Terve Angelah ja Tuisku ja yksi kenen nimi jo unohtui. Mulla on loppunut lukio, perjantaina pitäsi tulla vastaukset kirjotuksista. Nyt suoritan eräopaskurssia monimuotona. ja käyn nuorten hoitopaikassa saamassa hoitoa, mikä ei oikein tehoa, kun sama olo on aina. Mut varmaan siirretään seuraavaksi teho-osastolle.

Ei muuta nyt tänään mutta oli kiva, kun nostitte tämän otsikon ylös, kun tähän on helppo kaikkee kirjottaa
heippa

kaksi päivää mennyt ihan ohi. töihin kyllä sain raahauduttua, mutta siinä kaikki. toissapäivänä en juurikaan sängystä noussut. meni päivä itkiessä ja muutenkin panikoidessa. eilen muuten sama mut sain käytyä ulkona.
ehkä tää on vaan stressiä, mut en tiedä..toisaalta niin paljon käsittelemättömiä asioita ja lisää vaan tulee.
sain haettua opiskelemaan, pääsykokeet lähestyy enkä saa enää mitää aikaa, lukeminen kertakaikkiaan toivotonta. kaikki odottaa et lukisin, niin ei tulis toista välivuotta ja pääsisin sitten opiskelemaan. tuntuu et muut kasaa vaan lisää odotuksia, mä yritän niitä täyttää, ei voimat riitä ja sit mua viedään.
nyt vaan pe lottaa, että kuinka kauan sitä jaksaa. koskaan en oo vielä näin saamaton ollut.urheilullinen ihminen, enkä edes kävelyllä käy. tosin nyt saan kaiken kumottua allergian syyks..onhan se tottakin..rasitusastma ja allergiat muodostaa kamalan yhdistelmän. ei tartte ku 5 min käydä ulkona, tai tuulettaa kämppää..ja tätä jatkuu lokakuulle...yay...
tällaista mulla..valivali... 😞 tuntuu etten muuta osaakaan..

Haleja teille, kylläse taas siitä 😉

musta tuli ylioppilas. Olin erämessuilla ja sitten tuli tieto, että saa tuloksii meidän koululta, soitin ja reksi sanoi"paljon onnea, upea suoritus 5l ja 1M. mie pyörryin, sitten toivuin, sitten mentiin Alkoon ja ostettiin shampanjaa. en enempää vielä juhli. enkä kyllä välitä koko shampanjasta, kossu on paljon, paljon parempaa.

Hyvä että jollakin menee hyvin edes maanvaiva 🙂
Mulla menee huonosti.. 😞 Yritin soittaa lääkäriin, että johonki hoitolaitokseen joksiki aikaa, mutta se käski mun ottaa vaan lääkkeen.. ja kahtoa a masentaako vielä päivällä paljo.. ja soittaa sitte uudelleen.. mut en kehtaa enää soittaa..! ja mihinpä tää mun masennus katoais... se ei varmaan tajunnu kunnolla ku en osannu oikeen selittää.. pitää soittaa ensviikolla sit.. 😞
Jeps, on kyllä karmee olo, ko alotin uuden lääkkeen eilen.

Loma alkoi eilen,syksyllä ekat kirjoitukset.
keskiarvo noussut rajusti 🙂👍
Autokoulun aloitin,tänään olin ekaa kertaa ajamassa.
Maailma vaan tuntuu jotenkin kovin tyhjältä,vaikka huomenna oonkin rakkaalleni menossa ja varmaankin sunnuntaina takas,joka rakkaan kanssa tai ilman..
Ilman sitä olisin ihan hukassa. Onneksi sentään oon J:n löytänyt..

