Viime sunnuntaina kävimme poikani kanssa, hänen kaverinsa kyydillä, siä sijaisperheessä missä poikani on ollut.
Oli oikein mukavaa ja viihtyisää, kahviteltiin ulkona ja muutenkin oli hyvä ilma olla ulkona.
Oli kaikkea juteltavaa, kun pitkästä aikaa mäkin näin heitä.

Maanantaina otinkin rennosti, kun oli niin uuvuttava toi sunnuntaipäivä.
Tämä lämpökin on sellasta, että väsyttää ja kello oli jo puol yksitoista illalla kun olin kotona.
Nyt tiistaina eli eilen, kun tuli kaksi viikkoa polvitähystyksestä niin maanantaina kyllä jumppasin ja tiistaina myös. Sitten kävin eilen uimahallissa, kun suositeltiin pyöräilyä, uintia ym. sileitä lajeja. Pallopelejä yms. vasta neljän viikon päästä.

En tiedä jos tulis tuolla uimahallissa käytyä ja sitten kun vedet lämpenee kävis järvessä.

Tänään olin päivätoim.paikassa. Huomenna onkin vapaapäivä, ajattelin että menisin vaikka rannalle tai jonnekkin nurmelle istuun, ottasin kahvia mukaan, lehden ja kylmää juotavaa.
Ottas vähän aurinkoo, sillain ihan riittää, että pikkusenkin päivettyy.
Mä rusketun huonosti ja joskus oon käyttänyt itseruskettavaa aika paljonkin.
Tänä kesänä en tressaa rusketuksesta, itseruskettavaakin voi käyttää vaan vähäsen
jalkoihin ja käsivarsiin.

Auringonottoa kun ei niin muutenkaan suositella.
Päivittäiseen D-vitamiinin saantiin riittää, kun on auringossa 15min. kädet ja kasvot aurinkoon päin.

Niin olen varmaan aiemminkin kertonut, että sitä on joskus yksinäisyyden tunne, kun asuu yksin, mutta se on kyllä oma valintani ettei sitä yksinäisyyttä ny sillain ole ku jotkut oikein kärsii siitä yksinäisyydestä.
Suren mummoanikin, kun hän asuu yksin eikä nyt sairastuttuaan pysty mihkään menemään.
Kolme kertaa hänellä käy kotihoitaja päivässä ja sukulaisia.
Mäkin oon joskus henkisesti niin väsynyt etten vaan aina jaksa mennä, mutta olen yrittänyt mahdollisimman usein käydä.
Onneksi ei ole mitään pitkiä välimatkoja.

TÄytyy nyt tosiaan nauttia näistä poutapäivistä ja olla mahdollisimman paljon ulkona.
Sunnuntaiksi näkyivät lupaavan sadetta.

Eipä tässä muuta tällä kertaa...Heissan🙂

Hyvin tuntuu sinulla olevan asiat hallussa ja se on mukava kuulla🙂

Hienosti olet jaksanut polvesi kanssa ja kuntouttaa sitä, toivottavasti sen kanssa menee hyvin. Tuli mieleen, että minäkin olin teini-ikäisenä sijaisperheessä ja sittemmin myös perhekodissa ja kyllä se merkitsi tosi paljon, kun äiti jaksoi käydä siellä katsomassa ja kirjoiteltiin kirjeitä ahkerasti (siihen aikaan ei ollut vielä tekstareita ja sähköposteja) äiti tuki minua koko ajan, kun olin kotoa poissa, yhteensä yli kaksi vuotta. Minut sijoitettiin käytöshäiriöiden vuoksi. Ilma äidin tukea ja yhteydenpitoa en tiedä miten olisin jaksanut tuon ajan..

Hyvää viikonloppua ja kesän alkua sinulle🌻🙂🌻

Aamulla oli taas niin raskas tunne; silloin tuntuu, että apua toivottavasti kukaan ei nyt soita tai viestitä, miten pääsen päivää eteenpäin, oon piilossa koko päivän yms.
Ajattelin, että vaikka piti niin en nyt varmastikkaan lähde mihkään uimahalliin oikein näkyvälle paikalle, alasti ollaan ja vähissä vaatteissa.

