Rahat riittämään

Rahat riittämään

Käyttäjä Henri_Takuu-Säätiö aloittanut aikaan 24.11.2016 klo 09:15 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Henri_Takuu-Säätiö (Työntekijä) (Takuusäätiö) kirjoittanut 24.11.2016 klo 09:15

Ketjun tarkoituksena on keskustella oman talouden hallinnasta ja hyvistä keinoista saada rahat riittämään. Voitte jakaa hyviä vinkkejä säästämiseen, rahankäytön suunnitteluun, menojen seurantaan jne. Osallistun Takuu-Säätiön työntekijänä ajoittain myös keskusteluun.

Rahankäytön hallitseminen voi tänä päivänä olla hyvinkin haasteellista, sillä kuluttaminen on niin helppoa ja vaivatonta. Emme käsittele juurikaan fyysistä rahaa ja maksaminen muuttuu koko ajan abstraktimmaksi käteisen ja perinteisten maksukorttien käytön vähenemisen myötä. Erilaisten maksusopimusten myötä iso osa käytettävissä olevista rahoista katoaa tililtä automaattisesti ilman, että niihin tulee kiinnittäneeksi edes kovin suurta huomioita. Moni meistä ei tiedä kovin tarkasti kuinka paljon ja mihin kaikkeen rahamme menevät eikä sitä mihin kulloinkin voisi olla varaa.

Tämän vuoksi on hyvä keskustella siitä millä tavalla te seuraatte omaa rahankäyttöänne, mitkä asiat oman talouden hallinnassa ovat haasteellisia ja mitä hyviä vinkkejä ja neuvoja voisitte muille jakaa, jotta rahat riittävät ja vielä jotain voisi jäädä säästöönkin.

Sana on vapaa!

Käyttäjä pptik2 kirjoittanut 25.01.2021 klo 12:50

Kuten jo isoäiti sanoi mulle, ei ne tulot vaan ne menot. Ymmärrän kyllä tosin hyvin, että jos tulotkin on runsaasti alle mitä on täysiaikaisen työntekijän kuukausipalkka minimissään, niin ei sillä kovin pitkälle pötkitä… Mutta tärkeintä onkin pitää kirjaa niistä menoista, ja harkita syvästi jokaisen kohdalla, onko se oikeasti tarpeen. Mulla on melko huomaamatta kertynyt menoja siitä, kun oon pelannut siru mobile kasino eli maksanut puhelimella kasinotalletuksia. Sitä jotenkin huijaa itseään, että jos ne ei mene tililtä tai pankkikortilta, niin se olisi jotenkin ok. Vaikka puhelinlaskun päällehän nekin tulee. Täytyy alkaa pitää tarkemmin kirjaa myös puhelimella maksetuista menoista.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta sitten. Syy: päivittää
  • Muokattu moderaattoreiden toimesta 3 vuotta sitten.
Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 27.01.2021 klo 14:04

No se miten ansaita enemmän riippuu monesta asiasta. Mitä työtä teet ja voitko saada lisätyötä omassa ammatissa vai joltakin toiselta alalta. Kun kilpailu on kovaa, pitää omata taitoja. Ei se lisäraha kotona istumalla tule, ellei jo ole alkupääomaa ja osaa tehdä oikeita sijoituksia.Tavallisella tallaajalla ne lisärahan saamiset on aika vähissä kuitenkin. Enemmän kannattaisi  pyrkiä kulutusta järkeistämään.

 

Käyttäjä Pseudolarix kirjoittanut 13.04.2021 klo 13:58

Elän avoliitossa jossa kumppanini tienaa minua huomattavasti enemmän. Hänellä jää kuukaudessa käteen 3x sen verran kuin minulla. Jaamme kulut puoliksi, olemme tämän yhdessä sopineet.  Meillä on yhteinen tili johon molemmat laittaa sovitun summan rahaa. Olemme  alimitoittaneet kulujen määrän ja yhteiseltä tililtä loppuu rahat ennen kuun loppua, näin ollen yleensä minä lisään tilille rahaa. Puolisoni saattaa puolestaan maksaa jotain omalta tililtään. Elintasomme on puolisoni mielestä hänen tuloihinsa nähden surkea ja voitaisiin elää paremmin.

Kysymys tuleekin tässä, millä ihmeellä saisin itselleni lisätuloja? Millä voisi tehdä passiivisia tuloja tai mitä töitä voisi tehdä omien töiden lisäksi jotta voisin saavuttaa puolisoni haluaman elintason tai saada edes muutaman satasen enemmän kuussa käteen?  Nyt kaikki mitä minulle tulee menee, menee jopa ylikin sen mitä tienaan kuukaudessa, nykyisillä tuloillani en pysty elämään puolisoni haluamaa elämää.

