Vaniljapulla, minulla on joitakin yhtymäkohtia sinun oireeseesi. Ensinnäkin se, että en myöskään koe olevani anorektikko. Muutama vuosi sitten kiinnostus syömiseen ja ruokaan loppui totaalisesti. Syön joka päivä samaa ruokaa niin, että pysyn hengissä. En oksentele syötyäni, mikä kai anorektikolle tyypillistä enkä liiku pakonomaisesti kaloreita kuluttaakseni. Ruoka ja syöminen vain on vastenmielistä. Läheiseni olivat aluksi huolissaan, mutta kukaan ei juuri enää noteeraa asiaa. Nälän tunnetta ei enää ole. Mielitekoa mihinkään ruokaan ei ole. En tunne itseäni huonovointiseksi, mutta ei kuntoni hyväkään ole tai en muista enää mitä on olla hyvin voiva. Yksi osa-alue elämästäni on poissa ja se joskus surettaa.

Mollyan kirjoitti 16.3.2018 10:30

Vaniljapulla, minulla on joitakin yhtymäkohtia sinun oireeseesi. Ensinnäkin se, että en myöskään koe olevani anorektikko. Muutama vuosi sitten kiinnostus syömiseen ja ruokaan loppui totaalisesti. Syön joka päivä samaa ruokaa niin, että pysyn hengissä. En oksentele syötyäni, mikä kai anorektikolle tyypillistä enkä liiku pakonomaisesti kaloreita kuluttaakseni. Ruoka ja syöminen vain on vastenmielistä. Läheiseni olivat aluksi huolissaan, mutta kukaan ei juuri enää noteeraa asiaa. Nälän tunnetta ei enää ole. Mielitekoa mihinkään ruokaan ei ole. En tunne itseäni huonovointiseksi, mutta ei kuntoni hyväkään ole tai en muista enää mitä on olla hyvin voiva. Yksi osa-alue elämästäni on poissa ja se joskus surettaa.

Hei Mollyan! Harmillista että kärsit samanlaisista tuntemuksista, inhottaviahan nämä ovat. 😞

Itselle tulee mieleen onko sinulle käynyt jokin elämäntilanne pari vuotta sitten ennen kuin intosi syödä loppui? Sairastuitko, kävitkö läpi jonkin ison elämäntapahtuman, työskentelitkö hirveässä kiireessä missä et ehtinyt syödä, oletko masentunut/stressantunut/uupunut? Saan tekstistäsi kuitenkin sellaisen kuvan että et voi fyysisesti huonosti syötyäsi, intosi syömiseen on vain hävinnyt ja ajatus syömisestä ällöttää. Korjaa toki jos olen väärässä.

Ongelmasi voi toki olla fyysinen, on olemassa paljon sairauksia/lääkkeitä jotka vähentävät ruokahalua. Onko sinua tutkittu tai käytätkö jotain lääkitystä tällä hetkellä? Mielelläni kuulisin myös kuinka usein syöt. Joskus voi käydä niin että syömättömyys vie kehon "säästötilaan", jossa nälkää ei tosiaan tunne ja vähästäkin tulee täyteen. Hyvä uutinen on, että tässä säästötilasta voi päästä pois "treenaamalla", eli syömällä 5 krt päivässä (3 tunnin välein) parin viikon ajan (esim. klo:8-11-14-17-20) Tämä voi herätellä sitä ruokahalua, verensokeritkin pysyvät paremmin hallinnassa.

Hei Vaniljapulla! Tämä minun ongelmani on psyykkinen. Se alkoi jo vuosia sitten, kun koin suuren menetyksen kuoleman kautta. Sitä ennen olin syönyt vähän, mutta monipuolisesti. Vähitellen tilanne alkoi mennä huonoon suuntaan ja nyt noin 2 vuoden ajan olen ajautunut tähän: aamulla 200g rasvatonta rahkaa jossa soseutettuja hedelmiä tai marjoja. Illalla klo 17 aikaan sama rahka-annos. Päivällä salaattia,perunaa ja juureksia sekä pala kalaa. Aina sama ruoka. Joskus juon kupin kahvia tai teetä. Lisäksi lähdevettä tai omenamehua laimennettuna.
Minulla on mielenkiintoinen työ, jota en koe stressaavana, vaikka työpäiväni
saattaa venyä. Harrastuksiakin on.
Tämä tilanteeni haittaa sosiaalista elämää. En mene mihinkään ruokajuhliin kuin pakon edessä. En halua istua pöytään muiden syövien ihmisten kanssa.
Tästä on tullut jo ihan oikea ongelma.
En käytä mitään lääkkeitä. Viime aikoina flunssat ja keuhkokuume ovat vaivanneet.
Olen aina ollut hoikka, mutta paino on laskenut ja laskee edelleen. Pidän kiinni näistä ruokailuista tarkasti, mutta tiedän, että on pakko johonkin väliin lisätä joku ateria. Näin ei voi pidemmän päälle jatkua.

