Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Aivan järkyttävä jäätikkö taas kerran joka puolella. Onneksi ajoteille hiukan tuotiin hiekkaa. Kyllä niin ahdistaa nämä kelit, ettei mitään rajaa. Tietää, että pitää asioille lähteä huomenna ja saa jännätä sutiiko auto taas tuossa talliin ajaessa, vaikka kuinka on siihen hiekkaa laittanut. Syö kauheasti voimia, kun pitää etukäteen jo jännätä tuollaisia.
Onkohan se koko talvi tälläistä?
Heaven viihtyy kyllä kuistilla kauenmin katselemassa, kun ei niin kylmää. Masteri joskus sylissä käy toteamassa, että yhä on kuvottavaa lunta maassa.
Nukun taas kauhean huonosti ja kaikki ne koomamuistot alkaa pyöriä päässä. Sitten sitä ajattelee, ettei halua kuolla, jos tuo oli esimakua siitä mitä tulossa. Minä olen kyllä koittanut elää hyvin ja olla heikonman puolella. Sitä en mahda mitään, että sisälläni paljon vihaa ja katkeruutta. Mutta eipä sekään ole ilman syytä syntynyt.
Pitää ruveta karsimaan itse uusia lääkkeitään, koska jokin minulle nyt aiheuttaa unettomuutta ja allergiaoireita. Mutta mikä niistä? Lopetan yksi kerrallaan ja odottelen, josko oireet loppuu. Viime yönä reilu kaksi tuntia makasin unettomana. Se on turhauttavaa. Rupesin sängyssä lukemaan kirjaa ja se ei taas sopinut Heavenille, joka rupesi kynsiä teroittelemaan kiellettyihin paikkoihin..sitten aktivoitui Masteri, joka alkoi kokeilemaan ääntään.
Kauhean harmaata ulkona, +4, mutta jäät ei vaan sula vaan ikään kuin kiillottuu. Joidenkin ihmisten pihoilla lumi sulanut ja vihreä nurmikko näkyy. Kateeksi käy, hyvällä tapaa.
Yöllä oli tullut kerros lunta jään päälle. Nytpä se sitten jännäksi pistää, kun ei näe missä se jäätikkö on, jota en hiekoittanut. Nämä ilmat kyllä vie voimat.
Menin talonvieriä nastakengissä, että pääsin linnuille vaihtamaan uuden rasvapötkön ja viemään hiukkasen leipää Taunolle ja pähkinöitä. Orava tiirasi jossakin, kun oli heti ilmestynyt pähkinöitä mussuttamaan.
Mieliala ei ole kamalan hyvä. Ihmisiä kannustetaan käyttämään omakanta palveluita. No, koitin siellä uusia reseptin rauhoittaville. Eipä uusittu, vaikka olin ruksinut kohdan, että lääkäri saa katsella kaikki tietoni. Sen vaan sanon, että jos yhtään oli katsonut ja nähnyt minkä trauman olen käynyt läpi niin ei luulisi olevan ylivoimaista uusia reseptiäni. En käytä lääkkeitä väärin vaan siihen, että selviän elämän nakkelemista haasteista. Olen täysin omillani kaiken tapahtuneen jälkeen ja sitten, joku joka ei vaivaudu lukemaan tietojani päättää vaikeuttaa elämääni ja olla uusimatta. Ottaa päähän. Menen diabeteshoitajalle ensi viikolla ja puhun hänen kanssaan asiasta. Hän on tuntenut minut kymmeniä vuosia ja tietää tapahtumat. Ei vaan aina jaksaisi rukoilla, että saa edes jonkin tuen, kun koomapaska hyökkää kimppuun. Niitä ei mikään vuosimäärä haalista. Jokin tapahtuma telkkarisarjoissa saattaa laukaista ne.
Olipas illalla aivan kauhea keli. Sisällekkin kuului, kuinka tuuli puhkui ja puhalsi. Ja kun kävin kuistilla katsomassa, ettei lyhty tai kynnysmatot ole lähteneet lentoon niin aivan vaakatasossa puhalsi lunta. Ei näkynyt viereisiä taloja, niin oli sakea keli. Ei sitä lunta kuitenkaan aivan kauheasti maahan ole tullut. -7 mittarissa. Käytin Heavenin vain takin sisällä tuoksuttamassa ilmaa ja heti sisälle, kun katsoi ovea.
Olipas aikamoinen rökäletappio Nuorille Leijonille eilen. Pronssista pelataan Ruotsia vastaan, mutta en jaksa uskoa. Ruotsi on vahva vastustaja. Toki soisin Suomelle mitalin. Hyvin ovat pojat pelanneet.