Puolisoni sanoo että jokainen tekee tulojensa mukaan, pyrkii sinne mikä on itselleen tärkeintä. Vaikka kuinka yritän ja pinnistelen, en silti pysty tässä elämässä saavuttamaan samaa tulotasoa kuin hän enkä ikinä pysty elämään sellaista elämää mitä hän haluaisi, en näillä tuloilla. Olemme keskustelleet asiasta ja hän on sitä mieltä että hänen täytyy saada elää elämäänsä tulotasonsa mukaan ja minun pitää yltää siihen.  Esim. parempaa ruokaa, voisi käydä enemmän ravintoloissa, matkustella tai ottaa siivoojan. Itsehän lasken nyt jo pennejä että miten selviän seuraavaan palkkaan. En oikein tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Puolisoni naureskelee kun sanon että minulla on tiukkaa ja en pysty lähtemään enkä osallistumaan johonkin. Hän kuvittelee jotenkin että lasken leikkiä, vaikka tietää hyvin mitä tienaan ja mitä minulle jää käteen. Olen väsynyt ja turhautunut tilanteeseen. 🥺😔

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 14.04.2021 klo 14:38

Ei voi kyllä todeta muuta kuin,että on tosi ajattelematon ja itsekäs avopuoliso sinulla. Miten tuollaisen ihmisen kanssa edes voi elää ja minkä takia. Vähättelee ja jopa naureskelee tilanteellesi. Ei kai sinun hänen takiaan tarvitse tehdä töitä kaksinkertaista määrää, että hänen elintasolleen yllät. Jos haluaa oman tietyn elintason niin tehkööt niin yksin. Ihmettelen aina, miksi naiset näin ovat alistetussa asemassa ja suostuvat tällaiseen. Voiko tuollaista ihmistä rakastaa, kun käyttäytyy noin sinua kohtaan.

Käyttäjä Pseudolarix kirjoittanut 16.04.2021 klo 18:08

Hän sanoo minun olevan itsekäs kun en mahdollista hänelle elämää jonka hän ansaitsee ja hän haluaa tehdä asioita puolisonsa kanssa ei yksin, joten minä olen tässä se itsekäs kun en mahdollista hänelle sitä elämää. Ja minusta nyt lähtökohtaisesti ei ole järkeä elää kovin leveästi koska ikinä ei tiedä mitä tapahtuu ja olisi hyvä että omaa elintasoaan ei joutuisi hirveästi pienentämään jos joutuu työttömäksi tms. Luin vielä tekstini läpi enkä huomannut että olisin missään kohtaa kertonut sukupuoliamme tai olemmeko edes vastakkaista sukupuolta tai olenko minä vähemmän tienaava nainen. Ihan siitä syystä ettei tulisi olettamuksia että naisten sitä ja miehet tota. Edelleen haluaisin löytää keskitien ja keksiä miten siihen päästään..

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 17.04.2021 klo 08:22

Totta on, en tiedä oletteko eri sukupuolta vai samaa. Oletukseni oli, että yleensä mies tienaa enemmän ja rehentelee sillä härskisti. Naiset yleensä ovat hienovaraisempia ja ymmärtävät tilanteen paremmin. Edelleen olen sitä mieltä, että ongelma on hänellä eikä sinulla. Ei pidä alistua tällaiseen. Anna puolisosi miettiä ratkaisua. Ja jos olet hänelle edes tärkeä vähänkää  niin tekee sen. Muussa tapauksessa ainakin itse lähtisin pois tällaisesta suhteesta ja lujaa. Kyllä ihmisellä pitää itsekunnioitustakin olla.

Käyttäjä Waileamakena kirjoittanut 12.05.2021 klo 19:36

Onko kenelläkään kokemusta perintäyhtiön maksusuunnitelamn tekemisestä? Yritin tehdä itsepalvelussa maksusuunnitelmaa, mutta ohjelma tarjoaa niin lyhytä maksuaikaa, että kuukausierä on taivaallinen. Otan perjantaina yhteyttä asiakaspalveluun kysyäkseni voiko maksuaikaa pidentää jotta kuukausierän saisi vähän pienemmäksi.

Miten herkästi mahtavat joustaa tällaisessa tilanteessa? Tarkoitukseni on laittaa asunto myyntiin mahd. pian, ja saisin myyntituloista maksettua velan pois, eli tilanne olisi hetkellinen...

