Olen ns. toinen nainen

Olen ns. toinen nainen

Käyttäjä Serpentiini aloittanut aikaan 14.12.2016 klo 23:11 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Serpentiini kirjoittanut 14.12.2016 klo 23:11

Olen lukenut täällä noita joitakin pettämiskeskusteluja. En ole niitä jaksanut kovin hirveästi lukea. Yllättävän paljon niitä ketjuja kuitenkin on ja useimmissa tarinoissa on keskenään samoja elementtejä. Nyt jostain ihmeen inspiraatiosta ajattelin aloittaa oman ketjun. En tosin tiedä kiinnostaako aihe ketään.

Olen lapseton sinkku ja minulla on tiivis suhde tahollaan naimisissa olevan miehen kanssa. Miehellä on vaimonsa kanssa lapsia. Tutustuimme miehen kanssa työelämässä, tosin meillä on yhteisiä tuttujakin. Mies oli heti ensikohtaamisesta lähtien hyvin aloitteellinen. Minä en aluksi ollut hänestä kiinnostunut ja tiemme työelämässä erosivat. Tapasimme kuitenkin muutaman vuoden päästä uudelleen ja siitä tapaamisesta suhteemme alkoi. Tapaamme aina minun kotonani. Emme tee yhdessä muuta kuin vietä aikaa minun kodissani, jossa mies käyttäytyy melkein kuin kotonaan olisi. Seksiä harrastamme paljon ja monipuolisesti. Se on hyvää ja olemme siihen molemmat tyytyväisiä. Puhumme melko paljon seksistä. Puhumme kuitenkin paljon muustakin. Jo työpaikalla puhuimme paljon kaikenlaisista asioista, kun yleensä söimme yhdessä. Huumorimme sopii hyvin yhteen, kuten luonteemme kai muutenkin. Miehen vaimosta tai lapsista emme puhu. Mies on vain joskus suppeasti kertonut suhteestaan vaimoonsa ja antanut suppean selityksen pettämiselleen. En edes tiedä lasten nimiä tai ikiä. Olen ne saattanut kyllä kuulla. En paljon puhu miehelle omista ihmissuhteistani. Usein syömme jotain pientä yhdessä. Hän ei ole koskaan yöpynyt luonani, mutta päiväunet on joskus otettu. Meillä on miehen kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus suhteestamme. Se voi kuitenkin päättyä koska vain kumman tahansa osapuolen taholta. Olen suhteemme aikana tapaillut myös joitakin muita miehiä, mutta en ole kertonut heistä tälle kumppanilleni. Hän ilmaisee joskus mustasukkaisuutta esimerkiksi lähtiessäni 3-4 viikoksi ulkomaille. Mies on ilmaissut, että haluaisi elää minun elämäni kaltaista (vapaata?) elämää. Yhteistä tulevaisuutta emme ole suunnitelleet. Monesti olemme kyllä puhuneet siitä, että meistä olisi voinut tulla hyvä aviopari. Mies on älykäs, mutta mielestäni jonkin verran kypsymätön ja vastuuton. Voin kuvitella, että hän aikoinaan kuvitteli itselleen aivan toisenlaista elämää. Jollain tavalla suhteemme on minusta hassu. Jollain tavalla taas tulee mieleen jotkut elokuvajutut tai tv-sarjat. Ajattelen siis, että tilanteemme ei tunnu perinteisen suomalaisen kuvion mukaiselta. Elämiimme kyllä kuuluukin paljon kansainvälisiä palasia, en kuitenkaan kerro miten. Olen miettinyt, millainen suhde miehen vanhemmilla on tai on ollut. Olen siis miettinyt, mistä hän on saanut pettämisviettinsä. Yksi hänen antamistaan voimakkaimmista pettämissyistään on viha vaimoaan kohtaan ja kosto. Mies sanoo vaimon hankkiutuneen tarkoituksella raskaaksi ilman yhteistä päätöstä. En tiedä, onko se totta. En ole jaksanut liikaa päätäni vaivata sellaisilla yksityiskohdilla. Olen kertonut suhteesta joillekin ystävilleni ja joillekin internet-tutuilleni. Olen ollut yllättynyt, miten hienosti asiaan on suhtauduttu. Ihmiset ovat lähinnä halunneet varmistaa, että minä suojelen itse itseäni. Toki joudun melkoista salaelämää viettämää, enkä esimerkiksi ole kertonut omalle perheelleni suhteestani. Naureskelemme miehen kanssa usein erilaisille hassuille sattumille, joita salailu aiheuttaa.

En nyt keksi enempää kerrottavaa. Halusin vain kirjoittaa tällaisenkin kirjoituksen, kun pettämisestä täällä niin paljon puhutaan. Tulen varmaan jossain vaiheessa katsomaan, onko tähän tullut vastauksia. Jos joku haluaa kysyä jotain, en ole varma osaanko vastata, mutta ainakin voin yrittää.

Käyttäjä Apolloperhonen kirjoittanut 24.12.2016 klo 22:24

Aloittajan täytyy olla kovin nuori tai muuten vain naiivi.

Hän puolustelee miehen tekoa, eli pettämistä, sillä kuinka miehen vaimokin on tehnyt sitä ja tätä ja tuota. Ihan huijannut miehen isäksi.

