Mutsin kanssa tuli riitaa, koska kusin pillereiden kanssa. Se tykkää syöttää paskaa, eikä usko edes yritykseeni lopettaa budia mene läpi. Kutsui tätä suoraan valheeksi, jota on turha yrittää. Suljin puhelimen, heitin puhelimen suuntaan ?? joka päätyi sohvalle, onneksi, koska tuolla voimalla se olisi mennyt varmaan rikki. Ennen tätä kutsuin häntä piilonarsistiksi ja huomenna olisi miitti a-klinikan ohjaajan kanssa. En aio olla äidin kanssa missään tekemisissä niin pitkään, kuin mahdollista. Haluaisin sanoa etten vihaa häntä, mutta noh aa-a, taitaapi olla about noin. Toivon että se ämmä kuolee :/

Pahoittelut viesteistä. Kuvailin tuossa tuota epävakaan raivoa, jonka aikana mitään pahoitteluja ei harkitse. Mutsia omalla tavalla kyllä vihaankin, koska hänen kanssa on omalla tavalla hankalat välit. Sympatiaa taitaa olla, mutta empatiaa hyvin vähän. Anteeksi ei toisiltamme pyydetä. Itse lähinnä haluaisin löytää jonkun muun muijan, kuin mutsini, joka kyseenalaistaa kaiken elämässäni tapahtuvan, kuin joku mikäkin vitun tuomari. Nyt en tiedä miten kommunikoida mutsin kanssa. En halua, en sitten yhtään.

Tässä menee nyt viikko ehkä 1-2 unilääkkeellä. Hoitajaa olen pommittanut jonkin verran. Hän on huolissaan tuosta budin lopettamisesta, koska ei luota lähteeni puhtauteen. Totta puhuen en oikein minäkään. Sain viimeksi kyseenalaisen määrän silmämääräisesti, joten hoitaja halusi kusitestata. Nyt vaan molemmat unohdettiin ottaa koe, tosin on aika varmaa, ettei siinä olisi mitään näkynyt eniveis. Mutta jos olisi viekkareita jostain aineesta, jota en edes tiedä käyttäväni (opioidit) niin voe apska. Tuskin on, mutta en voi vaan tietää katukaupan puhtaudesta mitenkään. Jotkut terästää budia apskalla, se on ihan totta. Diilerikin puhui tästä viimeksi kuin näin livenä ja hän käyttää vahvoja kipulääkkeitä. Kadut on täynnä paranoidisia rottia, jotka ei luota kehenkään. Täten olettamus on, että kaikki kusettaa, joten itsekin saa kusettaa. Kavereista tulee nopeasti vihamiehiä ja näin, joten hoitajan ehdotus pyrkiä eroon noista piireistä, on varsin hyvä. Ei tarkoita siis sitä, että jättäisin ystäväni taakse niin, että kieltäisin hänet kaverinani, koska hän käyttää kamaa. Mutta kuitenkin pitää jättää tuo budin ostelu todella harvaksi. Ja siis ainoat jotka jää tästä piiristä, on tuo ystävä ja diileri. Ja joo hoitaja mietti mihin voisi mennä, missä voisi tutustua ihmisiin. Ei paljon tullut vastaan realistisia vaihtoehtoja, ei...

Twin Peaks on katsottu loppuun ja päättyi aika pelottavalla tavalla. Herätti vaan lisää kysymyksiä, eli omanlaisensa cliffhangeri. Hoitaja alkuperäisen sarjan kauan sitten nähneenä arveli sillä olevan huono vaikutus minuun, joka voi olla kyllä. Siis se on todellakin upeasti tehty sarja, mutta siitä jää paha maku suuhun. Hyvän ja pahan välinen taistelu siinä menee samoilla realiteeteilla, kuin vaikean mielenterveyspotilaan taistelu mielisairauden kanssa: aivan turha yrittää. Peaksissa on hyviä teemoja ja miten se tavallaan tutkii pahuutta ja saa miettimään, mitä oikea pahuus on. Oikea pahuus on näkymätöntä, salakavalaa, piileskelevää ja hyökkää pimeydestä, koittaen syödä ihmisparka. Pahuus on vaan joku torakka, joka pääsee nakertamaan sisään ja tuottaa negatiivista energiaa. Mitä olen lukenut fanien kirjoittamia tekstejä ja tulkintoja sarjasta, kyllä se on aika syvällinen. Kuitenkin Lynchin ikuisuuden tuntuinen taistelu, jota se Twin Peaksissa onkin, kusee pahasti silmään. Onko se sitten vaan realismia tai inhorealismia, että paha saa enemmän tilaisuuksia pilata asioita, kuin hyvä saa parantaa? Miten muuten itse olisin näin sekaisin? :/ Mutta joo, Twin Peaks ylläpitää valetoivoa.