Sitten kumminkin, kun nousen niin aika pian se olo siitä muuttuu. Voi tuntua helpottavalle ettei ole pakko mennä mihkään, mutta tänäänkin vaan menin uimahalliin.
Otan aamulääkkeet muut ensin paitsi en temestaa ja sit myöhemmin otan temestan.
Yleensä siinä 10-11:sta maissa alkaa tuntua, että nyt ahdistaa kauemmin niin otan sen temestan.

Joku kuului puhuvan, että järvessä oli jo 15 asteista vettä.
Huomenna voisin mennäkkin sitten järvelle uimaan.
Miettii vaan, että vilkkaalla rannalla säilyykö tavarat tallessa😐
Mutta jos ottaa vaan välttämättömimmän.

Kaupassa pitää mennä käymään, ostan ainakin tonnikalaa,porkkanoita ja kesäkurpitsaa.
Olen tehnyt tonnikala voileipiä uunissa.
Tulee juotua paljon kahvia ja itse tehtyä kivennäisvettä;siinä pitäs kyllä olla vähän suoloja näin kuumalla ettei ihan pelkkää vettä.
Joskus oon laittanut sitruunan ja joskus jopa vähän suolaa.

Huomenna voi olla, että meen pojallanikin käymään. Ei sitä sitten paljoa muuta jaksa.
Jaksan yleensä yhden jutun päivässä, sitten haluan jotenkin levätä, olla vähän omissa oloissa ja sillain.

Jaksamisia!

Huomenta!

Luin taas kuulumisia. Minullakin usein niin, että aamulla ensin tuntuu, että en mene minnekään ja sitten kuitenkin haluan mennä.

Minä olen nyt päässyt temestasta kokonaan eroon. Minulle se on ollut hyvä ratkaisu, koska mielestäni temesta minulla ylläpiti ja korosti ahdistusta ja masennusta, sekä itsetuhoisia ajatuksia. En siis väitä, että kaikille tätä tekisi, mutta minulle teki. Ja kun olen vielä muutenkin epävakaa persoona niin silloin suositellaan, ettei käyttäisi mitään bentsoja. Tätä en tiennyt silloin, kun temestaa minulle kirjoitettiin, en tiennyt mitään koko lääkkeestä ja jäin siitä riippuvaiseksi. Siihenhän tulee tosi kova riippuvaisuus ja vieroitus on hankalaa. Minulla meni reilu vuosi siihen, että sain itseni irti. Pahimmillaan viime vuonna tähän aikaan otin 3 temestaa päivässä ja nyt en ota ollenkaan. Käytin yli kaksi vuotta joka päivä. Tarkoitukseni ei mitenkään ole saarnata ja myönnän, että temesta on tosi hyvä lääke varsinkin alkuun, hyvin toimiessaan. Se on tehokas ahdistukseen ja paniikkioireisiin, mutta mielestäni pitkässä käytössä lisää ahdistusta ja masennusta ym. Minulla vieroitus ei ollut mitenkään helppoa, mutta helpottui loppua kohden. Olen tyytyväinen, että sain itseni irti siitä. Olen lukenut, että monet eivät koskaan pysty lopettamaan sen käyttöä. Sehän on kuitenkin huumausaine. Mutta, olen käsittänyt, että sinulla käyttö on harkittua ja annokset asialliset ja jos se auttaa niin en minä ole mikään sanomaan, että kenenkään muun siitä tulisi vierottautua.

Kuulostaa tosi hyvälle harrastukselle tuo uiminen. Itsekin olen miettinyt välillä, että pitäisi kokeilla sitä taas joskus. Unelma olisi päästä kesämökille ja sinne uimaan.

