Maretsu, oletko kuinka vanha?
eihän ne väkisin voi pitää..

Kaikki tuntuu olevan vanhempii, kuin minä
-luulisin?

Taas elämä tuntuu ettei sillä ole merkitystä.
Liian moni kuitenkin tarvii mua ja mulla on kerho jota veän, maata näkyvissä festarit tiedossa ja viimonen vuos peruskoulua..
Pitäs kait jaksaa, mutta kun mailma kaatuu päälle.

Mie en oikeasti jaksa nousta sängystä ylös
kun musta ei kuitenkaa mitää tule
niin en tajua mitä merkitystä on
millään

Mä oon 19v. Eihän ne väkisin voi siellä pitää. Mutta en mä uskalla/ jaksa vielä kotiinkaan kokonaan lähteä.
Oon taas iltalomalla. Nyt on pari päivää ollu jo parempia. Oon puhunut paljon mun omahoitajan kanssa ja tuntuu että alkaa asiat selkiämään. Perheterapiaa on ollu kerran. Eihän se helppoa oo, niin kun ei terapia muutenkaan.
Oon vähän vielä sekaisin kaikista asioista, ehkä se hämmentää kun on alkanu tajuta asioita.
Ja sekin hämää kun psykologiset testit sanoo että mulla on lievä masennus ja se masennustesti (mikä nyt sit nimeltään onkaan) sanoo että vakava. Hmm... Mikä mulla nyt sitten on?!
Ixeliä nostettiin vielä eli nyt on aamulla ja illalla yks kapseli.

Lasia, mäkin oon ollu MN-festareilla, nyt tänä vuonna on vielä auki että lähdenkö sinne.

Yrittäkää jaksaa vaikka elämä on joskus kovaa.

Onko se väliä, maretsu, kumpi sulla on lievä vai vakava? Mulle sanoi lääkäri, että mulla ei ole elämänhalua yhtään, mie vaan kuihdun pois.
Mie olen laihtunutki ihan noin vaan 7kg, se oli vissihi sitten se elämänilo mikä musta on lähtenyt pois.

Mie en ymmärrä miten en viitsi edes sängystä nousta poijes.Aivan kuin oisin laiska mutta en silti ole. Kun kuitenkin mietin, että nyt nousen ja tehen tuota ja tuota. Sitten, kun pitäsi nousta niin ei kehtaa nousta.

Maanvaiva, eihän sillä väliä oo kumpi se on. Mutta mä vaan oon sellanen että haluun tietää asiat tarkasti. Nyt se mun diagnoosi on kai ahdistusneuroosi ja lievä masennus. Nyt alkaa jo tuntua että lääkkeet alkaa vaikuttaa. Ja sekin auttaa jos ei ajattele mitään asioita.
Ens viikonlopuks tuun ehkä kotiin yöksi, ekaa kertaa. Se pelottaa vähän.

Maanvaiva ja Lasia ja muut, miten teillä menee?

Mulla menee huonosti, mie vaan makaan sängyssä enkä ole mennyt kouluun. Mie taas ajattelen aivan liikaa, siksi ei viitti edes olla pystyasennossa. Ottaa päähän koko elämä.
Mie pidän peukkuja, että sulla menee kotona hyvin.

Miten sulla menee Angelah?

nyt on mennyt paremmin.
oli pienten penskojen leirillä isosena, ja tajusin et mäkin oo tarkee.
lapset tykkäs oli sylis ym.
Elämä on kaunista kunhan muistaa et ne kehykset on repaleiset.

Jos nähtäs maretsi siel turussa??
Vai kuka se sano et oli siellä. anteeksi ku unohtu.

vilkasta keskustelua ollut.
tänne tulin vähän rustaamaan,
kokeisiin pääsin ja hyvin meni,
viikonlopun vain join ja join,
baarissa,
kavereilla,
kaukana kotoa.
en kestä olla täällä,
mun synkimmät vuodet on kuluneet täällä,
kaikki muistuttaa liikaa siitä,
tänään kai taas otan,jotta unohdan,
laihdutan,jotta unohdan,
kaikki tähtää samaan.
voimia taisteluun,
hetki kerrallaan.

Angelah, Miksi sinulla yt menee huonommin?
Onko jotain sattunut.?
Itse pyörryin muutama päivä sit, johtu kait ku olin oksentanut kaiken ulos.
Mut ei ikinä aikasemmin oon käyny näin..