Ahdistaa kun aina uutta kuraa kaatuu niskaan kun yrittää laittaa asioitaan kuntoon 🙁

Käyttäjä keanlmryy kirjoittanut 10.08.2021 klo 17:24

Päätin aloittaa budjetoinnin. Ennen budjetointia, rahat kuluivat helposti asioihin, jotka kadutti jälkeenpäin. Aina oli rahat lopussa, kun sitä tarvitsi johonkin kriittiseen. Joka kuukausi, kun tili tulee, sijoitan pienen osan rahoista ja loput jaan eri elämän kuluja varten. Tämä onnistuu, kun alkaa tarkkailemaan kuukausittaisia kuluja elämässä. Huomaa, mihin kuluu minkäkin verran. Kirjoittaa kuittien summat Exceliin. Näin jaan rahat prioriteettijärjestyksessä kuluihini. Jos jää yli kuukauden jälkeen, pistän säästöön.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 6 kuukautta sitten. Syy: minun mielipiteeni
  • Muokattu moderaattoreiden toimesta 2 vuotta, 6 kuukautta sitten. Syy: -
Käyttäjä sheepl3 kirjoittanut 24.09.2021 klo 22:10

kiitos todella kattavasta keskustelusta 🙂

olen tosi ylpeä jokaisen saavutuksesta - niin paljon rakentavaa yritystä

ja kaunista luettavaa, vaikka en ihan koko ketjua lukea jaksanut

tosin lupaan paneutua siihen aina silloin tällöin

etenkin

jos tuo elämäntilanne jossain vaiheessa helpottaisi taloudellisella puolella

oma tilanteeni on melko omanlainen

tahtoisi en avautua ihan kaikesta

mutta

ehkä suurin taakka mielenhuonouden ja syvien surujen lisäksi

on kasaantuvat perintöverot kohtapian ulosotossa

tässä mielipide ja toinen:

hienoa jos noudattaisimme esimerkiksi svean mallia ja perintövero nousisi oleelliseksi kuluksi vasta kiinteistön myynnin yhteydessä

eikä ennen, kun surutyökin pahimmillaan täysin kesken

olemme nopsan nopsaa matkalla yhteiskuntaan missä omaisuus kasaantuu harvoille valituille

ja kovettunut lumeemme hyvinvointiyhteiskunnasta pakostakin pirstaloituu

joten

elän niin tarkasti kuin vain voin

en käytä sähköä juuri ollenkaan yli välttämättömyydet

koska en pystyisi ilman lämmintä vettä pärjäämään

tai ilman pakastinta ruokaa säilömään

tai tietokonetta joka mahdollistaa niin ihmeellisen monta asiaa

saan osan ravinnostani suoraan luonnosta

kerään panttirahaa minkä jaksan

mutta

eivät ne rahat mitenkään pitkällä tähtäimellä laadulliseen elämään riitä

siksi avoimella aikavälillä irtaannun lisääntyvissä määrin

yhteiskuntariippuvuudesta, mutta en vuorovaikutuksesta

ja hyväksyn lyhyemmän

mutta mahdollisesti laadukkaamman elämän ihmisotuksena muiden eläinkunnan joukossa

en ole erikoinen - en ketään parempi - olen vain minä

ja vapaus valintaan on yhä yhteiskuntamme kirkkaimpia johtotähtiä 🙂

🐏

Käyttäjä säilyke kirjoittanut 17.10.2021 klo 23:59

Voihan raha. Välillä oikein oksettaa, kuinka tämä maailma pyörii nykyisin eurojen ympärillä. Kaikessa tuntuu olevan kyse siitä, onko rahaa vai ei. Sillä laitetaan ihmiset arvojärjestykseen, luottohäiriöiset ovat aivan pohjasakkaa kenenkään tietämättä ihmisestä tai hänen rahaongelmistaan ja elämästään tuon taivaallista. Nimitellään, väheksytään ja heitellään jeesustelevia kommentteja "me töihin".

Onneksi yhteiskunnassa on sellainen muutos menossa, että kierrätys ei ole vain hyödyllistä, vaan järkevää ja liki velvollisuus. Kirpparit eivät ole enää lumppuja myyviä murjuja kerjäläisille. Se on aivan mahtavaa.