Aloittaja hyvä. Oli miehen lapsi saanut alkunsa miten hyvänsä, ei se tee miehen toiminnasta sen hyväksyttävämpää. Ei mies ole mikään vanki, jonka on pakko pysyä parisuhteessa. Hänellä on täysi oikeus lopettaa avioliittonsa milloin vain. Hän on nyt kuitenkin valinnut valehtelijan tien. Hän haluaa pitää perheensä ja vakipanonsa, eli sinut.

Kirjoitit, että hän on pyytänyt sinua naimisiin. Miksi? Mieleeni tulee kaksi vaihtoehtoa. Joko mies haluaa pitää sinut koukussa tai sitten hän ei uskalla erota ennen kuin on uusi parisuhde kunnolla varmistettu.

Yrität kirjoittaa, aivan kuin teidän touhunne olisi jotenkin asiallista, kun sitä on "niin tarkkaan harkittu". Silti joudut salaamaan suhdettanne ja käytte "vitsillä" keskusteluja siitä mitä tapahtuisi jos jäisitte kiinni.

Vaikka kuinka yrität selittää mustaa valkoiseksi, jo pelkästään se että kirjoitat tänne, kertoo ettet ole asian kanssa sinut. Ettei suhteenne olekaan ihan niin hyvä ja sinä ihan niin itsevarma mitä yrität väittää.

Käyttäjä aamu72 kirjoittanut 25.12.2016 klo 12:46

Juuri näin Apolloperhonen! Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Olen itsekin miettinyt,että ns."toisella naisella" ei voi olla kovin hyvä olla elämässään kun on aloittanut kirjoittelun tänne. Ja edelleen toistan,että kun tilanteessa on mukana lapsia mitä hänellä itsellä ei ole niin sitä surun ja murheen ei voi ymmärtää mitä tälläinen salasuhde tekee perheelle. Luulen,että mies keksii kaikenlaisia tekosyitä miksi ylläpitää salasuhdetta. Luulen,että sekin on satua,että vaimo olisi "huijannut" miehen tekemään lapsia hänen kanssaan. Ja vaikka olisikin niin vuosien jatkuva salasuhde on väärin perhettä kohtaan. Joku kirjoitti täällä,että onko tämä tilanne koukuttava ja siksi mies ei tee asialle mitään? Se voi olla totta. Joka tapauksessa "toinen nainen" on vain välikappale miehen touhuissa ja vääristyneessä mielessä.

Olen elänyt tätä elämää jo sen verran,että toiseksi naiseksi en suostuisi ikinä. Mielummin vahvana yksin kuin jonkun varatun miehen leikkikaluna. Minä saisin myös pahoja tunnontuskia läheisten pettämisestä. Jotenkin tämän viestin aloittajan elämä on vain säälittävää.

Käyttäjä Serpentiini kirjoittanut 02.01.2017 klo 18:53

Täällä taas! Uusi vuosi ja uudet kujeet. Onnellista vuotta 2017 teille kaikille!

Olin joulun matkoilla ja vaikka kuvittelin ehtiväni kirjoittamaan tänne jotain, ei se kyllä sitten tullut mieleenkään. Niin paljon oli puuhaa. Salamiestä oli kyllä joulun aikana ikävä. Hän oli viime vuonna luonani aattona pari tuntia ja se oli kyllä ihana joulupiristys. Tänä vuonna halusin matkalle, koska on ollut rankka syksy töissä. Eilen tapasimme pitkästä aikaa ja jotain pikku kinaakin onnistuimme saamaan aikaan. Olen hieman yskäinen, kurkkukipuinen ja väsynyt. Inhoan tartuntatauteja. En haluaisi itse sairastua enkä tartuttaa toisia. Ei niistä kuitenkaan kokonaan pääse eroon. Olen joskus miettinyt, onnistummeko me salamiehen kanssa tartuttamaan toisillemme tauteja (en mieti pelkkiä sukupuolitauteja).

