toki pitää olla "se jokin" joka kiinnittää huomion ja saa jatkamaan ja pysymään yhdessä. Mutta fakta on myös se, että ei maailma ole niin kovin mustavalkoinen. Rakkautta ja kiinnostusta saattaa löytää tosi jännistä paikoista, jos on vain tarpeeksi avoin. Minua vähän ärsyttää, että miehet kategorisesti lyövät lukkoon sen, että naisia kiinnostaa vain tietynlaiset miehet ja heille kelpaa vain tietynlaiset miehet. Toki, jos pitää vaaleista, naiset ovat yleensä vaaleita. Jos pitää tummista, naiset ovat yleensä tummia. Yleensä oletetaan, että miehet eivät kiinnostu isommista naisista, että heille kelpaa vain se tietynlainen, median tarjoama malli siitä, mikä on kaunista. Kuitenkin moni tuntemani, hieman enemmän elopainoa omaava saattaa olla todella suosittu miesmarkkinoilla. Ja moni tuntemani mies sanoo, että naisihanne on kaukana yleiseen muottiin lyödystä kauneudesta.

Perseenpuristelijoita kyllä riittää baarissa, ja niistä yksikään ei olisi kelvannut minulle. Aliarvioitte rankasti mielestäni naisia. En tiedä, ehkä en sitten lähestyisi henkilöä, joka jo viestii selkeästi, että tavallisennäköisenä naisena en kelpaa, koska en kuulu siihen vähemistöön, joita kaikki miehet tavoittelevat. Että haen vain sellaista miestä, joka ei muille kelpaa ja näin ollen itsessänikin on sen toisen mielestä jotain vikaa. Totta helvetissä en halua olla se, jota toinen ei halua eikä ole KIINNOSTUNUT juuri minusta. Mutta totta helvetissä en myöskään lähestyisi henkilöä, josta en ole KIINNOSTUNUT. Ehkä se on sitten miehille sellainen "päänahka" että saavat naisen, jota myös muut tavoittelevat. Yritän vain kait sanoa, että ei ne asiat ole niin kovin mustavalkoisia. 🌻🙂🌻

Totta kai poikkeuksiakin on, sehän on selvä, mutta kun katsoo ihan yleistä kuvaa, niin onhan naisilla se tietynlainen miesihanne. Että on miesmäinen, omaa myös ulkoista komeutta, jne. Kukapa nainen EI sellaisesta unelmoisi.

Rakkautta voi löytää kyllä mistä vain, mutta aina otetaan parhaat päältä jos vain mahdollista. Jäljelle jäävät aina samanlaiset miehet. Rumat, hiljaiset, ujot, jne. Juuri sellaiset kuin itse olen. Kuinka kannustavaa se on? Eipä juuri yhtään.

Moi kaikille!

Jutun ydinhän oli, että pidättäytyvätkö ihmiset seksistä ja jos näin on, niin minkä syyn vuoksi...

Kuitenkin jutuissa vilahtelee monessa välissä voimakasta itsensä vertailua muihin (julkisuuden henkilöihin, komeus kriteereihin yms.). Joku mainitsikin, että itsevarmuus on yksi tekijä, joka vaikuttaa vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen heräämiseen.

Itse olen mm. työssäni huomannut samaa, eli suuri merkitys parisuhteen onnellisuuteen on terveellä itseluottamuksella, vaikka "kaikki mitat ei olisi kohdallaan". Esim. mustasukkaisuus kumpuaa usein huonosta itseluottamuksesta ja "pää ei kestä kaunista/komeaa kumppania". Tällöin voi alkaa kontrolloida, epäillä ja ehkä myös alistaa kumppaniaan. Tällöin mikään parisuhde ei voi olla onnellinen.

Keskusteluongelmat ovat yleinen parisuhdeongelma. Eli ei osata puhua siitä mille minusta tuntuu ja miksi juuri sille tuntuu. Jos ei olla kiinnostuneita toisen puheesta ja asioista, niin se loukkaa ja loukkantunut puoliso näyttää loukkaantumisensa jotenkin negatiivisesti.