Tarkoitin tuolla yrittämisellä vaikean mielenterveysongelman kohdalla (mielisairaus, kohdallani kyseessä keskivaikea psykoosisairaus) että yrittämistä ei oikein palkita niin samalla tavalla. Valitettavasti näin. Ellei sitten nuorena ollut jo menestystä yritysten kanssa ja oppi hyödyllisiä kikkoja.

Mutsi ostikin sitten takin. Ok, aika random... Ja tuossa jo jorisin jotain, että hän voisi kuolla pois? :/ Aggressioissani on se koominen puoli, että vaikka kuinka suunnattomalta ne tuntuu olevan, niin ne ei kohtaa realiteettien kanssa melkeinpä ikinä. Tosin veikkaan, että monet ovat jättäneet minut taakse ihan syystä. 1. ei hyödy mitään 2. tylsää seuraa 3. liian hullu. Huumehöyrystä tulevat aggressiot (luultavasti) on kyllä jotain. Eli äkilliset kannabisreflat + sienet alkukuusta (josta muuten tulee deja vut suoraan helvetistä) ja sitten psykiatriset lääkkeet ja niiden omat viekkarit. Jep, itse en ole niin syvällä tuossa skenessä missään porukoissa tai veloissa. Viime vuonna luonani kävi muutama "hörhö" kylläkin. Sanoisin että huumeskenessä isoin ongelma on tämä: ketään ei KIINNOSTA ivttuakaan. Se on tosin myös siunas usein. Ihmiset nopeasti unohtaa ja siirtyy uusiin juttuihin tai kohteisiin. Tietty jos UB-juttuihin päätyy sekaantumaan, niin voi eprse :/ Isoimmilta ongelmilta on kai vältytty, mutta tervettä seuraa en ole saanut. Vuosiin.

Tein hoitajalle pitkän videon, jossa prosessoin kaikenlaista merkillistä. Pitää tarkistaa vielä, että onko se ihan ok.

Viikonloppuja.

Ihan hyvä päivä. Pistän vaan ylös. Perjantai oli hyvä päivä. Ystävä kävi ja katsottiin elokuva pitkästä aikaa. Parasite vuodelta 2019, kun sai nyt niin paljon kehuja. Hyvä oli juu.

Kirjoitinko jo jotain, joka sai jonkun ajattelemaan "ei ivttu toi NonBeing on joku tulevaisuuden sarjamurhaaja, en enää koskaan kommentoi tänne :/". Sarjamurhaaja en ole. Tietty useimmat sarjamurhaajat sanoo varmaan noin, mutta omat kunto ja moraalien määrä takaa sen melkeinpä, että ei pysty.

Hmm... mitä muuta. Hoitaja soitti, mutta sanoin että olen ystävän seurassa, enkä voi nyt oikein puhua. Oli aika paljon hyvää tässä päivässä kyllä joo. Ilman päihteitä, mitä nyt yksi 15mg moxi meni? Harkitsen vikaa Zopinoxia iltaan tässä, mutta muuta en. Ostin myös eilen uuden pelin, jonka jo unohdin *shaking my head* Mutta vaikuttaa oikeinkin laadukkaalta ja tälleen? Yllättävän rauhallinen olo noiden kaikkien huumehöyryjen jälkeen. Toivon että se säilyy mahdollisimman pitkään, koska nyt unilääkettäkään en ole tarvinnut vähään aikaan. Veikkaan että nuo oireet mitä oli, oli oikeesti huumeviekkareita. Kannabis tai jotain ylimääräistä, aivan sama. Edelleen sama linja: ei jaksa miettiä päihteitä.