Arvostan yli kaiken ihmisiä, jotka kituuttavat pienellä ja selviävät. Itselleni taloudelliset ongelmat saavat aikaan aivan fyysisen pahoinvoinnin ja hirveän ahdistuksen. Olen yksinhuoltajana ollessani, menneisyydessä, läpikäynyt sellaisen helvetin, jonka seurauksena en kestä yhtään rahaongelmia. Ajoin rekan kanssa kolarin töihin lähtiessä, johon en ollut syyllinen. Rekka tuli punaisilla päin, koska "oli niin huonot jarrut, ettei olisi kerennyt pysähtymään". Tämä oli nuoren miehen selitys. Monien vaiheiden jälkeen minulta meni kaikki, työ, mielenterveys, säästöt, luottotiedot. Lopulta oli menossa jopa vuokra-asunto alta. Laskupino kasvoi keittiön pöydällä ja minä en kyennyt enää kuin heijjaamaan itseäni istuallaan sohvalla ja pitämään käsillä päästäni kiinni. En puhunut viikkoihin yhtään mitään. Muistan sen, kuinka ainoa asia, josta sain minkäänlaista helpotusta aivan sietämättömään tilaani, jossa olin, oli ajatus, että kävelen tien toiselle puolelle kauppaan ja tulee vaikkapa rattijuoppo ja ajaa yli. Aivan sairasta mutta se ajatus helpotti.

Lopulta asia meni niin, että velkojat eivät saaneet mitään, nolla-järjestely, koska ei ollut tulojakaan. Täytyy sanoa, että olin seota, mieli ei ymmärtänyt sitä kirjettä. Soitin ystävilleni, miten he kirjeen tekstin ymmärtävät. Kyllä se niin oli. Perintä 0mk Jälkikäteen tuli piru minussa esiin ja mietin, miten oikein kaikki lopulta meni, nimittäin yritin loputtomiin sopia eri velkovien osapuolien kanssa sellaisista summista, jotka olivat realistisia minun maksaa. Huvittavin oli silloinen Nordea, josta oikein tylysti kolealla äänellä ilmoitettiin, että tähän ja tähän päivään mennessä on tultava liki 2000mk, järjestelyt ei onnistu, johon kommentoin, että sitä voitte vaatia mutta sitä ei ole tulossa, koska sellaista rahaa minulla ei ole. Olisin maksanut kaiken, mutta kohtuu erissä. Ja lopulta eivät saaneet sitten penniäkään.

Oli aikoja, että meillä pyyhittiin vessassa mummoni aiemmin ostamaan paperipöytäliinaan. Vessassa oli sakset ja se pöytäliina. Hyväntekeväisyydestä kirkolta tuotiin ruokaa. Konttasin rivarin takapihalla maassa, kaivoin käsin multaa ja itkin. Istutin jotakin jopa klo 23. Se aika on sumeaa. Mutta positiivista tuossa on se, että silloin löysin puutarhan hoidon ja sen tuoman rauhoittavan olon ja teen sitä suurella sydämellä edelleenkin, minkä kivuiltani nykyisin pystyn.

Nyt parit vuosikymmenet myöhemmin ollaan taas ahdingossa, tai oltu jo viimeiset 13 vuotta talon oston vuoksi jonka jälkeen minulta meni terveys. Nyt elän kroonisena kipupotilaana opioidit kaapissa. Oli joskus elämässä aika, jolloin soitin velkaneuvojalle. Sieltä sanottiin, ettei meitä oteta edes jonoon, koska ne ovat niin pitkät. Puhelinneuvontaa hältä kuitenkin sain. Sanoi, kun avasin hänelle tilannettamme, että meidän tilanne on jo niin syvä, ettei siitä järjestelyin selvitä, myykää talo. Tästä on nyt aikaa ehkäpä 8-9 vuotta ja tässä ollaan vieläkin. En tiedä kyllä miten se on mahdollista. Välillä olen miettinyt, että olisi silloin pitänyt myydä, olisi säilynyt kyllä monelta masennukselta ja romahdukselta. Nyt aletaan olla loppusuoralla ja ehkä selviämme, en tiedä vielä. Aina kun maaliviiva häämöttää, tulee jotakin mikä sen romuttaa. Tällä matkalla saimme vielä maksettavaksemme toisen ihmisen lainan, jota kaikessa hulluudessamme menimme takaamaan. Se on nyt maksettu, huoh. Täytyisi saada vielä tuo ulosottomies pois elämästä jotta saisi joskus luottotiedot kuntoon ja olisi taas ihminen eikä yhteiskunnan jäte.