Useimmat odottavat puolisoltaan tasa-arvoista kohtelua, huomaamista, (esim. laittaa joskus iltapalaa toiselle yms.) ja myös tunteita (pieniä kehuja ja flirttiä).

Jos pitää itseään mitättömänä ja epämiellyttävänä, niin saattaa käyttäytyä "anteeksi pyytelevästi" ja omalla käytöksellään saa aikaan sen, ettei varmasti herätä muiden kiinnostusta. Ja suurin osa ihmisistä ei varmaan herätä ihailevia katseita muissa. Itsensä hyväksyminen vikoineen ja puutteineen auttaa kokemaan tyytyväisyyttä muussa elämässä.

Uskon, että omaan olemukseen huomion kiinnittäminen vaikuttaa enemmän, kuin mille ulkonäöllisesti näyttää. Hyvää tässä on se, että usein omaan olemukseen ja käytökseen voi vaikuttaa, ulkonäköön ei (ilman veistä...).

Uskoisin, että kovinkaan moni meistä "taviksista" ei saa kuulla montaa kertaa elämässään kehuja ulkomuodostaan tai komeudestaan/kauneudestaan. Jos joku siitä mainitsee, niin sen voi sitten ottaa vinoiluna. Mutta kauneus on oikeasti katsojan silmissä ja "ihmismakuja" on niin moneen junaan, etten uskaltaisi veikata, että joku olisi kaikkien mielestä epämiellyttävä.

Mielestäni jostain kirjoituksista esim. komean miehen kriteereiden lukeminen ja itsensä vertailu siihen ei ole hyvällä pohjalla. Jos kysytään millainen on ihanne naisesi/miehesi vartalo, niin useimmat antavat keskimäärin samantyylisen kuvauksen, mutta tietävät ihan faktana, ettei puolisolta/puolisoehdokkaalta edes voi (halua) odottaa oikeasti samaa. vrt."pää ei kestä". 🙂

Pointtini jutussa on ehkä se, että omat uskomuksemme vaikuttavat kovasti siihen, millaisena itsemme näemme ja koemme. Myös vertailu "julkisuudesta poimittuihin poikkeus-yksilöihin" vaikuttaa siihen millaisena itsemme koemme. Jos taas muodostamme oman minäkuvamme antamatta lööppi-juttujen vaikuttaa, uskoisin monen olevan onnellisempi ja tyytyväisempi itseensä.

Ja jos joku haluaa olla ilman seksiä ja suhteita, niin se on myös ok. Ei ketään tarvitse alkaa muuttamaan muuksi mitä on ja miten kokee asiat/itsensä. Mutta jos asian kokee ongelmaksi, niin sitten ongelmaan voi yrittää hakea apua (onpahan ainakin yritetty). Katkeroituminen ja kateellisuus muille ei tee kenellekään hyvää.

Tomppa

Tomppa sanoi kyllä kaiken oleellisen!

Sääli, että ketjun aloittaja ei kykene uskomaan, että naiset ei tosiaankaan hae mitään ihannetta. Minäkin ihastuin viimeksi ujoon, hiljaiseen isomahaiseen mieheen. Miksi? Kai, minä tunsin että ei-ihanteellisen kuoren takana piileksi kiltti ja hyvä ihminen. Enkä tosiaankaan ollut haku päällä. En ole oikeastaan koskaan ollutkaan. Ihmissuhteeni ovat aina alkaneet ihan sattumalta.

Elämästä voi pysyä koko elämänsä ulkona kadehtimalla muita, joilla menee paremmin. Ja niitä on aina!

Minun mielestä tomppa tiivisti hienosti ainakin omat ajatukseni;
oikeassa maailmassa ei ole sellaista kuin "yleinen" miesihanne tai naisihanne, joka on yleispätevä ja jollaista naiset/miehet hakevat. Toki ihaillaan/ylistetään esim. jotain brad pittiä/george clooneytä/julkisuuden ihmiset tuntuvat menevän samaa muottiin tms.
Mutta se on fakta, että ei kaikki ole todellakaan samasta muotista. Tokihan ihminen saattaa todeta, että onpa komea/kaunis tyyppi ja pitää ihan pelkästään silmäämiellyttävistä seikoista ventovieraassa ihmisessä. Tätä tekee kait jokainen, eikä siinä ole mitään pahaa.