Kaikkea hyvää ja tulevaa viikkoa🙂🌻

Kiitos kirjoituksestasi AK🙂 Ja kiitos muillekkin jotka luette mun juttuja🙂mulla oli netti pois vähän aikaa niin en ole päässyt kirjoittamaan. Mä oon käyttänyt bentsoja tosiaan jo 25v. Tuntuu, ettänyt en ainakaan tällähetkellä luovu niistä. Mulla meni viä viime vuoden puolella 6temestaa päivässä, mutta nyt menee kolme.
Voin yrittää vähän puolittaa niitä ja kokeilla jos selviäis pienemmällä määrällä kuin 3, vaikka 2 ja puoli alkuun.
Itselläni kans epävakaapersoonallisuus, ja kai niistä parempi olis jos pienemmällä tulis toimeen.
Mullakin niitä lääkärit on vaan nuorene määränny vaikka lukee, että vähän aikaa vaan
pitäs käyttää😐

Mun ja poikani synttäreitä juhlittiin 1.6.
Mä hommasin kaikki tarjottavat ja vein lisää astioita pojalleni, kun hänellä ei ollut kaikkia tarpeeksi.
Kyllä me hyvin mahduttiin kaksioon oli meitä16:henkilöä.
Ilmapalloja olin varannut pienemmille juhlijoille, mun veljen kaks lasta.
Kaikki tykkäsivät kovasti ja poikani kiittikin ja sanoi, että mukavat juhlat järjestin.
Ajattelin, että niistä voisi tulla joka vuotinen tapa.

Lastenhoitoja ei ole nyt ollut paljoakaan.
Olin tässä nuoremman veljen perheessä yötäkin, kun olin heidän 4v. tyttären hoitajana illan ja osittain yönkin. Oli kyllä tosi kiva olla. 6v. poika oli papalla.
Päivätoimintapaikka menee kiinni pariksi viikkoa heinäkuulla.

Eipä mulla ihmeempiä kesäsuunnitelmia ole. Ystäviä olen tavannut.
Tänään haimme ystäväni kanssa tämän läppärin, ja melkeinpä päivä siinä menny, kun hän on tätä asentanut.
Sain lainaksi häneltä nettitikun et voin tätä käyttää ennenku tulee se valokuituyhteys. Siinä menee maksimissaan neljä viikkoa, kun se tullaan asentaan.

Piknik-retkellä käytiin sen kotihoitopalvelupaikan ohjaajien kanssa. Siellä oli muitakin asiakkaita.
Kiva jotain ranta ja piknitretkiä kehitellä kesällä.
Mulla loppuu toi kotihoitopalvelu nyt kesällä.
Välillä se on aika paljon ahdistanut ja masentanut☹️

Huomenna menenkin hakemaan sieltä kaikki lääkkeeni ja yritän selvitä, että ne kaikki on mulla. Muutenkin keskustelen omahoitajani kanssa.
Itse pyysin niitä lääkkeitä itselle vallan. On semmonen tunne ettei niitä väärin käytä ja tää on nyt sellanen neljän viikon kokeilu.

Mukavia kesäisiä päiviä🙂
🙂🌻🙂🌻🙂🌻

Tuntuu, että on pitkästä aikaa täälläkin. Nettiin tuli uudet kuviot jos niin vois sanoa.
Nyt on taas kunnon netti toiminnassa.

Mietin tuossa juuri ihmisen elämän kulkua, kun näin eilen vanhaa ystävääni johon en tietoisesti ole pitänyt yhteyttä.
On tuntunut, että meillä on niin erilaiset elämät ja välillä olen ajatellut, että hän on vähän ylpeä.
Ajattelin, että itse on ollut sairaaloissa ja tukiasunnoissa, ja nyt on vähän niin kuin vakiintunut ja tasoittunut tämä elämä.
Kaikkea typerääkin on tullut tehtyä vuosien varrella, mutta kyllä sitä jos on kovasti ahdistusta ja masennusta tms. niin toimii, ja tekeekin kaikenlaista.

Kirjastossakin tuli taas enemmän käytyä, kun ei ollut nettiä.
Lainasin dvd-elokuvia, lehtiä ja musiikkia Chisua ja Eriniä.
Aion kyllä käydä lainaamassa dvd ja blu-ray elokuvia jahka ostan uuden laitteen.
Entinen dvd-soittimeni on niin huono, että olen haaveillut paremmasta.
Netissäkin on kyllä mahdollisuus katsella monenlaisia ohjelmia ja sarjoja.