En tiedä keneen viittaus sarjamurhaaja-ajatukseen liitty, mutta ei kyllä ole tullut mieleenkään. Tullut harvemmin luettua täällä, siten ei vastailtuakaan. Joku aamuyö meinasin avata puhelimen ja laittaa tänne jnkn viestin, mutta jäi laittamatta, onnekseni uni sieppas uudestaan. Jotain se oli Twinpeaksmäistä mutta mennyt mikä mennyt. Siinä liian utopianmainen sävy, siinä sarjassa oli, mun makuun. Tosipohjaiset tarinat, kiehtoo. Jossain viestissä puhut musiikistakin; hieno meininki. Jaksa jatkaa, niitä lisää kun inspiraatio iskee. Mukavaa viikkoa!

Tämmöisiä videoita tulee vastaan.

Jordan Petersonin mukaan olen nyt tehnyt jotain oikein? Kirjoittelu tekee ihan hyvää, joo. Joskus kun on asiaa ainakin. Ja siis menneisyyden analysointi oli videon pointti. Omassa taudissa on varmaan pahin tuo ihmisen demonisointi tai dehumanisointi, eli suutuspäissä koen usein misantrooppista raivoa. En ole pahin misantrooppi todellakaan, mutta sanoisin että vähän kyllä. Itse ajattelen, että ihmiset tekee vähän mitä sattuu, milloin mistäkin syystä. Ei suurempaa ajatusta takana, tai mitä mistäkin seuraa. Jordan Peterson menee myös tuossa läpi laki vs. kaaos (lawfulness vs. chaos) ja mitä sen keskellä on. Itse pyrin yleensä keskelle, jotain omia moraaleja kohti, mutta sairaus on vaikea. Olen sairas, täten en tee mitään. En tee mitään, täten olen mitä useammin sairas. Joten jumissa ollaan menneisyydessä. Ei ole paljon muuta mitä voin tehdä, kuin olla oma terapeuttini. Jotenkin hassu olo sinänsä nyt, että toteasinko kaikkien näiden vuosien mietintöjen jälkeen terapiassa niin paljon mitään uutta?

keskustelua kirjoitti:
En tiedä keneen viittaus sarjamurhaaja-ajatukseen liitty, mutta ei kyllä ole tullut mieleenkään. Tullut harvemmin luettua täällä, siten ei vastailtuakaan. Joku aamuyö meinasin avata puhelimen ja laittaa tänne jnkn viestin, mutta jäi laittamatta, onnekseni uni sieppas uudestaan. Jotain se oli Twinpeaksmäistä mutta mennyt mikä mennyt. Siinä liian utopianmainen sävy, siinä sarjassa oli, mun makuun. Tosipohjaiset tarinat, kiehtoo. Jossain viestissä puhut musiikistakin; hieno meininki. Jaksa jatkaa, niitä lisää kun inspiraatio iskee. Mukavaa viikkoa!

Yleisesti. Ei liity spesifisti kehenkään, koska käyttäjien nimet täällä on piilotettu/on anonyymeja. En siis edes saa nimimerkkiä ylös, että ketä täällä kirjoittelee.

Mietin että mitähän tuossa yön aikana tapahtuu... Menen varmasti nukkumaan musiikit päällä, mutta en koskaan muista laittaneeni niitä pois päältä. Taas oli pois päältä, kun heräsin. Hakkaako naapuri niin pitkään, että jotenkin tajuan laittaa ne pois? Jotain naputusta on taas ollut, mutta yöllä en tajua mistään mitään tuossa lääkekoomassa. Oikeesti tuo 1 hullu erakko hakkasikin 3 vuotta seinän takana, kunnes kävelin isännöitsijälle.