Mielestäni on surullista, jos torjuu jonkun ihmisen vain sen takia, että ei se minuun kuitenkaan halua tutustua. Siinä voi menettää niin paljon. Jos se ihminen oikeasti haluaakin tutustua, eikä ajattele, että ihan vaan säälistä tässä. Ehkä siksi, että oikeasti on kiinnostunut juuri sinusta ja haluaa tutustua. Ja se, jos ei halua seksiä, ei siinkään ole mitään pahaa tai outoa. Maailma on niin kirjava paikka ja meitä on niin moneen lähtöön, että ei ole oikeaa/väärää tässä asiassa mielestäni.

🌻🙂🌻

Seksistä pidättäytyminen on tosi vaikeaa, jos on löytänyt mieleisensä kumppanin, mutta tämä ei halua tai pysty. Itse olen viisikymppinen nainen ja ollut kauan ilman kumppania. Nyt on löytynyt varsinainen täysosuma (kukapa olisi uskonut?), mutta miehelläpä on estoja ja seksiin liittyviä järjettömiä pelkoja.

Ei ole helppoa tämäkään ja kovasti yritän terapoida. Alkuun seksuaalinen frustraatio oli hurja shokki, mutta nyt tilanteeseen on alkanut jopa tottua. Ajattelen, että riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä korjaa tämän tilanteen. Jos toinen pelkää, pitää yrittää puhua järjettömät pelot pois, pitää vain yrittää rakastaa kumppani ehjäksi.

Eivät naiset pelkkää panoa kaipaa, vaan sellaista luotettavaa kumppania, jonka kanssa voisi jakaa ilot ja surut ja viihtyä yhdessä. Apuakin olisi kiva saada tarvittaessa ja itsekin olen valmis toista auttamaan.

Olin nuorena tiukka feministi, nyt osaan jo suhtautua huumorilla. Pyrin siihen, etten kuormittaisi suhdetta liioilla vaatimuksilla. Pyrin myös kaikin keinoin kohentamaan kumppanini itsetuntoa. Hänkin kehuu minua alinomaa! Iän mukana tulee kypsyys ja taito käsitellä ihmisiä, toivottavasti. Kaikki me kaipaamme paitsi läheisyyttä ja seksiä myös sitä, että tulemme hyväksytyiksi persoonine kaikkine puutteinemme.

Ulkonäköasiat ovat arkoja myös naisille, totta kai. Kovasti sitä yritetään kohentaa kroppaa ja ehostaa kasvoja ja kauneudenhoitoon uppoaa paljon rahaakin. Silti Luojan töitä ei ihminen voi aivan toisenlaisiksi muuttaa. Pitää vain hyväksyä omat rypyt ja kilot ja myös toisen hurmaavat pikkuviat.

Minulla seksuaalinen frustraatio, siis laukeamattomuus, aiheuttaa kovia fyysisiä kipuja. Pitäisi kai itse hoitaa homma loppuun, jollakin tavalla. Mutta fyysistä kipua ankarampia ovat aina sielun kivut eikä niitä voi masturboida pois... Mutta rukoilla voi ja antaa itselleen anteeksi. Anteeksianto on elämän perusta, siitä alkaa tie paranemiseen.

En ymmärrä mitä tai ketä rukoillaan seksiasioissa? Ei asia kyllä millään tavalla Jumalalle kuulu, en usko, että Hän siihen kykenisi vaikuttamaan. Siitä vahva todiste on Neitsyt Maria.

Minä olen nainen enkä halua seksiä. Valitettavasti minulla on poikaystävä joka haluaa seksiä. Taas hän kohta tulee pitkälle lomalle ja aamusta lähtien on päätäni särkenyt. Koko loma menee siihen, että mietin kuinka monta kertaa se nyt haluaa. Haluaisin olla nainen joka nauttii seksistä. En edes nauti itsetyydytyksestä, en sitäkään harrasta.