Aivan hirveästi teille kaikille voimia, jotka joudutte taistelemaan talousahdingossa, oli syy mikä hyvänsä. Muistakaa, että ihmisen hyvä sydän ja empatiakyky ei ole ostettavissa rahalla, sellaiset jos löytyy, olet paljon rikkaampi kuin tämä lokerikkoon heittävä yhteiskunta, vaikkei sillä ikävä kyllä maksa laskuja ja saa ruokaa pöytään. Sinnitelkää, ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tuota aina koitan muistuttaa itsellenikin, aina kun en tukehdu ahdistuksessani. Lämmin halaus.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 4 kuukautta sitten. Syy: virkkeitä muokkailtu luettavammaksi
Käyttäjä keanlmryy kirjoittanut 19.10.2021 klo 11:04

Ilman budjetointia ei pääse pitkälle! Tai ainakin saa rahat hupenemaan melko nopeasti ja sitten miettii, mihin ne ovat menneet. Tai en minäkään joka senttiä kyylää, mutta olen kuitenkin saanut kartoitettua, mihin asioihin oikeastaan kulutan eniten. Ulkona syömiseen on usein mennyt yllättävän paljon, ja sen takia loppukuukausi mennyt aika niukoilla, joten olen vähentänyt sitä paljon. Aina voi syödä kotiruokaa, edullisesti. Auto vie paljon, mutta ne menot ovat välttämättömiä. Samoin urheilumenoista en leikkaa. Säästöihin menee joka kuukausi tietty määrä, pahan päivän varalle. Tällai kartoittamalla menoja elämän osa-alueilla kuitteja seuraamalla pysyy hyvin kartalla rahanmenosta.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 3 kuukautta sitten. Syy: idea
  • Muokattu moderaattoreiden toimesta 2 vuotta, 3 kuukautta sitten.
Käyttäjä Yksinäinen_H kirjoittanut 21.11.2021 klo 23:38

Kyllä tämä talousahdinko on helvetti. Niin syvä helvetti, että sitä on toisten vaikea ymmärtää. Olen kasvanut perheessä, jossa on ollut köyhyyttä. Mihinkään ei koskaan ollut vara. Asioita ostettiin osamaksulla ja velaksi. Äiti hoiti raha-asiat, kun isä piti ja pitää edelleen rahat tilillään.

Ihte tein saman virheen. Ostelin asioita osamaksulla ja velaksi, jotta olisin kuin muutkin. Yli 3 vuotta olen ollut ulosotossa. Ei luottotietoja. Ei omaa asuntoa. Ei mahdollisuutta autoon. Velkaa ulosotossa yli 120 00 euroa. Kaikki alkoi pikavipeistä, ja nyt ollaan syvällä suossa.

En tule ikinä selviämään tästä. Se on fakta. Ihmisarvoni mureni hetkessä - jos sitä koskaan on ollutkaan. Toivoisin vaan pääseväni tästä helvetistä pois. 35-vuotiaana luuserina ja pohjasakkana elämä lopullisesti ohi.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 24.11.2021 klo 11:30

Oletko ottanut yhteyttä velkaneuvontaan? Siellä voisivat neuvoa mitä tilanteessasi olisi syytä tehdä. Velkasumma on todella iso ja kertynyt luultavasti vuosien ajan. Pitää itse olla aktiivinen ja yrittää selvittää tilanne, muuten kaikki junnaa paikallaan.

Käyttäjä Eieiei kirjoittanut 20.12.2021 klo 20:32

Voimia sinulle Yksinäinen_H! Älä menetä elämänhalua. Sinä olet masentunut mutta yritä katsoa seuraavaan hetkeen, sitten iltaan, sitten yritä nukkua, heräät seuraavaan päivään. Päivät seuraavat toisiaan. Velka pysyy ulosotossa. Et ole velkavankeudessa ellet mielessäsi ajattele niin. Älä anna velan muuttua psyykeäsi tuhoavaksi lohikäärmeeksi. Ota taakka pois mielestäsi. Ajattele, että sinä olet ihminen, tunteva, ajatteleva, rakastava. Etsi velkaneuvontaa. Etsi henkistä tsemppausta. Voisiko kirkko auttaa? Tai jokin kriisikeskus? Onko sinulla ystäviä joille puhua? Nimimerkki Säilyke puhuu totta tämän maan julmuudesta. Se että me ihmiset kärsimme ei siis ole mitenkään ihmeellistä. Puhe hyvinvointivaltiosta on puppua. Tässä maassa on aina ollut kituuttava isolukuinen köyhä kansa.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 2 kuukautta sitten. Syy: lisäys
Käyttäjä stronghold kirjoittanut 26.01.2022 klo 16:46

Tää chätti sai pelkästään mun verenpaineen kattoon. Jos voisin mennä vuoteen 2016 ja puhtaisiin luottotietoihin. Nyt on joku 100 000 kulutusluottoja ihan hupia. Oli huono tilanne niin hain hetkellistä helpotusta.

En edes voi alkaa seurustelemaan tms koska olen ulosotossa, en tule ikinä pääsemään tilanteesta pois. Ihmiset haluaa ostaa asuntoja, ja autoja.