vikanihan tämä. En huoli ketään. Tai sit kukaan vaan ei oo mun tyylinen. No joo, kaippa tää tästä. Välil on vaan niin älyttömän paha olla. Pelkään et tää mun onnettomana oleminen kääntyy koht syömishäiriöön. Muut asiat on onneks kunnossa mun elämässä, hyvä yliopisto- & työpaikka ja hieno kämppä.

Hyvät pääsiäiset ja jaksamisii kaikille!

Tässä viime aikoina on mieleeni eräs tunne tarttunut kuin takiainen konsanaan. Se siinä mielessä liippaa ketjun aihetta, että minä olen koko tässä asiassa kokolailla hukassa. Minua eivät naiset oikeastaan siinä mielessä kiinnosta, ei tosin kyllä miehetkään. Kun katselen kauniita naisia kaduilla, niin minä en yksinkertaisesti tunne heitä kohtaan mitään muuta kuin ehkä lievää ärtymystä siitä, että näillä on asiat paremmin kuin minulla. Tosin minä yritän tästä tuntemisesta päästä eroon, joten ehkäpä ajan myötä sekin häviää pois. Suoraan sanoen minua ikävystyttää ajatuskin siitä, että minun pitäisi jollekin naiselle tanssia kuin mikäkin Michael Flatley. Minusta koko ajatuskin romanttisuudesta tai muiden ihmisten miellytttämisestä kuulostaa enemmän painajaiselta kuin sellaiselta haavekuvalta, jonka vuoksi voisi yrittää itseään nostaa ylös. Minä näen koko rakkauden ja romantiikan vihoviimeisenä komediana, joka oikeastaan ei ole hauska tai edes millään tavoin kiinnostava. En sillä, että minä osaisin olla romanttinen tai edes rakastava ihminen, joka osaa ottaa naisen kuin naisen huomioon. En näe rakastumista niin tärkeänä, että sen takia kannattaisi mahdollisesti itsensä särkeä. Toisaalta minä kyllä tiedostan sen, että parantumiseni kannalta olisi oleellisen tärkeää rakastaa ja olla rakastettu ihminen. Minä kuitenkin pidän kaikkea muille täällä täysin selviä asioita täysin irrelevantteina. Minä näen jopa tuntemattomille puhumista jotenkin epänormaalina asiana. En minä voisi kuvitella puhuvani tuntemattomille ihmisille jotain sellaista, jota he pitäisivät edes jossain määrin mielenkiintoisena. Itseasiassa minä kiellän itseäni puhumasta muille, jos minulla on jotain sellaisia epäsopivia taka-ajatuksia. Se suorastaan tuntuu iljettävältä, jos minä menisin jollekin naiselle baarissa puhumaan. Yksinkertaisesti sellainen tuntuu pahalta, jotenkin moraalisesti täysin väärältä. Minusta muiden häiritseminen olemuksellani on jotenkin väärä asia. Mielummin minä olen reunassa, kun olen muiden iloa häiritsemässä olemuksellani.

Jos olenkin päässyt jutteluetäisyydelle naisen kanssa, niin silloin toiset säännöt iskevät päälle; se vasta moukkamaista onkin, jos kysyisin hänen puhelinnumeroaan tai ehdottelisin mitään säädytöntä. Sellainen vain on jotenkin törkeää minun mielestäni, että innosta puhkuen kysyisin jotain sellaista. Ihan kuin päässäni joku huutaisi, että tämä on kiellettyä, tätä sinä et saa missään tapauksessa tehdä. Oikeastaan minä pelkään muiden katseita, muiden ihmisten puheita ja ennen kaikkea sitä, jos nämä kaksi asiaa kohdistuvat minua kohti. En edes voi ymmärtää ihmisiä, jotka näkevät minut jotenkin kiinnostavana tai hauskana. Kuitenkin tässä maailmassa on ihmisiä, jotka tekevät tekemäni asiat minuakin paremmin. J88 sentään osaa puhua ihmisille, mutta minä pitäisin sitä lähinnä pahimpana painajaisena, jos minun pitäisi puhua jollekin naiselle itsestäni. En minä osaa puhua itsestäni, miksi se edes haluaisi minun puhuvan minusta? Ei minusta ole mitään puhuttavaa, enkä minä todellakaan osaa puhua siitä kuka minä olen tai mitä minä osaan tehdä. Se on muiden tehtävä tehdä ne määritykset minusta, ei minun. Jos joku pitää minusta tai on pitämättä, niin se on muiden ihmisten tehtävä ne johtopäätöksen minusta, en minä kertakaikkiaan osaa sanoa sitä itsestäni. Luultavasti vain valehtelisin, jos lähtisin itseäni jollain tavalla kuvaamaan.