Vastaan sinulle Maanvaiva, että kirjoitin hieman yleisemmällä tasolla. Kristinuskon suhtautuminen seksuaalisuuteen on hyvin laaja kysymys, josta on ollut vuosituhansien aikana varmastikin tuhat erilaista tulkintaa. Neitsyt Maria on ns. erikoistapaus... Jumala vaikuttaa kaiken ja on läsnä kaikessa, tämä on minun tulkintani. Hän on siten aivan varmasti läsnä myös ihmisten rakastellessa, mutta toki kaikessa muussakin.

Ihmettelin vain, kun luin kirjoitustasi, että miten jaksat olla poikaystäväsi kanssa, jos koet seksin noin vaikeana? Yhdistävätkö teitä sitten muut asiat? Ei naisen ole pakko alistua seksiin, jos ei halua sitä. Voi kieltäytyäkin.

Sanotaan, että haluttoman naisen takana on aina taitamaton mies. Onko poikaystäväsi tumpelo, joka ei yritä tuottaa sinulle nautintoa? Kyllä paras seksi on sellaista, että molemmat yrittävät tehdä toisensa onnellisiksi. Ei voi keskittyä vain omaan nautintoonsa, silloinhan sitä polkee toisen ruumista ja persoonaa.

Nuoret naiset eivät aina tunne tarpeeksi omaa ruumistaan eivätkä ole sinut seksuaalisuutensa kanssa. Suosittelen perehtymistä asiaan. Tietoa kyllä löytyy. Mutta jos mies tavoittelee vain itsekkäästi omaa nautintoaan, sinulla on nähdäkseni vain kaksi järkevää vaihtoehtoa: joko yrität kouluttaa häntä tai sitten jätät hänet.

Itse aloittaisin keskustelemalla asiat selviksi. Päänsäryn taakse pakeneminen on pään pistämistä pensaaseen. Olet antanut käyttää itseäsi seksuaalisesti hyväksi jo liiankin kauan. Nyt voit rohkeasti vaatia omia oikeuksiasi: oikeutta nauttia ja oikeutta kieltäytyä. Mies varmasti hämmästyy, mutta puhuminen on ainoa oikea tie. Jos teille tulee siitä ero, niin varmasti löydät toisen, ymmärtäväisemmän ystävän.

Tsemppiä Sinulle!

En ole tarkoittanutkaan mitään kaikkien ihmisten ihannetta, vaan sellaista, mitä suurin osa haluaa. Miehiin on aina yhdistetty komeus, varakkuus, miehisyys, jne. Myös pitkät miehet ovat suuren osan naisista toivomuslistalla. Miehissä esim. liiallinen kiltteys on usein luotaantyöntävää. Ei ehkä 50-vuotiaissa, mutta 20-35, omassa ikähaarukassa. Iäkkäämmät naiset eivät ehkä ole samalla tavalla ulkanäön perään, mutta itse en ole 50-vuotiaista naisista kiinnostunut.

En siis tarkoita, että jokainen nainen haluaisi samaa.

Miksi useimmat naiset haluaisivat laihtua? Koska hoikkaa vartaloa ihannoidaan yleisesti. Ei kaikki vaan yleisesti. Tai miksi naiset haluavat olla kauniita? Koska kauneutta ihannoidaan yleisesti.

Se, että on poikkeuksia, ei ole ratkaisu mihinkään. Yleinen ihanne on kuitenkin se toisenlainen.

Ja muutenkin tällä palstalla on mielenterveyshäiriöisiä (kuten minä), jotka ajattelevat asioista eri tavalla kuin ne, joilla ei tällaisia ongelmia ole. Se on fakta, jonka olen aina huomannut. Ei meidänlaisille ihmisille ehkä ulkonäöllä ole niin väliä, koska ajattelemme asioista eri tavalla kuin muut. Ajattelemme positiivisesti, kiltisti, jne.

Jotenkin jännä juttu, että tälläkin palstalla jotkut kirjoittavat hirveän filosofisesti jostain elämän asioista. Elämä ei ole loppupeleissä sitä ja sitä ja sitä. Kuinka moni muu ajattelee niin? Ei juuri ketkään muut kuin meidänlaiset mielenterveyden ongelmista kärsivät. Ei tällaisia elämänohjeita voi soveltaa tuolla muiden ihmisten seurassa, koska he eivät ajattele niin.