Olisi Sorjonen illalla. Aina viikon odotan tähtihetkeä. Ja tämä uusittu versio Eränkävijöistä. Äijä koira on valloittava persoona.
Huonosti kävi Nuorille Leijonille. Sääli. Olisin suonut voiton Ruotsista, mutta parempi voitti. Ei mahda mitään. Hyvin pojat pelasi ja varmaan monesta heistä kuullaan vielä suurina lupauksina.
Olen nähnyt jo painajaisia hammaslääkäristä. Aivan kauhea kammo. Vaikka kuinka tiedän, että ei satu, kun puudutetaan. Mutta silti. Varmaan istun taas ulkopuolella autossa sormet krampissa ratin ympärillä ja en millään haluaisi sisälle. Ihana persoona hammaslääkärinä, mutta ne nuoruuden traumat silloisesta hammashoidosta ei vaan unohdu.
Taas oli tullut lunta yöllä ja on se pirullinen tilanne, ettei näe mistä on hiekottanut ja missä jää. Tälläistäköhän nykyiset talvet? Sahaa laidasta toiseen ja aina ollaan siinä, että jää teillä. Kuulin eilen, että naapurikujalla on kaaduttu postinhakureissulla ja jouduttu leikkauspöydälle. Ei siis ihme, että pelottaa. Joku oli myös siellä suunnalla käynyt ovea kokeilemassa ja lukko jotenkin oudosti. Täällä liikkuu outoja autoja ryömintävauhdilla ilman valoja yöllä. Kun olen kattien pissoja korjaamassa niin huomaa. Lehdenjakelija ei ole, kun ei pysähdy laatikoille. Niin pimeää, ettei rekkaria erota..eipä arvaa ilman varmoja tietoja poliisillekkaan vinkata.
Minä olen Äijän tavannut henkilökohtaisesti ja on kyllä melkoinen koira. Mulla on samaa rotua pari koiraa ja ne ovat just samanlaisia.
Mie olen itkenyt tänään broilereiden takia. Laitan sulle linkin yhteen juttuun mutta se on aika kamala. Älä avaa, jos vaan siltä tuntuu. Tuo kyllä ihmisen karseeta julmuutta.
Mukavaa, kun poikkesit Maavaiva. En ihan juuri nyt avaa linkkiä, mutta hiukan parempana päivänä. En syö lihaa, kanaa enkä kalaa. Osaksi syy suolistossa ja tietenkin osa minua ajattelee miksi jonkin eläimen elämän tarkoitus olisi päätyä minun lautaselleni.
Voi, nyt käy kateeksi; hyvällä tapaa, että olet Äijän tavannut. On kyllä aikamoinen veijari. Ja minusta on ihanaa, kun omistajat koko ajan Äijälle jutustavat. Haluaisin niin koiran minäkin, mutta kun en pysty lenkittämään, niin ei olisi koiralle oikein. Ja nämä minun karvanaamat kyllä kyykyttäisi hetkessä haukkupoloisen. Nyt on meneillään iso perhedraama, kun Master keksi, että mamman sängyssä on ihanaa nukkua. No, Heaven, jonka mielestä sänky hänen omaisuuttaan näyttää mieltään pikimustin silmin ja huokailemalla ja katsoo minua syyttävästi, miksi et aja isiä pois... Enhän minä voi toista ajaa pois. En tekisi niin kummallekkaan katille. Kohta se Master kyllästyy ja Heaven saa sängyn takaisin.
En odottanut Nuutti-pukkia korjaamaan joulua pois vaan tänään sammui meidän muutama jouluvalo vuodeksi.
Hammaslääkäri meni hyvin. Pelkään aina vaan suunnattomasti. Yhden käynnin joudun tekemään vielä. Lompakko parka valittaa. Käyn yksityispuolella, kun ei muut jonot vedä yhtään.
Jaksaa vaan pitää liukasta. Aamulla satoi vettä ja +4 mittarissa, mutta ei vaan tunnu tuota jäätikköä sulattavan. Tuntuu, että vaan kiillottuu liukkaanmaksi. Kiehuvaa vettä saisi viikon sataa, niin voisi tehota.
Puutarhan puolella näkyy jo vihreää nurmikkoa. Tammikuussa?! Sain nastakengät jalassa mentyä siivoamaan lintujen ruokintapaikkaa. 2 muovipussillista korjasin pois. Viereisessä syreenissä tintti valitti, että "korjaa meidän ruuan pois".. En saanut vieläkään kaikkea korjattua. Monta kertaa saa vielä mennä. Ovat mokomat sottapyttyjä. Onneksi en kaatunut, siellä oli vielä jäällä kaikki. On se edes hiukan siistimpi katsoa.