Seksi se vasta kammottaakin minua. Kyllä minä tiedän sen, että jokainen ihminen ensimmäisellä kerrallaan on uskomattoman huono siinä, mutta minä varmaan kuolisin häpeästä, jos minä joskus sellaiseen toimintaan pääsisin. Ensinnäkin minun mahdottoman vaikea ajatella, että joku nainen voisi pitää minua sillä tavoin seksuaalisena olentona, kun en minäkään pidä suurinta osaa naisista millään tavoin seksuaalisina olentoina siinä mielessä, että heitä voisi kiinnostaa jakaa kanssani jotain sellaista. Toisaalta en minä uskalla ostaa edes kondomeja kaupasta, joten miten helvetissä minä uskaltaisin edes lähteä seksin harrastamisen tielle, jos kaupassa kumivälineiden ostaminenkin on yhtä suurta vuorta. Jos tarkemmin ajatellaan, niin pidän moisten huppujen ostamista lähinnä tilaisuutena nähdä kassaneitien salamyhkäistä hymyä. Minulle jopa helvetin Plussakortin hommaaminen on työn ja tuskan takana, kun vähän liian innokas kassaneiti oli vähän liian innokas. Ei oikeastaan huvita koko helvetin hakemusta palauttaa, kun kuitenkin joku sen työtovereista alkaisi hyppimään kuin raivotaudin saanut kani. Koko helvetin näytös vain sen takia, että hommaisin yhden kortin lompakkooni lisää. Ehkäpä se tosiaan ei ole sen arvoista.

Lyyti88

Ymmärrän kyllä pointin. Itselläni on taas se tilanne, että ne naiset, joista olen kiinnostunut, eivät ole kiinnostuneita minusta. Ja päinvastoin.

Ei tuo sinun "valittamisesi" ainakaan minusta mitään turhaa ole. Saahan sitä oman mielipiteensä ja tilanteensa kertoa. Tuskin minäkään huolisin elämääni sellaistakaan naista, joka olisi juuri sellainen kuin haluaisin. Tämä taas johtuu siitä, että en luota kyseiseen kumppaniin, epäilisin jatkuvasti, pettääkö hän, (koskaan ei voi olla 100 %:sesti varma), jne.

Hei lyyti88
kun sä kirjoitit viimeksi ettei ole kukaan ole vastannut sun viestiisi voi olla se että
ei tullut huomanneeksi kuten olen tässä huomannut että enimmääkseen huomio on j88:n joka on aloittanut keskustelun mitä tuossa yläotsikossa lukee mutta mun mielestä tämä keskustelu enimmäkseen menee ulkonäköön,itsetuntoon,seurusteluun ei tää vielä itse seksiaiheeseen kyl oo mennyt kyllä kyllähän se viittaa siihen se on ihan selvää jos on ei ole sujut itsensä kanssa niin miten ihmeessä voi seurustella jos kaikki ei ole kunnossa itsellä ?Sitten jos kumppani on sellainen joka ei ihan täysin hyväksy ja rakasta toista ehdoitta.

Siihen tietenkin tottakai syyt myös seksinkin harrastamiseen jotta ihminen voisi harrastaa seksiä ensiksi olisi hyvä tuntea se seurustelukumppani jotta voisi luottaa siihen olla myös sen kroppansa kanssa ok jos ihmisellä on hyvä itsetunto niin sille ei ole tarvetta tuntea pahaoloa,olla itsetuhoinen,olla kateellinen, jne.Sä et ole ainoa ihminen joka miettii miks ei seurustele miks ei joku ei ole kiinnostunut sitä olen pohtinut itsekin näin olen vihdoinkin oivaltanut itseopastuskirjojen kautta niitä syitä kannattaa miettiä ja käydä läpi joko itsekseen tai jonkun kanssa mitä se hyvä seurustelu vaatii ?Mitä mä ainakin itse ajattelen oikeastaan tää on järkeenkäypää täytyy kyl myöntää että en ole itsekään ihan niin suoraan kysynyt mut tässä on ainakin listani

- Hyvää itsetuntoa
- Itseluottamusta
- Hyvää psyykkistä ja henkistä hyvinvointia
- Itsevarmuus

Kun olen itse aina valittanut miks ei kukaan halua mua ☹️ bla,bla,blaa ?
Sitten kaverit kyllä sä joskus jonkun löydät sitten he samalla painostavat,muistavat,ärsyttävät mua koko aiheesta mulle vaan sanotaan lohduksi sä vielä aika nuori,et sä vielä oo valmis,et sä vielä tunne tarpeeksi itseäsi kyl se siinä on jotain perää kylläkin sitten on välillä kelaillut sitäkin mitä mä oikein haluan elämältäni ? Haluanko perustan perheen omakotitaloineen Espooseen koirien ja kissojen kera ? En mä tiedä kuka se tietää ihminen itse sen tietää ei kukaan voi siihen sanoa mitään joskus multakin on kysytty tyyllin teininä alanko olee ?