Itse olen 21-v. Kuinka moni 21-v. ajattelee asioista samalla tavalla positiivisesti, kiltisti ja analyyttisesti kuin kirjoittajat tällä palstalla? Eipä kovinkaan moni. Useimmat 20-30 vuotiaat haluavat miehekseen juuri komean, miehisen miehen. Ei heille voi mennä sanomaan, että "hei, ei elämässä sillä ulkonäöllä ole niin väliä". Maailma on aika erilainen tämän palstan ulkopuolella. Ei siellä aina ajatella samalla tavalla kiltisti.

Omassa ikäluokassa aika pitkällekin asti on aika erilainen meno kuin esim. 50 vuotiailla on. Eli koska kuitenkin haluaisin seurustelukumppanin enemmän kuin mitään muuta, niin se ei ihan onnistukkaan. Olen täysin eri planeetalta verrattuna suosittuihin miehiin.

Ja mitä väliä, vaikka ei vertaisikaan itseään niihin suosittuihin ja ihailtuihin miehiin, jos suurella osalla naisista on kuitenkin se ihanne? Ihan yhtä lailla sitä joutuu pettymään ja huomaamaan omat miehiset puutteensa.

Ja ne naiset, jotka ovat kiinnostuneita minunlaisista miehistä, ovat usein juuri sellaisia mielenterveyden ongelmista kärsiviä ja osin syrjäytyneitä naisihmisiä, jotka epätoivoisesti yrittävät saada itselleen miesystävää. Itse en ole sellaisista kiinnostunut missään olosuhteissa. He ovat täysin erilaisia kuin sellaiset naisihmiset, joilla on vientiä parisuhdemarkkinoilla. Tietysti itsekin kuulun siihen samaan joukkoon, jolle ulkonäöllä on paljonkin merkitystä. En halua kumppanikseni mitään hiljaista hissukkaa ja miesmaailmasta syrjäytynyttä naista. Omalla kohdallani se ei oikein onnistu, koska itse olen miehenä täysin eri maailmasta. Tietysti sentyyppisiä naisia saa kuin itsekin on. Jos on itsekin syrjäytynyt ja ei-miesmäinen, niin ei kannata kovin paljoa kumppaniltakaan odottaa.

Eikä minua saa kukaan ajattelemaan toisin. Olen itse todennut ja nähnyt tilanteen ja se riittää. Ihan sama, kuka tällä palstalla väittää jotain muuta. Turha sanoa, että ei tilanne ole tällainen. Kun olen itse nähnyt, että näin se menee.

Se on miten tuon asian ottaa joillekin ihan se on taas itsestäänselvyys että sais sitä ainakin niille ketkä elävät intohimoisessa parisuhteessa eihäin niissäkkään suhteissa jotkut harrasta seksiä koska ei tee mieli,ei suju,on pieniä lapsia jotka on kokoajan siinä ympärillä niin ei oo ihme jos ajatus seksistä väistyys sitten taas toisaalta sitä esiintyy mediassa ihan sikana leffoissa,sarjoissa on niitä kiusallisia rakastelukohtauksia,netissä törmää seksisivustoihin,lehdissä taas vähänpukeisia julkkisia vaikkei sillä hetkellä ajattele seksiä niin silti siihen törmää hyvin usein joskus välillä toivoisi ettei tarvitsisi nähdä mainoksia,kuvia,tekstiä koko aiheesta ainahan se puskee mä en itse pahemmin kiireellisessä arkielämässä ajattele koko asiaa niin ei sitä mielikään paitsi joskus niitä hetkiä eihäin se yksin tunnu miltään ei se oo sama kuin olisi toisen kanssa lähekkäin,tuntea toisen ihmisen kosketuksen sen takia moni harrastaa kokea läheisyyttä,rakkautta,mielihyvän tunteita,orgasmia kaikkea sen sellaista se on väistämättä sellainen se on yksi keino lisääntyä.
Uskonnossa kehotetaan pidäyttymään seksistä avioliittoon asti vasta silloin tehdä eihäin nykyään monet "piittaa "uskonnosta niin paljon sitten taas teini-iässä painostetaan poikuuden/neitsyyden menettämistä jos sitä ei ns.tehnyt sai kyl hävetä itseään tyyliin mihin joilla kulla on ollut mahis sitten monilla ei hyvä sitä hyvähän sitä on ns. suorittaa se tehtävä jos ei oo sattumoisin kenenkään kanssa siihen mennessä seukannut,muuten vaan hengaillut ei kaikilla oo ollut siihen mahista.