Hei Mollyan. Kirjoittamasi mukaan syöt todella vähän ja liian harvoin, joten uskon vahvasti että kehosi elää säästöliekillä - nälän tunnetta ei juurikaan tästä syystä tule. Oletan että et myöskään syö minkäänlaisia lisäravinteita (vitamiinit, omega-3) mainitsemiesi ruokien lisäksi?

Flunssat ja keuhkokuumeet ovat aivan varmasti huonon ruokavaliosi seurausta, kehosi ei saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita ja puolustuskyvyn ollessa nollassa sairauksia tulee väistämättä. Itsellä oli ennen tähän toimintahäiriöön sairastumista sama tilanne, koko ajan oli tulehduksia ja antibiootteja vedin kuin karkkia. Elämäntilanteeni oli stressaava 3 vuotta ennen sairastumista enkä hirveästi huoltanutkaan itseäni, lopulta traagiset elämäntapahtuvat ja normaali flunssa vetivät kehoni niin tilttiin että ruuansulatuselimistö lakkasi vain toimimasta. Nyt kärsinkin loppuelämäni tästä vaivasta kun suoliston mikrobitasapaino ja toimintakyky on pysyvästi vaurioitunut, eikä hoitoa ole. (Pakko myös sanoa että itselläni lopulta tilanne on mennyt siihen että hiukset tippuivat päästä, iho meni huonoon kuntoon enkä voinut tiettyinä päivinä seisoa 15min pidempään pystyssä, ei kauhean mukavaa sekään)

Olet äärettömän oikeassa ettei tilanteesi voi jatkua, hienoa että tiedostat tilanteesi. Onneksi tapauksessasi voit yhä tehdä korjausliikkeitä niin vältät minun tilanteeni, eli suoliston toimintohäiriön kehittymisen. Helppoa se ei ole, mutta pystyt varmasti muuttamaan ruokailutottumuksiasi ulkopuolisten tahojen avulla. Hyviä ensiapukeinoja jo tässä tilanteessa olisi aloittaa kattava monivitamiini+d-vitamiinilisä sekä maitohappobakteeri, mahdollisesti myös omega-3. Vaikka syöminen on vielä vaikeaa, tabletit voi onneksi helposti niellä ilman suurta vaivaa ja niistä olisi varmasti isohko apu.

Lähtisin tilanteessasi myös käsittelemään menetystäsi ja siitä koitunutta ruokahalun vähentymistä esim. terapiassa. Suru voi koteloitua kehoon stressinä joka myös vähentää ruokahalua, mutta suru voi myös ilmetä haluna kontrolloida ympäristöämme välttääksemme lisämenetykset. Kontrolli tuo sitten turvallisuudentunteen, jota emme välttämättä itse ymmärrä. Varaisin myös sinuna ajan ravintoterapeutille, joka voi varmasti auttaa sinua ruokavalion kanssa kuntoon.

Kaikki tämä varmasti kuulostaa suurelta määrältä työtä, mutta uskon että sinusta on siihen! Olet halukas muuttumaan ja tiedostat tilanteen jo vaikuttavan sosiaaliseen elämääsi, olet jo hyvässä lähtötilanteessa.
☺️

Kiitos Vaniljapulla viisaista sanoistasi. Näin suoraan kukaan ei ole tätä ongelmaani kommentoinut ja hyvä, kun "sanoit sen ääneen". Moni varmasti kyllä ajatellut, mutta ei ole jostakin syystä kertonut minulle. Toki itse asiaa ajattelen paljonkin, mutta aina rauhoitan itseäni sillä, että olen vielä niin toimintakykyinen. En tosiaankaan syö mitään vitamiini-ja muita valmisteita. Olen lääkekielteinen ja tosi isossa hädässä lääkkeitä syön. Viimeksi sairastaessani keuhkokuumeen.Onko ravintoterapeutin palveluja saatavilla yksityispuolella vai kuuluvatko ne terveyskeskuksen piiriin?
Nyt olisi aika selvittää tämä tilanne jotenkin, ettei tulisi pysyviä vaurioita, kuten ikävä kyllä sinulle on käynyt.

Ravintoterapeutin palveluita on saatavilla sekä yksityiseltä tai kunnalliselta puolelta. Itse asun kaupungisssa jossa kunnan ravintoterapeutilla oli myös ajanvaraukseton vastaanotto, eli vuoronumerolla jonotettiin tiettynä päivänä eikä siellä käynti maksanut mitään. Yksityisellä ravintoterapeutin hinnoittelusta en valitettavasti tiedä.