Yllättäen mulle tuli tieto, että tukitoiminta loppuukin kohdallani.
Lähinnä se on koskenut lääkkeitä ja keskustelu apua.
Nyt lääkkeet ovatkin vallan mulla itelläni ja on minulla tunne, että en ota niitä väärin vaan voin pitää ne vallan itelläni.
Ajattelen että ei oikeestaan uskallakkaan enää leikkiä noitten lääkkeiden kans niin kuin joskus aiemmin.
Täytyy vaan miettiä mistä sitten saa keskusteluapua.
Olen kyllä ajatellut, että voin enemmän keskustella päivätoim.paikan ohjaajien kanssa.

Tervehdys🙂

Ystävä kävi kylässä, ja oli ihan mukavaa.
Tein mustikkapiirakkaa jonka otin tuolta kotikokin sivuilta.
Siellä on paljon hyviä ohjeita. Olen sieltä aiemminkin ottanut ohjeita.
Siellä oli sellanen kananmunaton piirakka-ohje, jonka tein ja nyt tänään en sit enää löytänyt sitä.
Vähän harmitti, kun se olis ollu hyvä yksinkertanen ohje ja vähillä ainesosilla.
Joskus kun tulee yllätysvieraita eikä ole munia yms. niin se olis ollu hyvä ohje ja myös joskus jos ei jaksa kauppaan mennä.
Itsekkään ei aina huvita lähteä tuonne kauppakeskukseen ja olotilakin on väliin semmonen ettei kauheesti ihmisiä haluis tavata.
Vältän kuitenkin tota toista kauppaa, kun siinä on kalliimpaa.
Se on myöhään auki ni joskus olen siinä käynyt.
Lauantaina esim. poikani oli tulossa tyttöystävänsä kanssa yllättäen käymään niin kävin sieltä sit hakemassa
ruokaa ja muuta tarjottavaa, kun kello oli jo yli kuusi ja kauppakeskus kiinni.
Oli niin kiva, kun he kävivät. Meillä oli pojan kanssa poikkeuksellisesti neljä viikkoa siitä, kun viimeks nähtiin.

Mulla on nyt taas ollut aika paljon pahaa oloa aina välillä.
Illasta se jotenkin helpottaa.
No, kai se tästä taas vähän helpottuu.

Mukavaa viikon jatkoa
🙂🌻

Tänään oli taas vähän tai siis aika lailla ahdistunut olo aamulla🙂
En oikein tiedä mikä mua ahdistaa.
Sit se menee taas ohi ja taas vähän päästä on pahaa oloa.

Olin sopinut ystäväni kanssa, että hän tulis käymään, mut sit laitoin et oon jotenkin henkisesti vähän väsyny niin etten jaksais tänään tavata.
Kai sitä pitää kuunnella itseensäkkin.
Joskus vaan on niin ettei jaksa.

Aamulla mulla kävi oma-ohjaajakin ja sitten eilen illalla poikani kävi tyttöystävänsä kanssa.
Viikonloppuna mulla oli kolme lasta lauantaista sunnuntaihin hoidossa.
Meni kyllä ihan mukavasti, mut olin kyllä sen jälkeen fyysisesti ja henkisesti aika uupunut.
Siivosin vielä sunnuntai-iltana.
Oli se ihan kiva, että kävivät, olimme paljon ulkona ja kahdessa eri leikkipuistossa.
Se toinen on aika erikoinen leikkipuisto siellä on kaikkia erikoisia laitteita ja keinuja.
Tuli ainakin oltua hyvin ulkona ja kun annoin heille niin paljon vauhtia keinussa niin
se tuntu jo vähän uuvuttavallekkin ja kun oli niin kuumakin.

Jäin vähän miettimään tota kun ystäväni laittoi ettei hänelläkään ole helppoa ja sit kun laitoin et no, tulisitko sittenkin niin hän ei halua ketään rasittaa ongelmillaan.
Ehkä meiän tapaaminen nyt sitten jää.
Jäi vähän jotenkin ikävä olo, mut on mullekkin laitettu ettei pysty tuleen ahdistuksen tai muun vuoksi ja mä oon aina laittanu, että ymmärrän.