Nyt on kuitenkin akuuttina mielessä hyvän miespuolisen ystäväni avioliitto. Kerrottakoon heti, että minulla ja hänellä ei ole ikinä ollut mitään romanttista tai eroottista välillämme. Olemme useamman vuosikymmenen olleet kuin sisko ja veli. Tulen myös ihan hyvin toimeen hänen vaimonsa kanssa. Aikoinaan varoittelin miestä avioitumasta vaimonsa kanssa tai lähinnä varoittelin muutamasta asiasta, joiden arvelin voivan tulla ongelmaksi. Toinen on tullutkin ongelmaksi, mutta olen miehelle monta kertaa sanonut, että siitä asiasta vaimonsa on ollut alusta asti rehellinen ja avoin, joten mielestäni miehen tulee asia kestää tai ainakin syyttää itseään. En osannut kuitenkaan arvata, että heidän suhteensa ongelmaksi muodostuisi seksittömyys tai seksin vähäisyys. En tiedä asiasta tarkasti, enkä suoraan sanottuna haluakaan tietää. Mies on kyllä jo muutamia vuosia asiasta varovaisesti vihjaillut niin, että aloin jossain vaiheessa asian ymmärtää. Nyt asia lävähti naamalleni, kun jouduin perumaan heidän lemmikkinsä hoitamisen äkillisen ja tärkeän perhesyyn vuoksi. Hoidan siis aika usein heidän lemmikkiään, joka on vähän heikkohermoinen (ei siinä minusta mitään suurta vikaa ole, hemmoteltu kylläkin) ja kiinni vaimossa. Mies yhtäkkiä alkoi purkautua, että heille oli hotelli varattuna, mutta koska hän lähtee sinne yksin, lemmikin hoito ei ole ongelma. Samalla mies paasasi, että hän on joutunut lähtemään muulloinkin hotelliin yksin. Siis he ovat kuulemma tuoneet lemmikin minulle aiempina kertoina hoitoon, koska eivät ole halunneet peruuttaa hoitoa, vaikka vaimo ei olekaan lähtenyt hotelliin miehen kanssa. Vaimo myös järjestää välillä ns. tyttöjen iltoja kotonaan, milloin hän myös lähettää miehensä hotelliin. Jossain vaiheessa ihmettelin asiaa, mutta nyt ihmettelen vielä enemmän. Pidän miestä kovin uskollisena, mutta epäilen ettei hän ikuisesti kykene itseään hillitsemään tällaisessa tilanteessa. Pariskunnalla ei ole lapsia, eikä vaimo sellaisia halua. Vaikka mies on yksi läheisimpiä ystäviäni, en ole vielä kertonut hänelle salamiehestä. Olen meinannut kertoa sopivan tilaisuuden tullen. Nyt en tiedä, mitä ajattelisin. En varmaan kerrokaan salamiehestä ainakaan kovin nopeasti. Mitä ajattelette tällaisesta avioliitosta? Kuinka epäreilua olisi, jos mies hotellireissuillaan pettäisi vaimoaan? Entä onko mahdollista, että vaimolla on jokin avioliiton ulkopuolinen suhde (henkinen/fyysinen)? Miksi vaimo käyttäytyy kuten käyttäytyy?

Käyttäjä Tamarindi kirjoittanut 03.01.2017 klo 11:17

Serpentiini kirjoitti 2.1.2017 18:53
Vaikka mies on yksi läheisimpiä ystäviäni, en ole vielä kertonut hänelle salamiehestä. Olen meinannut kertoa sopivan tilaisuuden tullen. Nyt en tiedä, mitä ajattelisin. En varmaan kerrokaan salamiehestä ainakaan kovin nopeasti. Mitä ajattelette tällaisesta avioliitosta? Kuinka epäreilua olisi, jos mies hotellireissuillaan pettäisi vaimoaan? Entä onko mahdollista, että vaimolla on jokin avioliiton ulkopuolinen suhde (henkinen/fyysinen)? Miksi vaimo käyttäytyy kuten käyttäytyy?

Serpentiini, jos et sanojesi mukaan halua tietää asiasta tarkasti, miksi kyselet? Näkemykseni mukaan et voikaan tietää asiasta tarkasti, jos saat kuulla siitä vain toisen osapuolen version. Suhtaudun itse hyvin varauksellisesti siihen, että parisuhteen asioista puhutaan ulkopuolisten kanssa. Toisaalta ystävien tuki on joskus tärkeää. Tiedän, että ihmiset ovat tässä suhteessa erilaisia, joten on hyvä sopia puolisonsa kanssa, minkäasteisen avautumisen kokee olevan ok ja minkä ei. Ja pääsääntö on se, että vaikka ystävät voivat tarjota uusia näkökulmia, asiasta puhutaan ja ratkaisua haetaan oman puolison kanssa. Ystävä ei voi ratkoa ongelmia.

Et ole kertonut miehelle salamiehestäsi. Miksi kertoisit, miksi et? Miten se liittyy vai liittyykö ollenkaan tämän ystäväsi ongelmaan?

Mitä ajattelen tällaisesta avioliitosta? - Vaikea sanoa, kun en tunne tilannetta. Seksin vähäisyyteen voi olla kovin monta syytä. Toinen voi kokea seksin vähäiseksi, toinen ei. Ongelma se silti suhteessa on, jos tarpeet eivät kohtaa.

Kuinka epäreilua olisi, jos mies hotellireissuillaan pettäisi vaimoaan? - Hyvin epäreilua. Jos on luvannut jotain, lupaus täytyy yrittää pitää tai ainakin ilmoittaa etukäteen, ettei enää pysty lupaustaan pitämään. Pettäminen ei myöskään helpota varsinaisen ongelman ratkaisemista - jos ratkaisu ylipäätään on tavoitteena. Jotkut asiat tekevät pettämisen helpommaksi ymmärtää, mutta pettämistä ei kuitenkaan oikeuta mikään.

Entä onko mahdollista, että vaimolla on jokin avioliiton ulkopuolinen suhde (henkinen/fyysinen)? - Tietysti on. Miksei se voisi olla mahdollista? Jos olisikin, miten sen pitäisi vaikuttaa miehen käytökseen?

Miksi vaimo käyttäytyy kuten käyttäytyy? - Sen tietää vain hän itse. Miksi mies käyttäytyy, kuten käyttäytyy - sama juttu. Miksi mies antaa "lähettää" itsensä hotelliin? Miksi sinun pitäisi tietää?

