Voimia surutyöhön, Lehmus. Läheisen poismeno on raskas paikka, ja siihen liittyvät asiat pitäisi jaksaa hoitaa.

Syödään taas tänään ohrapuuroa. Muuten on syöty paljon kasviksia ja kanaa. Tilasin netistä artesaanisuklaata, jota olisi tarkoitus maistella sivistyneesti pääsiäisenä. Paketti on kuitenkin niin iso, että suklaaöverien vaara on olemassa. No, suklaata riittää sitten vielä äitienpäiväksikin.

Lehmus 💗 Mä pelkään tota tilannetta omalla kohdalla, kun se aika on.

Vielä on täksi ja huomiseksi keittoo vissiin ja sitten maanantaina tarvii keksii jotain ruokaa.

Pakko oli tänään aloittaa teenjuonti oikee urakalla, jos ajattelin iltaan asti olla hereillä. Yöunet meni tosi vähäiseksi. Mut nyt oikeastaan kadun kofeiini-väsymys- systeemiä, joka saa mut ihan hulluksi. Kirjoittelen mitä sattuu ja sitten käyn ihan ylikierroksilla. En ookka tässä tilassa moneen päivään ollu. Pitää vaan muistaa syä.

Enhän mä tarvii kesällä synttäri viinaa, ku keitän muutaman litran teetä ja juon sen. Samalla tavalla pärisyttää päässä, ehkä pahemminki vielä. Eikä teessä, tossa mun teessä ole ees kofeiinii niin paljoo, kun ei se ehi liueta niin nopeesti, jollei se kofeiini ekana liukene ja sitten väri ja maku. Sit ymmärrän.

Mut nyt lähen täältä häiritsemästä, pitäiskö mennä faceen pärisee vai koittaa päätellä lapaset? no jaa, haen lisää teetä ja sen pussin....

Kiitos Friendly. Äiti on nyt haudattu ja aika mun palata normaali elämään.

Verensokeri oli nyt 7. Olen laittanut hoitajalle soittopyynnön. Mutta olen aivan varma, että se on tuo kolesterolilääke joka nostaa verensokerini ja haluan ensin kokeilla toista lääkettä ennen diabetesdiagnoosia. Ostin myös juotavaa Benecolia ja jatkan Alentajan käyttöä.

Kotimaiset vihannekset maksaa niin paljon, että käytän vaan pakastevihanneksia ja marjoja. Hautajaisista jäi keittoa sen verran että sitä voin syödä melkein viikon. Teen jonkun laatikon toiseksi ruuaksi jota voin syödä monta päivää. Pääsiäiseksi tulee isä ja tyttö, heille pitää jotain hienompaa keksiä.

Otan osaa suruusi, Lehmus. Hyvä, että jaksat huolehtia myös ruuasta kaiken surun keskellä.

Kiitos Purjevene.

Ei mun diabeettinen diagnoosi ole kai kovin vaarallista, kun sain lääkäriajan kuukauden päähän. Sen kävin hakemassa terveyskeskuksesta, kun puhelimeen ei vastattu.

En mitään laatikkoa ole jaksanut tehdä. Keittoa olen syönyt ja pakastevihanneksia ja lihapullia. Nyt olisi taas kuukausi aikaa tsempata. Isälle ja tytölle pitäisi pääsiäistä tehdä. On tämä nyt vaikeaa.

Lehmus, miten ihmeessä jaksat tehdä pääsiäistäkin. Olet tosi sinnikäs, kun vaikeassa tilanteessa jaksat.

Eineksillä on menty koko päivä. Lounaaksi söin eineksen, jonka viimeinen käyttöpäivä oli neljä päivää sitten. Kylmässä se oli ollut koko ajan. Ihan hyvää oli vielä. En silti suosittele. Niitä ei kai pitäisi syödä viimeisen käyttöpäivän jälkeen.

En ole syönyt mitään pääsiäisruokia. Minulla ei ole pääsiäistä. Yleensä ei ole joulua, juhannusta, vappua eikä mitään muutakaan. Muistan vielä sen ajan, kun oli. Silloin oli aina juhlaan sopivaa ruokaakin saatavilla. Joku laittoi tai itse laitoin tai molempia. Nyt ei enää ole ollut. On vain harmaita päiviä peräkkäin ja selviytymistaistelua.

Voimia teille kaikille, eritoten Lehmukselle, osanottoni suruusi😔❤️. Kun aika loppuu se loppuu, surullekin on aikansa ja se loppuu. On ajateltava iloista aikaa vaikka sekin ehkä on loppu ja sen ajatteleminen on vaikeaa. Voimia myös sinulle Purjevene. Luin viestisi kuin runona, se soljui mieleeni lohduttomana suruna joka tiivistyy ajatellessamme ruokaa ja syömistä osana elämää mutta kun elämä on surullista niin ruoka ei anna iloa. Voimia. 🌞

• Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 7 kuukautta sitten. Syy: lisäys

Kiitos Eieiei.