Noniin eniveis, sitten kävin aamuröökillä ja 1 mamu (oletan) joka asuu naapuritalossa, katsoi minua päin ja räkäisi maahan orapihlaja-aidan takaa. Aha. Taisi olla sen jälkeen, kun soitin faijalle ja pyysin lääkerahaa. Meni 9e yläkanttiin arvio, että ehkä siitä tuli miinuksia karmapisteisiin? "Ansaitsen vaan sen verran, minkä tarvitsen". Apteekissa näkyi L näköinen neiti, mutta nyt se ei enää näyttänyt niin paljon samalta. Oliko tässä kenties jotain psykoottista assosiaatiota? Nätti neiti on kyllä. Eniveis hän ei ottanut minua vastaan. Apteekista poistuessa joku random auto täynnä romaneja ajoi hitaasti kadun syrjällä ja sanoi, että voin istua väliin..? Näin ainakin luulin että kuulin, mutta kun sivuutin koko auton olemassaolon sanomatta mitään, auto lähti siitä. Menin siitä sitten kauppaan, jossa oli hyvät alennukset. Siellä näkyi kouluaikojen pahin kiusaajani ja katsoin hänen ostoskoriaan. Kommentoin vaan "pizzaa ja kaljaa? :/" ja hän vastasi jotain "kyllä joo heh". Kieltämättä on outoa miten hänenkin elämänsä on ajatutunut kalja-tupakka-eines linjalle. Kassaneidin kanssa vähän juttelin siinä näistä romaneista. Hän on ihan viehättävä, vaikka onkin vähän isompaa kaliberia. Hän ponnahti kerran mieleen seksifantasiassa, jossa näin jälkiviisaana oli aika skitsofreeninen ajatus. Taisi tulla huumelaskuissa. Siis tosiasiassa olen seksuaalisesti kokematon, mutta fantasiamaailmassa tapahtuu kaikkea oikeesti jo tosi pimeää. Esim. fantasian kohde antaa nautintoa, mutta alkaa kommunikoimaan mielessäni yhtäkkiä, vaatien osan sielustani, jos antaa sitä? Mutta niinhän ne sanoo, että hetken huumassa kaikkea kummaa tapahtuu *kohauttaa olkapäitä* Ja psykoosissa mennään, eikä meinata!

Mukavaa viikkoa. Painun tästä miettimään skitsofreenistä tai toivottavasti vaan skitsotyyppistä häränapskaa 👉

1. Naapuri räkäisee maahan katsoen minua (näin se taisi mennä)
2. Käyn apteekissa, jonka jälkeen romanit pyytää kyytiin
3. Kotona 1 pelaaja sanoo, että jos coachaan vielä pelaajia kesken turnauksen, niin metsästää perheeni ja murhaa sen. Useimmat tulkitsi tämän vitsinä. Ok.
4. Kerron tästä kassamyyjälle, jota koitin, epäonnistuen. Lopulta sanon: Vielä on 5 tuntia ja 15 min aikaa tapahtua jotain tänään. "Niin on juu :)" hän vastaa. "Tukehdun varmaan tähän suklaamuffiniin sitten, heippa" jonka jälkeen nauroi. Feikisti/oikeesti = en tiedä.
5. Naapuri kysyy kännykkää lataukseen, koska sähköt on poikki maksamattomien laskujen takia. Sanon ok, mietin jos sillä olisi budia, tarjoaa ja tässä ollaan 22:53 pilvessä.
6. :/ okei, mitä tähän nyt sanoisi? heh

Nyt retkahdin aika oudossa tilanteessa. Naapuri pyysi kännyä lataukseen, koska sähköt oli menneet, joten pyysin budia. Sain ihan hyvää budia myös. Sai jotenkin heti ajattelemaan, etten tarvitse lisää. Ei tunnu siis hyvältä poltella. Naapurilla oli aika perus asunto, joskin hieman omaa likaisempi ja tunkkaisempi. Ei nyt 100% ishthole, mutta joo. Outo päivä todellakin, varsinkin kun ei ole tyyppiin tutustunut sen pahemmin johonkin 7v? :/ *mitä ivttua*

Edelleen siis sillä linjalla, ettei kiinnosta poltella. Tuntuu että voin valita nyt vapaasti. Kysyn vaan suoraan: miksi Ihmeessä haluaisin polttaa lisää? Noh, päihdekoukun takia lähinnä varmaan. Pakonomainen tarve tulee, ja sitten menee. Iltalääkkeiden pitäisi kuitenkin alkaa vaikuttaa, joten nukkumaan tästä menen. Tuntuu... jotenkin unenomaiselta jo valmiiksi.