Käyttäjä Tamarindi kirjoittanut 03.01.2017 klo 11:23

Theofano kirjoitti 23.12.2016 12:16

Mun täytyy myöntää, että itse uskon ns. "korkean moraalin" ihmisiä olevan oikeasti hyvin, hyvin vähän.

Theofano, kirjoituksiasi on herättelevää lukea, kiitos niistä. Enpä tiedä, onko ns. "korkean moraalin" ihmisiä oikeasti kovin vähän. Pettämisiäkin on eri sortteja. Minun on helpompi ymmärtää yksittäinen heikko hetki, hairahdus kuin tietoinen, pitkäkestoinen ja suunnitelmallinen pettäminen. Jokainen tekee virheitä, mutta mielestäni "korkean moraalin" ihminen - käytän termiä, kun en nyt jaksa pohtia parempaakaan - yrittää toimia oikein ja väärin tehtyään myöntää itselleen (ja muille) tehneensä väärin, pohtii vaikuttimiaan, ei puolustele tai selittele parhain päin eikä etsi "syyllisiä" muista.

Usein petetyt haluavat alentaa sen "toisen naisen" ja sen, mitä mies tämän kanssa koki, koska se tuntuu inhottavalta ja kipeältä. Ajatus siitä, että "meidän" juttu on se oikea ja juttu toisen naisen kanssa vain halpaa hupia, lohduttaa vähän.

Kirjoitit osuvasti. On inhimillistä suojella itseään vaikeilta tunteilta siirtämällä ne jonkun muun niskaan tai vähättelemällä jonkin asian merkitystä. Toisaalta, joskus pettämisestä seuraa jotain hyvääkin. Se voi saada huonossa liitossa elävän ihmisen huomaamaan vielä tuntevansa ja olevansa rakkauden arvoinen ihminen. Se voi pysäyttää miettimään, miten antaa itseänsä kohdella ja miten kohtelee muita. Toivoisin vain, että sen kokemuksen voisi saada helpommankin kautta.

Useimmat näistä moraalisista ihmisistä eivät vain ole joutuneet todellisen kiusauksen eteen. Se, että olisi teoreettinen mahdollisuus esimerkiksi pettää on ihan eri asia kuin olla tilanteessa, missä on jo olemassa voimakas tilaus tunteelle/fyysiselle kontaktille ja tilaisuus sen toteuttamiseen. En väitä, etteikö kukaan kieltäytyisi, varmasti näin, mutta jos ei ole tätä kokenut, ei voi tietää varmasti.

Jos puhuu rehellisyyden ja uskollisuuden puolesta, saa helposti moralistin leiman. Usein uskollisuutta vakuuttelevan puheet kuitataan sillä, ettei uskollinen ole joutunut todellisen kiusauksen eteen. No, osa kuitenkin on. Helpolta ja hyvältä tuntuvat asiat eivät ole aina oikein, vaan joskus oikein toimiminen on helkutin vaikeaa. Itsetuntemus ja eri valintojen seurausten miettiminen auttaa. Usein ihastuksen kohde tai ihastumisen ajoitus kertoo itsestä ja omista toiveista enemmän kuin siitä kohteena olevasta ihmisestä. Ihastumis- tai rakastumisvaiheessa toiseen ihmiseen ladataan (usein katteettomasti) omia toiveita ja odotuksia, joita tutkiskelemalla on mahdollisuus saada parempi yhteys omaan itseensä ja tarpeisiinsa. Rakastaminen on sitten näkemykseni mukaan paitsi syvää tunnetta, myös lupauksia ja sitoutumista eli tietoista toimintaa suhteen hyväksi.

Käyttäjä lämminverinen+ kirjoittanut 04.01.2017 klo 01:05

Olen lukenut tätä keskustelua välillä hyvin ahdistuneena ja välillä iloisena siitä että mukana on ihmisiä joille uskollisuus ja vastuuntunto ja korkea moraali ovat tärkeitä. Suurin osa ihmisistä varmasti "hairahtuu" joskus jollain tasolla ja sellainen on ehkä hyvinkin yleistä mutta tämän keskustelun aloittajan tarina vetää kyllä minut hiljaiseksi. Suunniteltu systemaattinen eläminen toisena naisena perheellisen miehen kanssa vuosien ajan (jos oikein olen ymmärtänyt) kuullostaa suorastaan surulliselta! Kaiken lisäksi olen saanut kirjoituksista kuvan, että se olisi jotenkin hyväksyttävää koska niin tekevät monet nykyään.

Ns toinen nainen, ajattelen kuten muutama muukin tähän ketjuun kirjoittanut. Taidat olla aika nuori, naiivi, ehkä myös aika kokematon. Olen sinua parikymmentä vuotta vanhempi, ehkä enemmänkin enkä voi kuin ihmetellä tarvettasi kirjoittaa tänne. Toki tänne on jokaisella oikeus kirjoitella mutta mitä haet täältä, hyväksyntää suhteellesi vai haluatko vain "hämmentää keittoa"? Jokin minua häiritsee näissä sinun kirjoituksissasi. Puhut usein kiireestä ja kuinka et ehdi kommentoida muiden kirjoituksia, kuitenkin vastailet hyvinkin pitkään moniin kirjoituksiin.