Heaven viihtyi kuistilla. Onneksi viihtyminen palkittiin, kun mäyräkoira omistajineen meni ohitse. Molemmilla heijastinliivit päällä. Oli hurmaavaa Heavenin mielestä. Tosin jälkeen jäi hien tuoksu, jota piti nenu ilmassa tuoksutella. Sääli, ettei Master nähnyt, hän tykkää koirista. Mitä isompi sitä kiinnostavampi.
Jaa-a mahtaako kohta syttyä isokin sota Usan ja Irak vai oliko Iran...välillä. Pahalta alkaa näyttää. Onneksi Suomalaiset olivat olleet turvassa/sotilaat siis. Oliko se matkustajakoneen putoaminen konevika vai oliko kyse muusta? Paljon ihmisiä kuoli kerralla. Surullista.
Jahas, alkoi satamaan vettä oikein ropisemalla. Tulisi aurinko sen jälkeen. Se piristäisi mieltä.
Suru tuli iholle ja silmät jo punaiset itkemisestä. Heavenin setäkissa on sairastanut jonkin aikaa ja oli eilen illalla lääkärissä ja sai antibioottikuurin. Kuviteltiin, että pahin olisi voitettu.
Vähän tietää ihminen. Setä kuoli yöllä. Puhun siis kissasedästä. Lähetettiin pitkävartisia tummanpunaisia ruusuja osaanotoksi suruun ystävälle ja kattieni kasvattajalle. Sitä on niin heikoilla, kun tietää kuinka suuri suru on ja ettei mitkään sanat auta tai lohduta. Kynttilä sytytettiin palamaan lämmittämään kattisedän taivasmatkaa.
Olin diabeteshoitajalla ja vakavaksi veti, kun hänkin huolestui alle 3n verensokereista iltapäivällä. Soittelee ja katsotaan joudunko sisätautilääkärille. Aivan, kuin tässä ei olisi tarpeeksi kaikkea huolta ja murhetta.
Kauhean väsynyt olo. Kaikkeen, elämäänkin.
Ompas taas ottanut voimille. Eilen selvisi, ettei surukukkani olleet menneet perille vaikka valitsin toimituspäiväksi saman päivä ja ennen klo 15 tilasin. Osoitetiedot oli oikein ja tarkistin, että oli veloitettu tililtäni. Soitin kiukkuisena firmaan, mutta asiaa ei kyetty silloin selvittämään. Lupasi soittaa tänään ja selvisi ongelman nimikin. Oli tilaus jäänyt johonkin prosessointi tilaan eikä liikkunut siitä. Onneksi ei ollut kuitenkaan minun vikani. Oli jo ihan tarpeeksi paha mieli, kun ei kukat mennyt oikeana päivänä. Ja piti kysellä kasvattajaltakin olisiko jätetty jonkin toisen oven taakse. Ei oltu. Ystävällinen nuori mies kysyi haluanko rahat takaisin vai laitetaanko kukat. Valitsin kukat ja menee tänään tai huomenna. Ei ole tietoa onko kukkakaupat auki sunnuntaisin? Meidän kylässä ei ole, mutta tuo aikalailla isompi kylä.. Lupasivat laittaa kimppuun extraa anteeksipyynnöksi. Ei se minun pahaa mieltäni korvaa. Ajatus oli minulta niin sydämestä. Saada sanoa kukilla osaanottomme.
Toivotaan, että menee perille ja on kauniita. Kasvattajalta lähtee tänään ensinmäinen viimeksi syntyneestä pentueesta. Sekin jättää ison aukon elämään.
Pikkuisen meinaa aurinko jostakin pilvien välistä pilkistää. Satanut lumi suli ja jäätiköt entisellään. Säähelvetti jatkuu.
Pieni pakkanen ulkona, mutta näyttää valuvan taas plussalle.