Olen ollut silleen joo öö..en tiedä en mä nyt oikein tiedä tai jotain ☹️ sitten sisäinen ääni päässäni sanoo että ei vaikka mä olen kumminkin halunnut sitä aina nyt ainakin olen myöhemmin olen tajunnut etten ollut valmis silloin sitten taas menneisyys velloi mielessäni sitten mua mietitytti ja pelotti sikana se ajatus että jos mä olisin vienyt sen kylään mitä ne ihmiset ois ajattellut ?

Jotenkin olen ollut aika helpottunut mutta sitten taas aika surkeana ja harmissani ettei nyt oo ketään joka olisi kiinnostunut olen joskus jälkikäteen muistellut ihastuksiani nyt mua jälkikäteen kiiinnostaisi tietää että kukaan ihastunut muhun ?

En tiedä jos just ei tiedä ei niitä kannata murehtia mut mun pointtini oli tässä sellainen että voi ottaa oppia edellisistä tapauksista,jutuissa jossa joku poika on vaikka kysynyt sua vaikka seurustelemaan mitä sä oot silloin tuntenut ja ajattellut kun on tullut ainutlaatuinen tilaisuus ? musta ainakin vaikuttaa kirjoitusten perusteella siltä sä et oo vielä ihan sinut itsensä ja kropan kanssa vaikka oletkin niin sulla saattaa olla vielä käsittelemättömiä asioita elämässäsi,olet vielä nuori olet ja käynyt kaikkea läpi leikkauksia sen sellaisia mitä olet kertonut täällä sivustolla näin ihan vastaisin loogisesti keittiöpsykologi taidollani

Jokainen ansaitsee rakkautta. Seksistä en oikein tiedä. Minua ainakin kummastuttaa se, miksi ihmiset harrastavat seksiä vailla lisääntymistarkoitusta. Miksi on normaalia menettää neitsyys ennen täysi-ikäisyyttä?

Eihän ihminen, joka ei ole omaa arvoaan löytänyt, voi olla kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta. Eikä varsinkaan sairas ihminen ole vastakkaisesta sukupuolesta kiinnostunut.

Koittakaa nuoret olla ottamatta liikaa paineita ulkoapäin! Voittehan alkaa "streittareiksi" ja sanoa pidättyvänne seksistä ennen papin aamenta. 😉

Kyllähän jos on sinut oman itsensä kanssa, niin auttaa asiaa. Mutta se ei vielä ratkaise yhtään mitään minkään suuntaan. Kovasti ainakin itseäni yritetään täällä kannustaa "jos sitten joskus". Tiedättekö, että ulkonäköni ei tästä enää muutu merkittävästi parempaan suuntaan? Joten turha lätistä tuollaisista "jos sitten joskus".

Jos en ole sinut itseni kanssa enkä haluakkaan, niin koittakaa nyt hyvät ihmiset uskoa.

3 vuotta olen tämän saman asian kanssa paininut ja yhä enemmän olen varmempi siitä, että en halua ketään vierelleni vastenmielisyyteni tähden. Se on tullut jo ulkopuolisilta selväksi. Turhaan te yritätte jotain muuta väittää, koska ette edes tiedä asian oikeaa tilaa.

Toiset ihmiset vain ovat haluttavampia ja kiinnostavampia kuin toiset, minun mielestäni siinä ei ole mitään erikoista. Vaikka joku epätoivoinen ihminen haluaisikin minun kanssani olla, niin en ota sellaista ihmistä koskaan. En ole sellaisista kiinnostunut. Turhaan väitätte vastaan, koska ette saa päätäni kääntymään.

Ehkä luulette, että asia on niin, että "myöhemmin ehkä alan miettimään toisin". Todellakaan en ala miettimään toisin. Koko ajan olen vain ja ainoastaan varmempi siitä, että en halua ketään.

Ja mitä sitten vaikka ei olisikaan tyytyväinen itseensä? Eihän se ratkaise mitään? Tiedättekö, että siihen parisuhteeseen tarvitaan muutakin kuin itsevarmuutta? Ilman sitä ei ehkä pärjää, mutta tarvitsee olla muutakin. Jos ei miellytä toista, niin sitten ei itsevarmuuskaan auta. Tätä ette ole vielä hokanneet.

Ette ole ehkä hokanneet sitäkään, että toiset miehet ovat komeampia kuin toiset. Ja saavat tämän takia enemmän huomiota naisilta kuin toiset. Älkää tässäkään asiassa turhaan väittäkö vastaan, koska niin se vain menee. Toiset miehet taas ovat rumempia kuin toiset ja saavat siksi vähemmän huomiota naisilta kuin toiset. Älkää turhaan jälleenkään väittäkö vastaan, koska niin se vain on. Jos oma naamataulu karkottaa naiset, niin ei kannata odottaa ihmeitä.