Tiedätkö että jokaisessa prheessä joissa toinen puoliso pettää, elämä ei ole normaalia. Pettäjät tuntuvat ajattelevan että heidän tekemisensä on hyvin salattu eikä se näy minnekkään. Kuinka väärässä ovatkaan!
Pettämisen seuraukset tuntuvat kotona. Pettäjähän joutuu valehtelemaan, salailemaan ja varomaan puheitaan. Tästä seuraa että elämä ei ole enää normaalia. Ärtyneisyys ja hermostuminen lisääntyy niin pettäjällä kuin petetyllä. Petetty ei ymmärrä puolisonsa käyttäytymistä ja siitä seurauksena on riitoja, ehkä liiallista alkoholin käyttöä, masennusta ja vaikka mitä! Lapset alkavat reagoimaan jollain lailla ja jos pettämistä on ollut jo pitkään, saattaa elämä olla helvettiä kotona, jonka seurauksena pettäjä hakeutuu toisen naisen luokse aina vain helpommin.

Miksi näin väitän? Siksi että minun isäni petti äitiäni ja loppujen lopuksi äidillänikin oli toinen mies ennen kuin älysivät erota. Mieheni äiti petti mieheni isää ja tämä selvisi murrosikäiselle pojalle minkä seurauksena hänen elämänsä vinksahti pahasti. Minulle selvisi 3 vuotta sitten että miehelläni on ollut toinen nainen useita vuosia.

Tämä toinen nainen oli kuin tämän keskustelun aloittaja, kuin olisin lukenut samaa tarinaa. Meille vain kävi niin että kun sain asian vahingossa selville, mieheni ei halunut erota, hän jätti tämän naisen puhelinsoitolla josta seurasi itkua ja draamaa. Uskomattomien ja rankkojen, kuukausia kestäneiden keskustelujen, terapeutti-istuntojen, itkun ja lupausten, rakkauden ja välittämisen jälkeen jatkamme edelleen yhdessä.

Elimme ensimmäiset 5 kk shokissa. Mieheni sanoi muutamia asioita tuolloin, jotka ovat jääneet vahvasti mieleeni. Hän sanoi että "oikeastaan kävin ilotalossa, sain vaihtelua, jännitystä". Toinen mitä hän sanoi "joka kerta kun hänen luotaan lähdin, kirosin itseni ja ihmettelin miksi siellä kävin, mitä oikeastaan sieltä sain sellaista että kannatti riskeerata avioliitto". Mieheni on väittänyt kivenkovaan että tuo toinen nainen oli merkityksetön, joskin kuulemma hyvä kaveri.

Halusin tavata tuon naisen mutta hän ei vastannut viesteihini, soittoihini eikä mihinkään pyyntöihini. Ilmoitti mieheni kautta että häiritsen häntä ja hoitakaa keskenänne asia, ei kuulemma kuulu hänelke. No minulle oli tärkeää tavata tuo nainen ja kun vuosi oli kulunut asian ilmitulosta, odotin häntä hänen asuntonsa edessä kadulla ja sain sanottua edes jotain mitä halusin, en huutanut enkä raivonnut, jollain tavalla säälin häntä.

Kerroin tämän siksi että olen elänyt helvetin tuskat tämän asian takia ja sitä tuskaa ei kukaan tiedä ellei sitä ole kokenut. Ns toinen nainen saa täällä puolustajia jotka ovat todennäköisesti itse myös niitä kakkosia.

Elämäni on nyt aika hyvällä mallilla. Toinen nainen tuli tietooni 3 v ja 19 pv sitten. Elämme mieheni kanssa nyt hyvää ja onnellista elämää. Tämä rankka asia on tainnut olla meille kuitenkin . . . aika hassua sanoa, mutta hyväksi, sillä löysimme toisemme ihan uudella tavalla uudestaan.

Ns toinen nainen, ihmettelen miksi tämä salarakkaasi edelleen asuu perheensä kanssa? Selitit tämän sillä että on lapsia. Yhdellekkään lapselle ei ole hyväksi asua kodissa jossa vanhemnat eivät rakasta/välitä/arvosta toisiaan, parempi on erota ja säilyttää hyvät välit X:n ja lapsiin.

En toivoisi kenellekkään sitä tuskaa mitä pitkäaikainen pettäminen tuo. Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja rohkeutta kaikille tekemään vaikeitakin päätöksiä.

Käyttäjä Tammyka kirjoittanut 04.01.2017 klo 11:40

Olipa hyvä puheenvuoro Lämminverinen. Näkee,että olet pohtinut asiaa paljon ja ymmärtänyt oleellisen. Kaikki teot koskettavat monia,ei vain itseä. Jos ei tätä ymmärrä niin surullistahan se on. Hyvää jatkoa sinulle ja miehellesi. Teille kuplan puhkeaminen mahdollisti uuden paremman elämän.