Joo, oli hitusen outo päivä. Pääsin ekaa kertaa naapurin kämppään jossain 6-7v aikana. Muistan myös yöllä, kun katkeroitunut turnauksessa hävinnyt pelaaja koitti syyttää minua tappiosta. Coaching termiä tosiaan käytti, eli valmennusta keskellä peliä. Itseä ei kiinnostaisi yhtään, jos joku coachaisi kesken matsin minua vastaan, mutta ei sekään haittaisi, jos kaikki olisi vaan hiljaa. Ihmeen emomies. Useat muut vaikutti olevan sitä mieltä, ettei teollani ollut sen suurempaa merkitystä, lopulta itsekin pelaaja joka syytti minua, sanoi että tuskin oli, mutta otti jutun niin tosissaan, kun kuitenkin maksoi turnaukseen pääsystä. Haukkui ihan pystyyn jne jne. Tosiaan muuten uhkasi tappaa perheeni, jos coachaan vielä toisen kerran, myöhemmin kuitenkin söi sanansa. Kuulostaa mielestäni yhtä naurettavalta kuin se, että nyrkkeilyn tai MMA kulmasta kesken erien ei saisi antaa vinkkejä.

Nyrkkeilijä tulee tauolle: Mitä nyt?

Kulma: Sori, mutta en ota kantaa. En voi, koska ei olisi reilua toista vastaan, koska näen tilanteen niin objektiivisesti, että voittaisit, jos kertoisin. Täten jos kerron sinulle, tavallaan minä voitan matsin, et sinä.

^ Minun logiikkani asian suhteen ainakin :/ Kaikilla pelaajilla voisi olla valmentaja, ja jos ei ole, valmistaudu tappioon.

Jep, varmistelin tuon pelaajan logiikkaa muiltakin. En ollut tehnyt mitään väärin.

Naapuri kävi vielä eilen ja tarjosi kukkaa. Itse tarjosin hänelle nettiä, että voi laittaa liitteitä Kelaan ja näin. Vaihdettiin puhelinnumerot joo... ja aika paloi tosi äkkiä, mutta kun olin taas unilääkkeissä niin en tietenkään muista paljon apskaakaan. Mutta mitään pahaa ei tapahtunut, ei. Hän oli taas aika myöhään tässä.

Naapuri pyysi vielä, että voisiko lainata kännykkääni hoitaakseen sähkölaskunsa, joka olikin varsin mittava summa. Noh se siitä sitten hoitui. Tadaa, minusta on ollut hyötyä tänä vuonna jollekin. Uskomatonta. Tietty sitten pyydän jotain vastapalvelusta, koska se nyt vaan on minun luonteessani pyytää. True Neutralin pimeä puoli.

What's in it for the Dude?

Kävin hoitsulle. Mitä muuta. Kaupasta jotain perusapskaa. Vähän alle budjetin. En saanut myöskään haettua lääkkeitä, kun psykiatri lähti jonnekkin kotikäynnille, eikä ehtinyt uusimaan mitään.