Moi pitkästä aikaa. Ei oo tullut kirjoiteltua tänne pitkään aikaan, mutta nyt tuntuu että pää räjähtää jos ei saa purettua kellekään. Mulla ei oo enää ihmisiä joille voisin puhua, no, en tiedä onko niitä koskaan ollukaan. Oon tosi yksin, mutta omapa on syyni kun en lähde mihinkään vaikka joku pyytäis. On vaan parempi olla yksin kotona. Ens viikolla pitäis alkaa kesätyö, mutta mua pelottaa se aivan hirveästi.
En kestä enää itseäni. En tuu toimeen itteni kanssa. Vihaan melkein kaikkia asioita itessäni ja muutenkin elämässä. Kaikki on mulle liikaa. En sopeudu tänne. En kestä sitä että mussa on ikään kuin kaksi puolta, toinen puhuu (sisäisesti) ns. järkevästi ja toinen niin kuin mä tunnen, ja ne on niin ristiriitaisia. Haluaisin vaientaa toisen puolen. Haluaisin tappaa sen. Haluaisin kuolla pois, mutta silti se toinen puoli sanoo että en halua.
Kukaan ei ymmärrä kuinka vaikee mun on olla. Ja tuskin kukaan pystyy mua auttamaan. En haluais enää viillellä, kädessä on jo liikaa jälkiä, eikä se edes auta mitään. Mutta muutakaan en osaa tehdä. Toivon aina että uskaltaisin vetää tarpeeks syvään, mutta vielä en oo uskaltanu.

halaus kiireellä, Maretsu, kun loppuu just tietokoneaika.

Sullekin halaus Angelah, en sua kiireellä hokannut. Vähä olen katteellinen autokoulusta, mie kai joskus sinne pääsen kanssa.

Ikävä kuulla maretsu,
oon kovin pahoillani sun puolesta.
Oon ihan itsekseni nyt kotona,
tänään taas autokoululle.
Elämänhallinta on katoamassa,
ei jaksa pitää kiinni.
J pakottaa vielä jaksamaan,
mutta en tiedä kauanko se riittää..

En ole kirjoitellut pikiin aikoihin jostain syystä. Kai olen ajatellut että olen terve kun en käy täällä vaikka en todellakaan ole sitä. Syömisten kanssa menee miten menee peruskoulu loppui, keskiarvoksi tuli muuten 8,8 ettei sitä ihan turhaan ollut siellä🙂
Mutta, mä olen nyt teatterileirllä, ja väliin tulee sellainen olo syödessä että haluaisi vaan lopetta sen siihen, mutta en uskalla, koska on niin paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä omituisista syömätavoistani mitään. Oksennellut olen runsaasti, saattanut osataa kaupasta paljon herkkuja ja sitten yrjötä ne vessanpönttöön.

Täällä taas kirjoittamassa.
Tuntuu,että vajoan takaisin pimeyteen.Sinne mistä niin kovasti kamppailin pois. 🤔

Angelah kirjoitti 10.08.2004 klo 16:57:

Mä en oo koskaan antanut kenenkään esim. nähdä mun itkevän.Vieläkin yritän esittä,että mulla on asiat ihan ok.Vaikka totuus onkin kaukana siitä.

Mulla on sama ongelma, en osaa sanoakaan, että menee vähän huonommin.
Toisaalta odotan, et kysytään miten menee, mut kun on kysytty, niin sanon kuitenkin ihan ok.
Miten teillä menee syömisten kanssa?

Minäkin koetan hetken jaksaa kirjoittaa. Ei oo oikeen viime aikoina jaksanut. Koulun kyllä alotin, mutta kolmesta viikosta oon ollut 1,5 kipeänä, antibioottikuuri loppu eilen.
Sahaan jatkuvasti "kodin" ja opiskelupaikkakunnan väliä. Missään ei ole hyvä olla. Pasmat on vaan totaalisen sekaisin. Päätä särkee ja huimaa, viime viikonloppuna tuli taas todistettua etten ole kovin hyvä juomilla läträäjä. Jalat lähti kirjaimellisesti alta. Onneks oli kavereita mukana ni mut kannettii nukkumaan.
syöminen menee jotenkin kaavamaisesti. piti antibioottien takia syödä 8 pvä iltasinki säännöllisesti. silti ei tahdo tuo paino pysyä kuosissa. alaspäin tässä mennään hitaasti, mutta suht varmasti. niin hirvee stressi, hermostus ja paha olo, etten ees ihmettele kun paino tippuu. sitä on vaan ihan poikki. jotenkin koetan arjessa pysyä, että jaksais koulussa käydä...katsoo vaan et kuinka kauan... 😑❓

Oon osallistunut syksyn yo-kirjoituksiin,äikkä ja bilsa jo takan,ens viikolla äikkä 2 ja matikka.
Syömiset on ihan kaoottisia,
oon vajonnut johonkin apatiaan..
Mikään ei kiinnosta,mikään ei tunnu miltään.
Vedän kännit välillä paetakseni,mutta ei se auta yhtään.
Jotenkin yritän sinnitellä hetki kerrallaan,
en tiedä kauanko.