Käyttäjä ASM kirjoittanut 04.01.2017 klo 12:52

Lämminverinen - ei voi muuta sanoa jälleen kerran, että kyllä oli hyvä kirjoitus. Niin totta joka sana. Toivottavasti aikuiset ihmiset osaisivat ajatella muitakin kuin itseään. Ymmärrän erittäin hyvin erot ja uudet suhteet, mutta en toisen ihmisen pettämistä ja valehtelua. Toiset naiset ja miehet tekevät sen kovin helpoksi. Usein nämä pettäjät ovat reppanoita jotka eivät tosipaikan tullen kuitenkaan halua erota.

Käyttäjä 1Maisa kirjoittanut 04.01.2017 klo 15:26

Tässä on ollut muutama hyvä ja asiallinen kirjoitus meiltä petettyjen puolelta. Kiitos niistä.

Pettäminen heijastunee aina jollakin tavalla perheeseen ja siihen alkuperäiseen suhteeseen ja ainakin läheisiin ihmisiin. Pettäjän täytyy kyllä olla melkoisen kova tyyppi, jos hän pystyy esittämään myös perheelleen rakastavaa puolisoa... Puhumattakaan siitä paineesta, jota salailu aiheuttaa?

Jännitys, vaihtelu, ihailu, jotain "omaa" ja salaista... Näillä minun mieheni perusteli erehdystään. Hänellä oli lopuksi reilu mahdollisuus valita ja hän valitsi meidät. Ja minäkin halusin vielä valita meidät. Meillä kuitenkin oli todella paljon hyvääkin. Mutta loppuelämän aikana voimme vielä valita toisinkin. Elämä näyttää.

Tässä joku mainitsi, että pettäminen lie ollut se viimeinen peräseinä, johon oli heidän parisuhteessaan pakko törmätä. Niin meilläkin, toki itse olisin voinut valita vähemmän ravistelevan keinon, mutta ehkä sellaista ei meille ollut?

Minun kanssani tämä törkeä "työkaveri vaan" halusi ensin olla puheväleissä, kun en vielä tiennyt suhteen laitaa. Kun sitten sain tietää, minun kanssani ei enää haluttu jutella siitä, mikä on homman nimi... Mahtoi nauttia tilanteesta? Osaisivatko nämä salaiset ystävät kertoa tällaisen toiminnan motiiveja?

Mutta olen sitä mieltä, että niin kauan kun suhde on pidettävä salassa, toinen nainen/mies on nimenomaan toinen. Häntä ei valita ensimmäiseksi?

Käyttäjä Beren kirjoittanut 04.01.2017 klo 16:25

Lämminverinen, kiitos hyvästä kirjoituksesta. Anteeksi tämä pieni sivujuonne tähän keskusteluun mutta olen useamman kerran miettinyt miten voit nähdä miehesi vuosia kestäneen kaksoiselämän paljastumisen loppujen lopuksi parantaneen parisuhdettanne.

Omalla kohdallani pettämisen kokemus on ehkä tavallaan tehnyt itsestäni tunteiden osalta tietoisemman ja pelottomamman ja ehkä myös herkemmän. Siis tavallaan se on avartanut omaa maailmaani. Hinta on kuitenkin ollut kova, enkä mitenkään osaa nähdä, että olisin kokonaisuudessaan voitolla. Suhteeseeni puolisoon vaikutus on ollut kokonaisuudessaan negatiivinen. Olen varautuneempi, kunnioitus on vähäisempää, olen taipuvaisempi hakemaan tukea muualta ja rakkaus on tavallaan puolella liekillä. Tunnen ajoittaista vihaa vaimoa kohtaan, jollaista en aikaisemmin ole tuntenut. Kun haaveilen jostain, vaimo ei ole niissä mukana samalla tavalla kuin aikoinaan. Elän elämää vaimoni kanssa mutta minulla on vaikeuksia panostaa suhteeseemme kunnolla. Tavallaan teen sen mikä pitää tehdä. Ja tämä kaikki ehkä voimakkaimmin sen takia, että tuntee tulleensa pidetyksi niin vähäarvoisena on voitu huijata ja valehdella mennen tullen. Tämän seurauksena vaimoa on vaikea pitää yhtä suuressa arvossa kuin ennen.

Lämminverinen, miten olet onnistunut palauttamaan omanarvontunteen sekä välttämään vihan ja katkeruuden vuosia kestäneen pettämisen jälkeen?

Käyttäjä Serpentiini kirjoittanut 04.01.2017 klo 17:14

lämminverinen+ kirjoitti 4.1.2017 1:5
Ns toinen nainen, ajattelen kuten muutama muukin tähän ketjuun kirjoittanut. Taidat olla aika nuori, naiivi, ehkä myös aika kokematon. Olen sinua parikymmentä vuotta vanhempi, ehkä enemmänkin enkä voi kuin ihmetellä tarvettasi kirjoittaa tänne. Toki tänne on jokaisella oikeus kirjoitella mutta mitä haet täältä, hyväksyntää suhteellesi vai haluatko vain "hämmentää keittoa"? Jokin minua häiritsee näissä sinun kirjoituksissasi. Puhut usein kiireestä ja kuinka et ehdi kommentoida muiden kirjoituksia, kuitenkin vastailet hyvinkin pitkään moniin kirjoituksiin.