Itse joudun fyysisistä syistä usein pidättäytymään seksistä. Kärsin nimittäin vulvodyniasta, joka siis aiheuttaa yhdyntäkipuja. Diagnoosin sain, mutta hoitoa ei oikein ole, kun kukaan ei tiedä mistä kyseinen sairaus todella johtuu. Käytyäni kunnon ammattilaisella isommassa sairaalassa sain vaivoihini jonkinlaista apua, mutta kyllä se seksi vieläkin sattuu.

Pahinta vaivassani on se, että toisin kuin monet ikäiseni (olen 20-vuotias) nuoret naiset, minä pidän seksistä ja osaan nauttia siitä. Siis silloin, kun se ei satu. Haluaisin harrastaa seksiä, mutta en yleensä uskalla/halua, koska tiedän sen tulemaan olemaan kivuliasta. Ja silloin, kun pelkään, että se tulee sattumaan kaikki lihakseni jännittyvät ja se ei todellakaan auta asiaa.

Noista ulkonäköasioista sen verran, että olen itse sitä mieltä, ettei ulkonäkö sinäänsä aina vaikuta, mutta kyllähän kaikki etsii lopulta kaunista/komeaa kumppania. Itse olen kärsinyt masennuksesta ja syömishäiriöstä, joka on nyt kyllä hyvässä kontrollissa ja olen aina ajatellut olevani huomattavan ruma ja vastenmielinen. Jossain vaiheessa noin 18-vuotiaana aloitettuani terapian asenteeni kuitenkin muuttuivat jossain määrin myös pakon alla, koska eihän sitä voi olla huomaamatta, että miehet pyörivät ympärilläni. Olen siis kai sellaisten normistandardien mukaan melkoisenkin viehättävä, vaikka en varmaan ikinä pysty sitä itse kokonaan sulattamaan.

Näin ollen, mieleeni on vain tullut ajatus, että ehkä jotkut teistä ajattelevat olevansa rumempia kuin todella olette. Tiedän omasta kokemuksesta, ettei tällainen puhe vaikuta, mutta kunhan mainitsin. Kyllä sen uskon omaan arvokkuuten pitää lähteä sisältä päin.

Minusta taas tässä ketjussa miehet pitävät naisia rumina ja muutenkin omituisina jopa mielisairaina.
Ovat liikaa katselleet malleja ja missejä ja siksi luulevat että sellaisia naisia olisi maailmassa melkosen paljon. Ja siksi näille tässä ketjussa esiintyville miehille ei kelpaa aivan tavallinen suomalainen nainen.
Asia kuitenkin yritetään kääntää siten ettei naiselle kelpaisi nämä miehet.

maanvaiva kirjoitti 1.3.2010 14:39

Minusta taas tässä ketjussa miehet pitävät naisia rumina ja muutenkin omituisina jopa mielisairaina.
Ovat liikaa katselleet malleja ja missejä ja siksi luulevat että sellaisia naisia olisi maailmassa melkosen paljon. Ja siksi näille tässä ketjussa esiintyville miehille ei kelpaa aivan tavallinen suomalainen nainen.
Asia kuitenkin yritetään kääntää siten ettei naiselle kelpaisi nämä miehet.

Ai että näin taas vai. Ihan henkilökohtaisesti voin sanoa, että minun pärställäni on aika vaikea lähteä pistämään muita alemmaksi näin ulkonäköasioissa. Ei liity edes sukupuoli, eikä varsinkaan oma huono itsetuntonikaan. Kyllä minä nyt sen verran fiksu olen, että jätän ulkonäkökeskeiset arvioinnit sikseen, kun ei ole mitä millä keulia.

