Olen itse todella arka. Otan itseeni aika usein asioita. Toisinaan tuntuu, että kaikki käyttävät hyvää luonnettani hyväksi. Sitten, jos kaikki ei mene nappiin heti kerralla menetän kärsivällisyyteni. En tiedä miten selviän tämän ujouteni ja arkuuteni kanssa, jonka kanssa takkuan koko ajan. Onko muilla samoja ongelmia?
hanne3 kirjoitti 31.12.2015 7:51
BirdBell kirjoitti 30.12.2015 13:50
hanne3 kirjoitti 28.12.2015 17:18
BirdBell kirjoitti 26.12.2015 22:49
hanne3 kirjoitti 26.12.2015 3:37
Olen joskus selaillut Juhani Mattilan teosta ujoudesta ja arkuudesta.
Kiitos. Taidan lähteä kirjastoon etsimään teosta. Oliko siitä jotain apua?
Näytti ihan asialliselta, ei kovin uusi, ei tullut kuin selailtua teosta. Kyllästyin ehkä vähän, joten en lainannut. ��
Ajattelin sen kirjan silti lainata vaikkei sinulle siitä ollutkaan hyötyä. Olen valmis tekemään mitä vain voittaakseni "ujouteni" ...
Kannattaa lainata, jos on kiinnostusta.
Jep! Kiitos.
Onko muilla jotain vinkkejä?
Miten olisi harrastukset, lukupiirit tai jotkin muut vastaavat. Vaikka esim. jokin piirtämiskurssi. Joudut väkisin tekemisiin ihmisten kanssa, jolloin voit ehkä päästä eroon ujoudesta. En tiedä toimiiko, mutta ainahan voi yrittää.
hanne3 kirjoitti 6.8.2015 8:57
Joskus tuntuu siltä etten saa kaikkea sanottua, minua vain vedetään joka paikkaan. Tekisi mieli sanoa, että antakaa olla rauhassa. En jaksa enää. Sitten tuntuu pahalta kieltäytyä tai sanoa huonosti.
Hei Hanne3
Sama ongelma! Todella ärsyttävää jos ei saa kaikkea kertottua. Tai jos sattuu menemään lukkoon ja keskustelun jälkeen tajuaa olisi ehkä pitänyt sanoa mielummin noin. Sama vika minussakin että tuntuu pahalta kieltäytyä!
Sarjetty kirjoitti 1.1.2016 18:40
Miten olisi harrastukset, lukupiirit tai jotkin muut vastaavat. Vaikka esim. jokin piirtämiskurssi. Joudut väkisin tekemisiin ihmisten kanssa, jolloin voit ehkä päästä eroon ujoudesta. En tiedä toimiiko, mutta ainahan voi yrittää.
Hei Sarjetty
Ujoudesta tuntuu ettei oikein pääse eroon sillä ihmiset lyttäävät usein. Ainakin minun kohdalla harrastuksista ei ole apua. En harrasta kuin lenkkeilyä. Harvemmin siinä harrastuksessa löytää kavereita. Haluaisin vain mennä ja jutella ihmisten kanssa aina kun olen pokkana mennyt. On tullut vastaan ihmisiä jotka ovat vain katsoneet nenänvartta pitkin mitä sinä nyt tulet minulle puhumaan. Tyypillistä suomalaisuutta.
Minä ainakin tykkään ihmisistä ja haluaisin tehdä ihmisläheistä työtäkin. Mutta kun aina saa siipeensä niin ei se itsetunto niin helposti nouse. Tai jos nousee laskee melko pian takaisin. Olen kuullut että ujous on luonteenpiirrettä jolloin se ei lähde. Mutta sen kanssa voi oppia elämään.
Olet oikeassa. Mä en pysty ikinä puhumaan ikäisilleni, mutta selvästi minua vanhemmille jostain syystä pystyn. En ymmärrä miksi.
Sarjetty kirjoitti 2.1.2016 9:25
Olet oikeassa. Mä en pysty ikinä puhumaan ikäisilleni, mutta selvästi minua vanhemmille jostain syystä pystyn. En ymmärrä miksi.