Huomenna on päivätoimintaankin meno ja sieltä mennään piknik retkelle.
Torstaina on teatteriin meno. Se ei ole mun käyntipäivä mut esitys onkin illalla vasta.
Perjantaina viäpäivätoimintaan ja sitten alkaa kahden viikon loma. Ajattelin et pidän viä kaksi viikkoa sen jälkeen.

Ei mulla erityisiä kesälomasuunnitelmia ole.
Käyn ainakin sukulaisilla ja tapaan ystäviäni.

Kaupasta pitää käydä hakemassa astianpesuainetta ja suihkugeeliä.
Netissä pyörin, kuuntelen musiikkia, kirjoitin kirjeenkin tuossa äskön ja käyn sen viemässä postiin.
Muuten otan päivän ihan lokoisasti ja rentoutuen.
Jumppaan kyllä ja teen kuntoliikkeitä.

Hyvää viikon jatkoa, palaillaan taas!

Olin matkalöa mieheni kanssa mutta suomeen takaisin tultua huomasin taas miten tylsää on olisi kiva jos olisi joskus seuraa rannalle, ulko kahvilaan, mutta usein käy niin itse joudun menemään on muutama naisystävä mutten voi heidän varassa olla toinen aina miehensä kanssa ja toinen matkustelee. Jotenkin tuöee sellan sääli olo säälii itteensä ,kun ei ole helppoa samankaltaista seuraa. Ei siellä ulkona jaksa kököttää pitkään yksin. Olen koittanut harraste rymiä mutta en koskaan ole tutustunut kehenkään enemmän. Jotenkin antanut asian olla ja välillä pitkään jyväksyn asian ,mutta tulee hetkiä kun ihmettelee ja tulee haikea olo. Oikeastaan sitä olisi hauska kun elämässä tapahtuisi muutos,mutta ei sitä ole vuosiin tapahtunut.

Voi Kisulitassu, kunpa löytäisit ystävän, jonka kanssa vois tehdä kaikenlaista.
Toivon tosiaan, että jos vaikka nyt kesän aikana joku löytyis.

Mua pyysi tänään yks ystävä uimaan, mutta en sit malttanu odottaa iltaan asti niin sit ku tulin päivätoim. niin lähdin melkein heti rannalle.
Piknik retki, jonka päivätoim. teimme oli ihan mukavareissu.
Harmitti vähän, kun en ottanut uikkareita sinne mukaan niin sit tosiaan heti kotiin tultua lähdin uimaan.
Oli kyllä kiva ja raikastavaa uida ja kotio kävellessä ei tullut kuumakaan vaikka on aika lailla lämpöö.

Ajattelin, että käyn nyt kyllä usein uimassa jos vaan ei ole muuta ohjelmaa liikaa.
Voin sitten jonain toisena päivänä mennä sen mun ystävän kanssa.

Lauantaina saatan kans mennä yhellä ystävällä käymään jos vaan henkisesti on sellanen olo että jaksaa.
Huomenna saakin heräillä ihan vapaasti.

🙂🌻

Torstaina olin teatteri-esityksessä, mut mun mielestä se ei ollut mikään hyvä esitys.
Se oli komedia, mut mua ei paljon naurattanut, vähän hymyilytti välillä.
Enemmänkin pidän draamoista ja tuossa oli myös vähän niin kuin Jumalan pilkkaa.
Semmoinen ei musta ole sopivaa.
Perjantaina en enää mennyt päivätoim. vaan aloitin kolmen viikon loman.
Kiva olla välillä lomalla.

Kävin tänään uimassa, kun luvattiin et on niin lämmintä. Vähän viilenee ilmat ja tulee sadekuuroja. Oli tosi piristävää käydä uimassa. Paljon oli rannalla porukkaa.

Alustavasti oli suunnitteilla että meen ystävälläni käymään, mut kun perjantaina yritin soittaa kuten oltiin sovittu niin hällä ei ollutkaan känny päällä.
Olen joskus aiemmin tehnyt väärin häntä kohtaan ja olen sitä anteeksi pyytänyt.
Aiemmin kun mun on ollut tarkotus mennä käymään hän onkin laittanut viestin ettei haluakkaan.
Ajattelin nyt että varmaan parempi etten vastaan hänelle ollenkaan jos vielä soittaa.
Mulla on muutenkin ahdistusta ja tollaset lisää vielä.