Olenko ottanut askeleen kohti kuolemaa???

lasia,en ole moneen vuoteen ollut lähelläkään tervettä,
mun elämä on reunalla oloa,
tietää,ettei hyvin pysy pystyssä,
välillä kaadutaan,liiankin lujaa,
mutta en ole läheskään niin itsetuhoinen kuin ennen,
jokainen päivähän on vain askel lähemmäs kuolemaa,
mutta itsemurha,en sitä juurikaan pyörittele.
olen tosin miettinyt,että kun tarpeeksi väsyy tähän hapuiluun,
se on sitten menos,
tarpeeksi monta kertaa olen "harjoitellut",nyt tiedän miten voisin onnistua.
mutta näillä näkymin sinnittelen.katson,löydänkö tietäni.

täällä jälleen.
koululle taas pian,
odotan.
huomenna baariin.ei pitäisi joo,
mutta jotenkin sitä vain tuntuu,
että on pakko.
nollaus.tavoite saada kaikki pois mielestä,
edes hetkeksi.

onko kukaan meistä?
ei, kukaan emsitä ei ole lähellä tervettä..

Mä haluisin parantua ja en haluais.
Voi helvetti, kun on sekava olo.

Serkku käyttää aineita, eikä tiiä mitä tekee.. hakee apua = kerto mulle..

Olen juhannuksesta asti ollut sekaisin. Vietin sen silloin yksin kämpässäni, koska ei ollut rahaa mennä mihinkään. Silloin mietin itsemurhaa, mutta sain nopeasti ajatukseni muualle. Rahattomuus johtui vain ja ainoastaan itsestäni. En oo koskaan oppinut säästämään kunnolla. Aina rahat on ollu finaalissa, ennen kun sitä on taas saanu lisää.

Nyt, 5kk jälkeen, en oo päässy puusta pitkälle. Mielenkiinto kaikkeen on laskenu tasaisesti. Koulu tuntuu oikeelta ja pitäs tehä sitä ja tätä, mutten jaksa aina keskittyä. Normaali elämäntyyli, joka mulla oli ennen juhannusta, on muuttunut jokaviikkoiseksi ryyppäämiseksi ja laiskuudeksi. Laiskuus alkaa vaikuttaa koulunkäyntiin vääjäämättä. Pelikoneet on syöny rahoja, välillä vähemmän, välillä taas karmeesti. Jotain lievitystä oloon oon niistä hakenu, mutta se lopulta vaan lisää pahoja ajatuksia itestään.

Päätin, kun en saanu nukuttua, purkaa vihdoin ja viimein ajatuksia edes johonkin. En oo vielä puhunu kellekkään tästä. Oon vaan pitäny kulissia itseni edessä, että "ihan normaalisti tää elämä menee". Kukaan lähipiiristäni ei vois ikinä kuvitella, et mulla on ongelmia. Vaisuus on voinut kyllä vähän näkyä.

Välillä oon tuntenut kateutta ja katkeruutta läheisiäni kohtaan. Välillä taas en. Juuri nyt tuntuu, että joku vois mua ymmärtääkkin (😭)........ Onneks tajusin ite hakee apua. Eihän kukaan tällaista kestä loputtomiin. Itsesyytökset on välillä niin hirveitä, etten pysty nukkuun tai syömään. Enää en halua jäädä yksin tän jutun kanssa, vaikka pahalta on tuntunut ja pitkään se on kestäny myöntää itelleen. Enpä kait ole ainoa kumminkaan.

hmm.. en tiiä miten voisin sua auttaa.. Mut mä tiiän ettei tollane olo oo kivaa.. Mä taas hermostun ku koulus aina kaikki jauhaa poikavereistaan ja miten on ollu sillee ja muuta.. Ja mua taas ärsyttää se ku en oo ite päässy mitenkää pitkälle.. ja oon pari päivää sit aatellu et jos tekisin itelleni jotain vähemmän mukavaa, ku ei oo ketää estämässäkään.. Ku ei ketää muutenkaa jäis suremaan.. ku ei oo perhettäkää.. siis en tarkota omaa, vaan niitä vanhempia jotka useimmilla on..

mitä Angelah ja maretsu teille kuuluu ja kaikille muille keitä on otsikossa ollut?