Paluumatkalla tuli sitten hyvä muistutus, että miksei kannata pyöriä huumepiireissä. Tuli vastaan 1 nuori huumeidenkäyttäjä. Normijuttelua alkuun, mutta sanoi 1 kohtaa, että hänen kaveri sanoi, että "voin hakea rahat hänen luota". Joka siis varasti rahaa minulta. Vastaan "jaa että voin hakea rahat häneltä, kun hän on minulle velkaa?" Skitso olen, mutta en tyhmä, vielä sanoin. Ei ole enää tämän kusettajan numeroa. Laitoin sitten ruokaa, söin, jonka jälkeen laitoin viestin tälle joka tuli vastaan, ettei lähetä minulle mitään tuollaisia viestejä, että se on nyt ohi. Ihmiset jotenkin tykkää tehdä pilaa minun kustannuksella, joka ei käy päinsä. Varsinkin etäisyydeltä se on helppoa puuhaa. Noh, viesti oli vaan käytännössä se, että se on ihan terveellinen veto olla häiritsemättä meikäläistä enempää. Jos kusettaa ja heittää vielä suolaa haavojen päälle, vau että on tyhmä ja ylimielinen.

Psykopaattisista ihmisistä ei oikein koskaan tiedä. Ne on aina väärässä melkein, aina kusettaa ja aina pelaa jotain vitun pelejä. Pitääkö tässä aktivoida skitso-moodi päälle ja katsoa selän taakse aktiivisesti? Saattaapi olla. Psykopaatit ja narsistit ei tykkää, että ne jätetään taakse, vaikka olisivatkin tehneet jotain ilmiselvästi väärin.

Kävin mutsilta hakemassa sleeperin iltaan, koska 1. en saanu lääkkeitä ulos tänään ja 2. ahdisti vähän päivän tapahtumat. Eli kirjoitan nyt sitten unilääkkeissä. Syön jogurttia, en ole pilvessä, enkä saa varmaan hetkeen. Veikkaan että noi budijutut tulee sujumaan vähän eri tavalla nyt jatkossa, kun tuossa on naapuri näin kätevästi. On myös varovainen tyyppi, eikä liiku alamaailmassa sen kummemmin. Jotain säädyllisempää sakkia. Kävin hänen luona juuri tuossa moikkaamassa, vaikkakin kysyin onko poistaa. Puoli tuntia katsoin miten pelit sujuu, sitten lähdin tupakalle ja tässä olen. Eipä mitään. Itsessäni harmittaa tuo empatiavivun käyttö sinänsä. Mutta tosiaan jos ihan täpöä minua vedättää, niin omalla vastuulla. Jos vastuuta ei pysty ottamaan, niin onnea matkaan.

Naapuri on myös taas hakannut mukavasti välillä. Ilmoitin tästä vuokraisännälle, että seuraan tilannetta. Huomenna sitten saan lääkkeet, oletettavasti...

Mietin ensi kuuta. Tässä onkin vaan tämä päivä aikaa miettiä.

Energiajuomat pitänee lopetella. Niihin vaan kehittyy maku, mutta varmaan parin viikon päästä alkaa tottumaan siihen, että on ilman.

Budin suhteen epäonnistuin lopettamaan, joten se on epärealistinen tavoite vielä nyt. Katson mitä käy tuon naapurin kanssa diilatessa, että onko määrät oikeat. Tässä on vielä aikaa lopettaa koko touhu kokonaan, jos millään ei meinaa itsehillintää löytyä siihen puuhaan. Meinaa tuo 3 päivää hillitymmin paukuissa oli hieman mukavampaa, kuin övereissä 2-3 päivää muisti katki.

Kävin apteekissa 2x ja ekaksi piti hakea rauhoittavat. Hikoilin ja oli lihaskipuja, eli aika selviä viekkareita. Myös lievää huimausta. Pysähdyin sitten polilla, jos saisi lääkärin kiinni, mutta tiesin jo ettei onnaa saada reseptiä muihin lääkkeisiin hetkeen. Huimauksen takia huilasin hetken polin aulassa. Siitä sitten kotiin sänkyyn hikoilemaan hetkeksi.

Sain unilääkkeet, joista mutsi vaati 1 takaisin eilen ivttuuntuneena. Sain ne myös päivän myöhässä apteekista, eli pyydän päivää aiemmin seuraavaa respaa, jos lekurille passaa. Olen katsos aika... tarkkana näissä minun pilleristi jutuissani :/

Loss of one pill is a tragedy. Loss of all pills, is a trip to the hospital in delirium.