Mitä sitten esimerkiksi ketjun aloittajan naismakuun tulee, niin hän toki saa haaveilla niistä naisista joita hän pitää hyvännäköisinä ja seksikkäinä. Pointti tässä nyt on kuitenkin se, että nämä naiset eivät todennäköisesti katso tätä ketjun aloittajaa hänen ilmoittamiensa "miehisten puutteiden" takia. Totuus nyt kuitenkin on se, että hyvin harva oikeasti alkaa seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jota ei missään suhteessa pidä oikein minään. Se myöskin on aivan kunnioitettava valinta, että jos ei esimerkiksi halua seurustella vertaistensa kanssa. Kyllä minä ymmärrän ketjun aloittajan valinnan erittäin hyvin. Miksi pakolla yrittää, jos ei kiinnosta sitten pätkän vertaa?

Minulle kyllä kelpaa nämä epätoivoiset vertaiseni naiset. Ainoa suhteellisen iso vaatimus vain olisi, että tämä mahdollinen naishenkilö pitäisi minusta minun itseni takia, eikä esimerkiksi pelkän säälin tai muun sellaisen syyn takia. Kuitenkin jo aiemmin mainittujen syiden takia epäilen suuresti mahdollisia pariutumismahdollisuuksia.

Maanvaiva

Tarkoitin sitä, että on olemassa kahdenlaisia miehiä ja naisia: niitä, joilla riittää vientiä ja niitä, joilla on todella heikot mahdollisuudet suhteeseen. Toiset miehet vain ovat naisten keskuudessa suositumpia kuin toiset. Ja sama naisissa. Miksi muuten miehet pitäisivät isoista rinnoista, hyvästä takapuolesta ja sitä kautta seksikkäistä naisista? Miksi naisen ulkoinen seksikkyys on aina hoikka vartalo, isohkot rinnat ja hyvä takapuoli?

Toisten ihmisten perään ollaan seksi -ja parisuhdeasioissa enemmän kuin toisten. Omalla kohdallani ei ole tapahtunut mitään tällaista. Voisiko tästä päätellä jotain? Ketään ei ole halunnut mennä treffeille, lähestynyt millään tavalla, jne. Toiset miehet sitten saavat naiset peräänsä pelkällä ulkonäöllä, olemuksella ja karismalla.

Voihan sitä itselleen selittää vaikka mitä satuja ja taruja siitä, että mitään ihannetta, tms. ei ole. Totuus vain yksinkertaisesti on toinen. Toisia asioita vain pidetään seksikkäämpinä, komeampina ja sitä kautta halutuimpana kuin muita.

Minkä takia seksikkyyttä ei koskaan kuvaa mikään ylilihava, ruma, yms. henkilö? Minkä takia seksikkäinä asioina miehissä ja naisissa pidetään aina samoja asioita? Miksi lihavia ja ylipainoisia ihmisiä jopa pilkataan, sama mielenterveyden ongelmista kärsiviä? Miksi ne eivät ole missään asioissa seksikkäitä?

Tämähän on tietysti auttamis -ja tukipalsta, joten ehkä asioita ei voikaan käsitellä täällä niin rehellisesti kuin pitäisi, mutta jokainen varmasti ymmärtää, mitä tarkoitan.

Voisiko teissä olla joku muu vika kuin pelkkä ulkonäkö?
Ehkä te kätkeydytte rumaan ulkokuoreenne. ja sillä tavalla pääsette helpomalla kuin miettimällä olisi joku muu syy siihen että ette saa naisystävää. Teki kyllä mieli sanoa, että ette saa paritella. Paistakaako teistä läpi se, että haette vaan parittelua?

Voisiko teidän käytöksenne olla sellaista ettei se miellytä toista osapuolta. Minä en teitä tunne ulkonäöltä, pelkästään olen lukenut juttujanne. Ja sen perusteella en kummankaan teidän kanssanne alkaisi seurustelemaan enkä varsinkaan antaisi. Ei se tarkoita etten teistä pitäisi vaan, että teidän kirjoituksenne on sellaista itsehalveksintaa ja muihin ihmiseen vertailua etten tuommoista kukaan nainen jaksaisi kuunnella.