Niinpä! Meillä jokaisella on oikeus kirjoitta tänne. Minusta tämä Tukinet nyt vaan on paljon paremmin toimiva keskustelupalsta kuin vaikkapa joku Suomi24. Jossain haluan tästä elämäni osa-alueesta keskustella, koska oikeassa elämässäni olen asian kanssa tavallaan aika yksin. En tunne tosielämästä ketään muuta salasuhteessa elävää kuin itseni ja salamiehen. Tässä keskusteluketjussa sen sijaan olen jo saanut muutamaltakin kohtalotoverilta viestejä. Eikö se riitä syyksi, miksi kirjoittelen täällä? Varsinaisen sysäyksen tehdä avausviestini sain kuitenkin petettyjen viestejä lukiessani. Tarkoituksenani oli alunperin lainata tänne pätkiä joistain toisista ketjuista ja kommentoida niitä tässä ketjussa. Siihen minulla ei valitettavasti ole ollut aikaa. Olen lukenut petettyjen viesteistä useita hyvinkin karmivia juttuja, mutta viimeisen sysäyksen antoi viesti, jossa petetyksi tullut nainen sanoi harrastaneensa miehensä kanssa seksiä niin, että itki koko ajan. Tämä oli siis tapahtunut sen jälkeen, kun nainen oli kuullut miehen pettäneen häntä. Huhhuh.

Olen sitä mieltä, että tunteet tulevat ja tunteet menevät. Niihin ei voi hirveän paljon vaikuttaa, mutta voi jonkin verran itse asiassa kuitenkin vaikuttaa. Kannatan tunteiden ilmaisemista kuitenkin niin, ettei rikota lakia eikä siis esimerkiksi satuteta ketään eikä rikota toisen omaisuutta. Meillä jokaisella on kuitenkin joka päivä ja koko ajan mahdollisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme. Yllättävän paljon voimme vaikuttaa myös ajatuksiimme. Käyttäytyminen ja ajatukset puolestaan vaikuttavat niihin tunteisiin. Tämä on kognitiivisen psykoterapian perusasia.

On hienoa, että te petetyt jaatte ajatuksianne ja tuntemuksianne täällä keskustelussa. Aika paljon huomaan teidän kuitenkin toinen toisianne tukemalla myös pönkittävän toinen toistenne vinksahtaneita ajatusmalleja. Onneksi te sentään olette oppineet sen fraasin, että "on minussakin vikaa" / "parisuhteessamme ei ollut kaikki kunnossa". Nämä fraasit kirjoitettuanne kuitenkin usein ryvette itsesäälissä ja uhriutumisessa sekä kannustatte toinen toisianne niissä kieriskelemään. Tämä on nyt aikalailla suoraan sanottu, mutta sanonpa rehellisesti mitä ajattelen.

On myös huvittavaa, että täällä arvaillaan minun ikääni, kokemustani jne. Onko sellaisilla asioilla väliä? Nimimerkki lämminverinen+ saattaa todellakin olla minua parikymmentä vuotta vanhempi, mutta entäs jos minä olenkin häntä vanhempi. Mitä väliä iällä on? Uskoakseni veikkaatte sitä paitsi ikäni alakanttiin. Niin tapahtuu aika usein muulloinkin. Ikä on minulle vain numero. En edes suoraan osaa sanoa ikääni, kun sitä kysytään - eli sen verran paljon sitä on jo kertynyt. Olen ehkä vähän boheemi tyyppi muutenkin.

Käyttäjä Serpentiini kirjoittanut 04.01.2017 klo 17:17

lämminverinen+ kirjoitti 4.1.2017 1:5
Miksi näin väitän? Siksi että minun isäni petti äitiäni ja loppujen lopuksi äidillänikin oli toinen mies ennen kuin älysivät erota. Mieheni äiti petti mieheni isää ja tämä selvisi murrosikäiselle pojalle minkä seurauksena hänen elämänsä vinksahti pahasti. Minulle selvisi 3 vuotta sitten että miehelläni on ollut toinen nainen useita vuosia.

Jos miehesi järkyttyi teini-iässä äitinsä pettämisestä niin paljon, että hänen "elämänsä vinksahti pahasti", niin miksi hän halusi aiheuttaa omaan parisuhteeseensa ja mahdollisesti lapsilleenkin yhtä pahan kriisin?

Käyttäjä Serpentiini kirjoittanut 04.01.2017 klo 17:28

lämminverinen+ kirjoitti 4.1.2017 1:5
Elimme ensimmäiset 5 kk shokissa. Mieheni sanoi muutamia asioita tuolloin, jotka ovat jääneet vahvasti mieleeni. Hän sanoi että "oikeastaan kävin ilotalossa, sain vaihtelua, jännitystä". Toinen mitä hän sanoi "joka kerta kun hänen luotaan lähdin, kirosin itseni ja ihmettelin miksi siellä kävin, mitä oikeastaan sieltä sain sellaista että kannatti riskeerata avioliitto". Mieheni on väittänyt kivenkovaan että tuo toinen nainen oli merkityksetön, joskin kuulemma hyvä kaveri.