Juuri, kun ajattelin, ettei enää tapahdu kummallisuuksia niin tapahtuu. Olin täysin hereillä, koska Heavenley oli käyttänyt sumopainijan otteita ja saanut hereille. Makasi vatsani päällä ja kehräsi tyytyväisenä. Siinä silittelin häntä, kun alkoi kuulua hentoiset askeleet, jotka läheni vuodettani. Ihmisen askeleet. Hiljaa lähenivät. Aivan järjetön pelko valtasi ja puristin silmiä kiinni, etten halua nähdä varasta, joka murtautunut meille. Ei käynyt mielessäkään olisiko varas niin hentoisin askelin liikkunut. Oli vaan järjetön kauhu. Puristin silmiä kiinni ja Heaven vaan jatkoi kehräämistä. Olisiko kehrännyt, jos joku varas olisi hiippaillut? Aikani maattuani laitoin valot päälle ja varasin rosvopelotteen kouraan. Ei näkynyt ketään. Master nukkui lempipaikallaan saunan lauteilla. Missään ei näkynyt murtautumisen jälkiä. Sen täytyi olla henkiolento, mutta kuka?
Meinasi oikeasti järki sammua, kun niin pelotti. Ensi yöksi jätän liesituulettimeen ja takan kohdevalot ja ulkovalot päälle.
Ei ole kukat vieläkään menneet. Sanoivat firmasta, että olisi koitettu soittaa vastaanottajalle ja kaksi kertaa ovella käyty. Hassua, ettei vastaanottaja tiedä asiasta mitään. Yrittävät tänään uudelleen. Kyllä on oikea farssi ollut koko surukukat. Niin ja kuulin mikä kukkakauppa pitäisi ne toimittaa, mutta numeropalvelu ei löydä numeroa kyseiselle kaupalle. Mahahaava polttelee ja hiukset harmaantuu tämän sopan keralla.
Ootellaan kattien kanssa postia, joka tuo muonakuljetuksen. Pitäisi paketti olla jo matkalla meille. Toinen paketti tulee myöhemmin, kun tilattiin sieltä normipaikasta. Mutta siellä oli loppuunmyyty tämä toinen ruokamerkki, jota meidän ylhäisyytemme suostuvat syömään.
Linnut oli kovasti äänessä ulkona. Parvi oli tullut pihapiiriin. Meidän Tauno, mustarastas on kohta syönyt sen pussillisen jauhomatoja. Pitää varmaan kohta Rennietä heittää, heh. Kiva, kun maistuu. Eka pussi ei kelvannut pikkulinnuille eikä närhille ja korjasin roskiin. Tauno oli vielä Ansa puolisoa saattelemassa. Taunolle maistuu. Pitää tilata lisää, kun Ansa saapuu.
Eilen iltapäivällä kukat lopultakin meni perille. Draama ohitse.
Sataa reilusti vettä ja plussalla ollaan. Sulattaisi jäätikön pois. Siivosin taas lintujen ruokintapaikalta jään alta sulaneita roskia pois. Vielä jäi vaikka kuinka paljon. Jospa säkillinen kerrallaan. Siis pussillinen.
Kyllä masentaa urakalla, kun eilen tuiskutti räntää ja se jäi nyt sitten maahan. Suht vetisenä ja onhan se jäätikkö siellä alla. Mutta ei ihan niin kamalan liukasta. Jospa tuo märkä lumi hauduttaisi pois sitä jäätä alta. Saahan sitä toivoa, joo.
Pikkulinnut on kovasti äänessä ja lennähtelevät puusta toiseen. Tikkakin koputteli puuta, kun Heavenin kanssa ulkoiltiin. Heaven on kovasti odotellut sitä mäyräkoiraa, jota ihaili, kun meni lenkillä ohitse. Ei ole näkynyt. Master ei halua ulos ja en pakota.
Olen usein nykyään törmännyt vaikeasti avattaviin pulloihin, rasioihin ym. Viimeksi ärräpäitä pääsi wcnpesu pullon aukaisussa. Tiedän kyllä idean; painetaan alaspäin ja käännetään, mutta kun ei halua aueta. Nestesaippuoissakin/pulloissa pirulliset systeemit. Ja ihan minun apteekin peruspumppurasva. Kyllä kiroilin. Kerran minun piti viedä Masterin lääkepurkki apteekkiin, että voisitteko avata..Varmaan tunnin hiki päässä koitin avata. Apteekkihenkilö vaan otti purkin ja avasi. Kyllä nolotti, että noinko helppoa se olikin.
Uskon, etten ole ainoa joka taistelee noiden pakkauksien ja pullojen kanssa. Onko se idea, että ovat lapsiturvallisia vai mikä? Minä en kyllä usko, että kukaan lapsi nielisi rasvaa tai wcankkaa. Johan se hajukin tyrmää. Ja eikö niitä vaarallisia aineita voisi laittaa paikkaan, jossa lapsi ei koskisi. Ei minun lapsuudessa ollut moisia korkkeja eikä pakkauksia.