Hei Sarjetty
En minäkään ymmärrä miksi vanhemmille ihmisille voi olla vaikea puhua. Vanhuksille taas pystyn puhumaan mutta sitten kun on niitä oman arvonsa tuntevia keski-ikäisiä asia on melko kinkkinen ):
BirdBell kirjoitti 1.1.2016 22:55
hanne3 kirjoitti 6.8.2015 8:57
Joskus tuntuu siltä etten saa kaikkea sanottua, minua vain vedetään joka paikkaan. Tekisi mieli sanoa, että antakaa olla rauhassa. En jaksa enää. Sitten tuntuu pahalta kieltäytyä tai sanoa huonosti.
Hei Hanne3
Sama ongelma! Todella ärsyttävää jos ei saa kaikkea kertottua. Tai jos sattuu menemään lukkoon ja keskustelun jälkeen tajuaa olisi ehkä pitänyt sanoa mielummin noin. Sama vika minussakin että tuntuu pahalta kieltäytyä!
Hei, tuota tulee tehtyä, jää miettimään jotain ihan joutavaa, entäs jos olisi tehnyt toisin, jossittelua ja pohtimista, eri mahdollisuuksien mietiskelyä, kaikenlaista puntarointia omassa päässä ja ei kehtaa sanoa aina ei.
Jos en kehtaa sanoa EI, niin se taitaa johtua siitä, että pelkään toisen reaktiota. Pitäisi kuitenkin itsekkäänä...
Hei Hanne3 ja kaikki muut jotka tämän lukevat 🙂
Niinpä! Kaikkea ei aina kehtaa ilmaista ihan kaikille. Minua ainakin välillä häiritsee kun en voi sanoa jotain mitä ehkä haluaisin sillä pelkään loukkaavani muita ihmisiä. Vaikka joskus olen kuullutkin ihmisiltä palautetta itsestäni että en kuulemma edes osaa loukata muita ihmisiä koska olen niin kiltti. Mutta minusta jokaisessa ihmisessä on jotain vikaa. Sillä kukaan ei ole täydellinen vaikka osa ihmisistä niin ajatteleekin että minusta ei vikaa löydy.
Välillä sitä sitten miettii että onhan minullakin oikeus ilmaista mielipiteeni. Silti aina keskusteluissa tulee olo että minull ei taida olla oikeutta että tuo toinen on paljon parempi ihminen kuin minä. Vaikka juuri kirjoitin että on minullakin oikeus ilmaista mielipiteeni tarkoitan sillä sitä että yksin kun olen saatan pystyä noin ajattelemaankIn.
Sarjetty kirjoitti 2.1.2016 19:37
Jos en kehtaa sanoa EI, niin se taitaa johtua siitä, että pelkään toisen reaktiota. Pitäisi kuitenkin itsekkäänä...
Hei Sarjetty
Niin minäkin pelkään ihmisten reaktioita, myös samaa että pitävät itsekkäänä. Silloin kun uskallan puolustautua ja sanoa ei niin silloin tulee itserakas olo ja tulee myös tunne että muut ovat arvokkaampia. Tiedän että jokainen on saman arvoinen. Sitä on vain välillä aika vaikea uskoa. Minulle jopa suututaan jos sanon ei siksi että ihmiset ovat tottuneet näkemään minut alistuneena.
Minulle tulee vain syylinen olo EI-sanasta. Olisiko sittenkin pitänyt auttaa?
Sarjetty kirjoitti 3.1.2016 9:9
Minulle tulee vain syylinen olo EI-sanasta. Olisiko sittenkin pitänyt auttaa?
Toisinaan ei sanasta tai muutenkin kieltäytymisestä ja itsensä puolustamisesta tulee syyllinen olo... Ja myös sellainen että tein väärin. Rasittava tunne mutta minkäs luonteelleen voi. Ujous sen ehkä aiheuttaa en tiedä silti varmaksi. Ujouskin on vain osa temperamenttia. Silti se tulkitaan usein vääräksi.
Harmi, että omaa temperamenttiään voi vain hillitä.
Sarjetty kirjoitti 4.1.2016 8:56
Harmi, että omaa temperamenttiään voi vain hillitä.
Niinpä! Olisi hienoa jos voisi muuttaa temperamenttiaan. Jos kaikki muuttaisivat temperamenttiään ja olisivat samanlaisia olisi tämä maailma aika tylsä paikka kun kaikki olisivat samanlaisia.
Niin. Sitten on ne, joitten temparamentti hankaloittaa muiden elämää.