Halusin tavata tuon naisen mutta hän ei vastannut viesteihini, soittoihini eikä mihinkään pyyntöihini. Ilmoitti mieheni kautta että häiritsen häntä ja hoitakaa keskenänne asia, ei kuulemma kuulu hänelke. No minulle oli tärkeää tavata tuo nainen ja kun vuosi oli kulunut asian ilmitulosta, odotin häntä hänen asuntonsa edessä kadulla ja sain sanottua edes jotain mitä halusin, en huutanut enkä raivonnut, jollain tavalla säälin häntä.

Mitä muuta miehesi olisi voinut sanoa, jos hän oli päättänyt pysyä avioliitossa? Olisiko hän voinut sanoa: "oli ihana rakastella hoikempaa naista", "hän puhui muustakin kuin työasioista/anopista/lapsista", "hän uskalsi ilmaista mielipiteensä/pitää puoliaan", "hän halusi seksiä useammin kuin sinä", "hän osasi tukea itsetuntoani" tms.

Yksi juttu, mikä aktivoi minua kirjoittamaan tänne, oli joissain petettyjen viesteissä toistuva halu tavata toinen nainen/mies. Mikä ihmeen juttu siinä on? Minä olen itse asiassa tavannut salarakkaani vaimon, mutta siitä on useita vuosia enkä silloin ollut edes tavannut koko miestä. Tapaamisessa oli läsnä muitakin ihmisiä ja se on jotenkin voimakkaasti jäänyt mieleeni. Nyttemmin olisi kuitenkin todella hullua tavata salarakkaan vaimon aloitteesta. En ole tapaamisesta kiinnostunut. Elämä voi kuitenkin viedä minne sattuu ja enhän tiedä, vaikka joskus törmäisimme vahingossa vaikka työn puolesta. Asun isossa kaupungissa, joten vaikka hän kävelisi kadulla vastaan, en häntä tunnistaisi.

Käyttäjä Serpentiini kirjoittanut 04.01.2017 klo 17:36

1Maisa kirjoitti 4.1.2017 15:26
Minun kanssani tämä törkeä "työkaveri vaan" halusi ensin olla puheväleissä, kun en vielä tiennyt suhteen laitaa. Kun sitten sain tietää, minun kanssani ei enää haluttu jutella siitä, mikä on homman nimi... Mahtoi nauttia tilanteesta? Osaisivatko nämä salaiset ystävät kertoa tällaisen toiminnan motiiveja?

Siis ymmärsinkö oikein, että miehesi rakastaja halusi ensin olla kanssasi puheväleissä, mutta salasuhteen paljastuttua hän ei enää halunnut jutella siitä? En osaa selittää. En halua itse olla missään tekemisissä salamiehen vaimon kanssa. Maisan kuvaama tapaus voisi kyllä liittyä sellaiseen, että kaverisella suhteella vaimoon on tarkoitus peitellä salasuhdetta. Ikäänkuin ajatuksena olisi, että "vaimo ei osaa meidän salasuhdetta epäillä, kun kerran minäkin juttelen hänen kanssaan muina naisina". Toinen vaihtoehto lienee, että nainen on epätavallisen röyhkeä ja ilkeä ja hän halusi nauttia kieroilustaan monin eri tavoin. Mutta mahdollisia selityksiä on varmasti paljon enemmänkin. Sen olen ollut huomaavinani, että petetyt aika usein selittävät asioitaan mielellään muutamilla omilla vakioselityksillään eivätkä ikäänkuin osaa katsoa ilmiötä boksin ulkopuolelta. Siksi on mielestäni arvokasta, että tässä keskustelussa on ollut mukana myös pettäjiä ja kolmansia pyöriä.

Käyttäjä Serpentiini kirjoittanut 04.01.2017 klo 17:48

Pettäminen on kansainvälinen ilmiö ja muiden maiden lehdissä on usein mielenkiintoisia juttuja aiheesta. Maikkarin sivuilla julkaistiin syksyllä 2015 kiinnostava juttu, jokä löytyy edelleen tästä: http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/7-syyta-miksi-sinkkunaiset-kiinnostuvat-varatuista-miehista/5346536

Aviovaimot/-miehet usein arvioivat meitä toisia naisia/miehiä omista lähtökohdistaan käsin, "boksin sisältä". Monet kuvittelevat olevansa sinkkuuden asiantuntijoita, koska ovat joskus olleet sinkkuja. Teidän kannattaisi ehkä joskus avartaa mieltänne ja yrittää ihan tosissaan ymmärtää vaikkapa sitten pettäjän logiikkaa sen boksin ulkopuolelta. Kirjallisuus, elokuvat ja lehdet kyllä sisältävät paljon aineistoa siihen - etenkin jos osaa englantia.

Noista Maikkarin jutun syistä kohta 3 osuu minuun aika hyvin: "Sinkkunainen voi olla kiinnostunut naimisissa olevasta miehestä, koska hän ei itse ole valmis sitoutuneeseen, pitkäaikaiseen parisuhteeseen sillä hetkellä – tai ei sellaista halua, sanoo Orbuch." Toisaalta myös syyt 4 ja 5 saattavat osua meidän salasuhteeseen, ehkä jotkut muutkin kohdat...

Tänään viestiteltiin seuraavasta tapaamisesta 😍...