Kävin katsomassa dvd-soittimia ja mikrohifijärjestelmiä, mutta en oikein löytänyt mieleistä tai sopivan hintasta.
Se mikä olis ollu hyvä ja tyylikäs olikin ehkä liian hintava, mut tarttee niitä viä netissä tsiikailla.

No, kai mä taas jonain päivänä tänne kirjoittelen.

Mukavaa viikonloppua ja alkavaa viikkoa🙂

Oli mukava viikonloppu kävimme syömässä mieheni kanssa ja olimme kotona ainiin leivoin mustikkapiirakan. Ystävyyttä on hirveän vaikea noin vain löytää ei sitä etsimällä löydä usein en edes jaksaisi olla kenenkään kanssa ,mutta toisinaan oliis hauska istua vain ulkona kahvilla katselin terassilla ,kun jollain naisella tuli kaveri istumaan että oishan se hauska vaan istua siinä ja sitten lähteä kotiin itsekseen olemaan. On ollut kavereita erilaisia ja usein ne polut katkenneet toisilla tuli muita kavereita kouluja,muuttoja. Monesti on ollut tunne olen ollut heille hetken kaveri ja kun tulee jännempää tilalle jään ihmettelemään. Kerran yksi kaveri sano hanki uusia kavereita mietin miten muka hankitaan tuosta vaan. En usko olen ainut asian kanssa. Minusta tuntuu on ihmisiä jotka saa tuosta vaan ystäviä mistä vain ja niitä jotka seuraa vierestä sosiaalisempia.

Joo, se on totta ettei niitä ystäviä niin vain löydä.
Ja, se on vielä, että löytää sellasen samanhenkisen kenen kans synkkais.
Mulle on elämänvarrella tullut niitä ystäviä ja sitten oon myös löytänyt esim.netin kautta.

🙂🌻

Lämmintä on nyt todella ollut.
Sunnuntaina olin synttärijuhlissa ja lauantaina leivoin sinne voisilmäpullia ja suklaa pikkuleipiä.
Mieli teki uimassakin käydä, mutta ajattelin että täytyy kerätä voimia, että jaksaa mennä synttäreille.
Olin niissä poikani kanssa ja ne olivat sen sijaisperheen tytöllä, jossa poikanikin on ollut sijoitettuna.noin 8vuotiaasta 18:sta.

Mukava oli olla siellä ja auttelin sitten sitä perheen äitiä.
Menimme osittain bussilla ja osan matkaa henkilöautolla ja takas pääsimme autolla.

Huomenna tiistaina olis pitäny lähteä helsinkiin, mutta kaverini peruikin sen.
Kyllä mä ymmärrän varsinkin kun on jotain jos nyt oikein sanon niin mielenongelmaa.

Tiistaina mulle tuleekin sitten hoitolapsia eli meneekin päivä vähän eri kuvioissa.
Aamulla on aikanen herätys niin täytyy tästä kohta mennä nukkumaan.
Nukahdan kyllä sit vasta kun lääkkeet alkaa vaikuttaan.
Meni silloin noi yöunet kun äitini 13v. sitten kuoli.
Se oli niin kova paikka etten sen jälkeen ole nukkunut kuin seroquelin avulla.
Mutta oon muuten siitä kiitollinen, että saa sen avulla unta.

Mukavaa tiistai-päivää🙂

Hei Pippa🙂🌻

Oli mukava lukea kuulumisiasi. Nuo synttäritouhut kuulostivat kivalle. Kuumaa on tosiaan ja minä en oikein nauti siitä, mutta suon sen heille, jotka tykkäävät. Minä odotan jo viileämpää🙂 Mutta onhan kesä aina omalla tavallaan kiva, vaikka olisi mikä ilma.

Tuollaiset tapahtumat ovat kivoja arjen keskellä. Niistä jää mukavia muistoja.

Hyvää kesänjatkoa sinulle🙂👍