Olen naisilta kuullut ihan selkeitä mielipiteitä omasta ulkonäöstäni, se riittää. Sanokaa ihan mitä sanotte, omat kokemukset ovat parempia. Itsevarmuus ei auta, jos ei miellytä naisia.

Ihan tarpeeksi olen saanut huomata, miten muunlaisista miehistä ollaan kiinnostuneita. Älkää oikeasti väittäkö vastaan, aivan turhaa. Erittäin turhaa.

Enkä väitä, että KUKAAN ei olisi kiinnostunut minusta. En halua sellaisia ihmisiä. Tällaisena ihmisenä en halua ketään. En halua olla tyytyväinen itseeni, vaikka mikä olisi. Piste.

poropeukalo kirjoitti 6.4.2010 17:10

Jokainen ansaitsee rakkautta. Seksistä en oikein tiedä. Minua ainakin kummastuttaa se, miksi ihmiset harrastavat seksiä vailla lisääntymistarkoitusta. Miksi on normaalia menettää neitsyys ennen täysi-ikäisyyttä?

Nähdäkseni kyseessä on jonkinlainen nuoruuden riitti, jossa tarkoituksena on kokea se kokemuksista "parhain" tarpeeksi aikaisin, että mahdollinen alfauroksen asema laumassa olisi taattu. Tai vähintäänkin kavereiden hyväksyntä. Seksin funktio toki on se lisääntyminen, mutta oletan siitä saavan sen verran nautinto, hellyyttä ja rakkautta, että sitä myös kannattaa harrastaa ilman lapsien saamistakin. Ei se turhanpäiväinen pidättäminenkään ole kovinkaan tervettä, vaikka mieli tekisikin. Johonkin aviovuoteeseen saakka odottaminen ei ole kovinkaan järkevää, jos sen tekee sen takia, että isossa kirjassa sanotaan siemenen yhtyvän toiseen ensimmäisen kerran avioliiton auvoisassa satamassa. Kyllä minä tämän yltiöliberaalin seksuaalisen aikakauden otan kuin puritaanisen ja orjallisen seuraamisen ilman järjen hiventäkään.

Eihän ihminen, joka ei ole omaa arvoaan löytänyt, voi olla kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta. Eikä varsinkaan sairas ihminen ole vastakkaisesta sukupuolesta kiinnostunut.

Kun tässä höpöttelin psykiatrin kanssa tästä asiasta, niin taisin jotain mainita siihen suuntaan, että luultavasti ilman päänsisäisiä ongelmia seksistä ja siitä parinleikistä nauttii enemmän kuin näin "sairaana". Tosin siinä istunnossa kaltaiseni hölmöltä näyttävä ihminen vaikutti olevan enemmän hukassa olevalta kuin suurien elämän ongelmien kanssa painivalta ihmiseltä. Eli ihan oikein meni siinä suhteessa.

Koittakaa nuoret olla ottamatta liikaa paineita ulkoapäin! Voittehan alkaa "streittareiksi" ja sanoa pidättyvänne seksistä ennen papin aamenta. 😉

Niin, samalla sitä tosiaan voisi vaikka ryhtyä katolilaiseksi papiksi tai antaa munkkivalan, niin pääsisi siitä seksistä kerralla eroon. Toisaalta katolilaisena pappina sitä saattaa olla tavallista kiinnostuneempi mahdollisten kuoripoikien seksuaalisesta kehityksestä. Ei sillä, että suuressa ja mahtavassa paavin kirkossa tälläistä missään tapauksessa sattuisi.

J88 kirjoitti 7.4.2010 20:5

Jos en ole sinut itseni kanssa enkä haluakkaan, niin koittakaa nyt hyvät ihmiset uskoa.

Enkä väitä, että KUKAAN ei olisi kiinnostunut minusta. En halua sellaisia ihmisiä. Tällaisena ihmisenä en halua ketään. En halua olla tyytyväinen itseeni, vaikka mikä olisi. Piste.

Mä olen todella surullinen sun puolesta J88. Minun mielikuvitukseni ei riitä ymmärtämään sitä, ettei muka joku halua olla tyytyväinen itseensä. Miksiköhän sinä sitten kirjoittelet tänne?

Toivon todella, että aika saa päähäsi vähän viisautta. Et sinä voi ennustaa tulevaisuutta. Minä ajattelin elämästä juuri kuten sinäkin samanikäisenä. Siksi minulla on pokkaa väittää vastaan. Elämä opettaa ja ihmiset muuttuvat. Sinä todella tarvitset rakkautta sulattamaan tuon jään.