Kuinka tuttua on herätä yöllä tai aamuyöllä ja uni ei vain jatku teen vaikka mitä se eteen. Nousen ylös ja keitän kahvit. Moni ystävä ihmettelee, koska ”sitten ei varmasti nuku”. Mutta kun tiedän valvovani ja ei ole merkitystä nautinko kofeiinin ihanasta mausta. Aamuyö ei ole mulle päivän kamalinta aikaa milloin…

Hei! Löysin tämän sivuston juuri, joten en oikein tiedä teenkö tämän(kään) oikein. Tuntuuko teistä koskaan että ette osaa elää oikein? Tunnen itseni nykyään entistä useammin epäonnistuneeksi ja jotenkin elämään sopimattomaksi. Olen kohta 25 vuotias, asun edelleen vanhempieni luona, olen työtön, eikä minulla ole minkäänlaista suunnitelmaa elämälleni. Ympärilläni ihmiset saavat elämän…

Mulle kuuluu vaihteeksi ihan hyvää. Aurinkokin paistaa🙂 Tosin surullistakin on, mun vanha opettaja menehtyi aamulla koulussa massiiviseen sydänkohtaukseen. En olu ollut tuolla koulussa pariiin vuoteen, mutta silti pysäytti. Pitäis ehkä miettiä enemmän oma elämää ja olla kiitollien tästä hetkestä..🙂🌻

Aikaisemmin olivat jo tähystäneet yläkautta ja nyt pahemmin eli alakautta. Oli kyllä hyvä lääkäri, ensin kysyi mitä musiikkia laitetaan. Lemmyä tietysti sanoin ja Motörhead se sitten soi toimenpiteen aikana. Musiikki tosiaan tekee toimenpiteestä vähän edes siedettävämmän. Kipulääkkeitäkin sai suoraan suoneen aina kun teki liian kipeää. Mitään ei löytynyt eli ei…

Olen huolissani tulevaisuudesta. Miten käy sosiaaliturvan, terveydenhuollon jne. Tänään luin artikkelin missä sanottiin että ne täällä itsestäänselvyyksiä. Entä sitten kun eivät enää ole? Mitä mä tekisin? Ihan sekoaisin 😭 Nämä asiat meinaan ovat maapallolla erittäin harvinaisia, ( sosiaaliturva, terveydenhoito jne). Mutta en usko että meilläkään ( tai minulla) on tätä…

En oikeastaan tiedä, mitä teen täällä… Ylivoimainen fiilis tällä hetkellä. On tosi paha olla, enkä usko, että kukaan tajuaa sitä. Ei mulla kuuluis mennä huonosti, kun kaikki on päällisin puolin vallan mainiosti. Mä olen iloinen nuori nainen, sen kaikki näkevät ulospäin. Sain keskenmenon kolme vuotta sitten keväällä, enkä osaa päästää…

Miten te muut pärjäätte masennuksen kanssa, jos elämässä tapahtuu jokin muutos? Mulla on ollut keskivaikea/vaikea masennus, ja luulin jo, että se alkaa hellittää ja parantua, mutta ei. Mulle tuli elämänmuutos, jonka pitäisi olla positiivinen. Otin siis lemmikin. Nyt mun vointi romahti, mä vaan itken ja makaan sängyssä. En mä kuvitellut…

Tarvitsisin apua, siihen miten saisin pakkoajatukset kuriin? Olen alottamassa uudessa työssä, pelkään että pakkoajatukset saavat minut väsymään ja työkyvyttömäksi. Olen kärsinyt näistä jo pitkään, ei ole lääkitystä niihin enkä välttämättä haluaisikaan rueta käyttmämään lääkkeitä. Minulla on käytössä tarvittaissa Propal nimistä lääkettä jännitykseen sosiaalisissa tilanteissa. Tämä on uusi juttu, yritän etsiä…

Ei sinänsä kuulu mielenterveyteen mutta samalla kuuluu. Asuntoyhtiössä missä asun niin alakerran ilmoitustaululle tuli lappu että tulee jokin julkisivuremontti. Minulle ei ole ilmoitettu mitään kun en käy niissä taloyhtiön kokouksissa. En vain pysty menemään sinne kun muutenkin tuntuu miten täällä kytätään jokaista menemistäni. Moikkailen toki kaikille mutta muiden ilmeistä näkee…

Älysin että tultuani tänne kirjoittamaan ja ennen kaikkea lukemaan on se auttanut minua hyvin paljon. Omat ongelmat tuntuu pienemmiltä kun lukee muiden ongelmistä jotka on monesti isoja ja silti vain jaksatte mennä eteenpäin. Kiitos.