Purjevene, musta tuntuu että jaksan paremmin, kun teen jotain. Tuntui, että isälle piti järjestää normaali pääsiäinen vaikka itkuksi se monesti menikin. Söimme lammasta, kalaa ja paljon vihanneksia. Myös kaikenlaisia jälkiruokia. Ilmat olivat hyvät, niin ulkoilimme myös paljon.

Veli haki isän kotia ja tytön kanssa kävimme katsomassa Batmanin. Oli siinä vaan istumista, kun elokuva kesti kolme tuntia. Kyllä kannatti. Nyt olen yksin, huomenna jatkuu taas työt ja alan syömään ....jotain.

Kiitos, Eieiei. Voimia sinullekin. 💛

Pääsiäisenä tuli syötyä peräti naudanlihapihvi, vaikka en yleensä syö punaista lihaa. Pitääkin taas palata ruotuun ja keventää syömisiä. Tuore kala on selvästi kallistunut kaupoissa.

Olen kova leffafriikki ja tilasin netistä Carl Theodor Dreyerin leffaboksin ja vähän muitakin elokuvia. Netflix on tietysti ihan kiva, mutta sisältö siellä on enemmän viihdettä kuin elokuvataidetta.

Katson paljon elokuvia muttei ne taida olla taidetta.

Olen nyt lihonut kaksi kiloa. Siinä se tsemppaus. Oikeasti, jos ei pääsiäistä oteta huomioon, olen omasta mielestä syönyt liian vähän. Lounasta en laisinkaan, kun olen ollut ulkona eikä ole ollut nälkä. Pilkillä olen ollut pari tuntia päivässä ja juonut siellä vaan kahvia. Muut eväät söi koira. Hiihtänyt olen useita kilometrejä joka päivä.

Päivälliseksi olen tehnyt lihaa tai kalaa ja paljon pakastekasviksia. Myös kurkku on halventunut sen verran, että sitäkin syön. Iltapalaksi olen syönyt kaurapuuron mustikoilla, ilman sokeria. Aamiaiseksi paistetun kananmunan ja ruisleipää. En ole napostellut. Silti aloin lihoon. Nestettä se ei ole, koska syön nesteenpoistolääkkeen. Voiko diabeettinen diagnoosi lihottaa? Luin sen oireet ja yksi oli laihtuminen.

Olen kyllä aivan sekaisin ruumiini kanssa. Ei mitään vaikuttanut vaikka olen lopettanut yösyömisen minkä luulin olevan suurin paheeni.

Lehmus, mun paino on koko ajan plus miinus nolla. Välillä lihoon pari kiloo, sit se lähtee pois ja voi taas seuraavalla kerralla olla miinus 2kg, mut sit se taas nousee. En siis tiä mikä mun oikea paino on. Olenkin sanonut suurinpiirtein. Laihtumaan en kye, ehkä syön kans liian vähän. Mutta lisäsyöminen saa oksentamaan. Olen ihan sekaisin itekkin suumiini kanssa.

Uunissa pariksi päivää kinkkukiusausta, pitsasuikaleista. Mietin kuinka kauan pidän uunissa. Koitin tossa jätskii syä että saan itteni viilentyy, mut ei oikee uponnut. Laitoin pakkaseen sit odottamaan uutta kertaa.

Kauhiasti tuntu että kaupasta ostin, mut ei jääkaappiin paljoo mitään tullu. Matka oli raskas, kun äiti päätti sit antaa hirveesti tavaraa mukaan. Onneks oli kärrykassi. Nyt pitäis kai mennä tota lootaa kattoo, ettei pala poroksi....

Hei saloka. Jos olen ihan rehellinen, niin en usko että jos syö liian vähän, niin ei laihdu. Olen vaan mennyt mukaan tuohon ajatukseen, kun sitä tyrkytetään joka paikassa nykyisin. Jos syö minkä kuluttaa, sitä laihtuu. Noin sitä ennen vanhaan sanottiin. Sattuisipa mulle vaan lääkärin käynnillä olemaan tuommoinen laihempi luku puntarissa.

Juuri nyt olisi iltalehdessä maksumuurin takana kuinka rasvaa kertyy, jos treenaa kuntosalilla väärin. Sekin vielä, onneksi maltoin olla ostamatta juttua. Vaikka jo syötin siihen kaksi ensimmäistä numeroa pankkikortista. Mulla on ohjaajan laatima treeniohjelma salilla ja voin häneltä ilmaiseksi kysyä oletko laatinut väärän ohjelman ja siksi lihon?

Pinaattikeittoa kananmunalla söin eilen ja ison sämpylän kaikilla täytteillä mitä löytyi jääkaapista. Kaurapuuroa ja mustikkaa iltapalaksi. Heräsin yöllä ja ihan oli viittä vaille etten alkanut syömään, kun oli sellainen hällä väliä olo.

Jos mieheni eläisi, hän käskisi menemään psykiatrille ja taidankin kohta mennä tai ainakin voisin mennä täällä syömishäiriöisten chattiin.