Jos rahallisesti sinulle on mahdollista, suosittelen käymään perus verenkuvassa sekä teettämään b12- ja d-vitamiinien arvon kehossa. Syöt kalaa niin b12-vitamiinia varmasti kehossasi on (sen puute voi johtaa pahiin peruttamattomiin vaurioihin) ja d-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa väsymystä, eikä mm. kalsium imeydy kunnolla. Kun aloitat sitten ravintoterapeutin avulla laajennetun ruokavalion voidaan näitä arvoja mitata 3-4kk kuluttua onko parannusta tapahtunut. ☺️

Olin itsekin aikoinani lääkevastainen, mutta valitettavasti tämän toimintahäiriön takia syön paljon vitamiineja+hivenaineita+maitohappoja sekä nykyään valitettavasti myös snri-lääkkeitä. En tiedä tiesitkö, mutta seratoniini (mielihyvähormoni) syntyy 90% suolistossa? Eli jos suolistosi mikrobitasapaino on pitkään sekaisin eikä korjaannu enää ruokavaliolla, voit sairastua masennukseen/ahdistukseen sekä joutua syömään lisää lääkkeitä korjataksesi tilanteen. Tiedän että tämä on aikamoista pelottelua (eihän kaikilla mene suolisto huonoksi jos syö vähän huonommin), mutta uskon sinulla olevan kaikki mahdollisuudet korjata tilanteesi ettei se pahene kuten minulla.

Aloittele kuitenkin muutosta rauhallisesti, lisää vaikka syömisiisi pieniä välipaloja (hedelmä/leipäpala tai vaikka juotava smoothie) ja yritä syödä 5 kertaa päivässä. Se herättelee ruokahalua pitkällä aikavälillä vaikka pakkosyötöltä alussa varmasti tuntuukin.

Hieno juttu, Vaniljapulla. Tiedät tosiaan näistä asioista paljon ja se on hyvä. Kyllä asun kaupungissa ja rahallisesti minulla on mahdollisuus yksityisestikin nuo kokeet ottaa. Tuntuu jo siltä, että olisin ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Koska olen toiminnan ihminen aloitan jo alkuviikosta ravintoterapeutin hankkimisen. Kyllä sitä ihminen tarvitsee sysäyksen, että alkaa muutokseen. Kiitos sinulle.

Mollyan kirjoitti 17.3.2018 13:25

Hieno juttu, Vaniljapulla. Tiedät tosiaan näistä asioista paljon ja se on hyvä. Kyllä asun kaupungissa ja rahallisesti minulla on mahdollisuus yksityisestikin nuo kokeet ottaa. Tuntuu jo siltä, että olisin ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Koska olen toiminnan ihminen aloitan jo alkuviikosta ravintoterapeutin hankkimisen. Kyllä sitä ihminen tarvitsee sysäyksen, että alkaa muutokseen. Kiitos sinulle.

Hienoa kuulla että olet inspiroitunut kirjoituksistani! Tsemppiä ja käyhän tällä foorumilla aina kertoilemassa miten tilanteesi on edennyt, olisi mukava kuulla aika ajoin miten sinulla menee! 🙂🌻

Vaniljapulla, tottakai kirjoittelen Tänään ensimmäinen smoothie ohjelmassa ja uudet ruoka-ajat. Tästä se alkaa...

Hei Vaniljapulla! Toimeen jo tartuin tässä ruoka-asiassa. Kävin jo ravitsemusterapeutilla ja sain ohjeita monipuolisempaan ruokailuun. Niitä kokeilen pikkuhiljaa, ettei tule täystyrmäystä. Koska lihaa en syö, niin tänään kokeilin härkäpapua ja nyt sitten vuorottelevat kalan kanssa. Näin kai se minun kohdalla menee, vähitellen kun on niin kauan tämä ongelma ollut.
Verikokeisiin olen myös menossa. Lääkäri-kaveri kirjoitti jo lähetteen. Kyllä sinä annoit jotenkin sysäyksen näihin muutoksiin. Hyvä niin.

Hyvä juttu Mollyan! Hiljaa hyvä tulee, äläkä säikähdä jos mahasi reagoi tulevina viikkoina hieman rajustikin muutoksiin. Siihen on yksinkertainen syy taustalla, suolistosi ei ole vuosiin tottunut sulattamaan kuin tiettyjä elintarvikkeita, joten nyt se joutuu "totuttelemaan" uusiin tuttavuuksiin. Se kyllä asettuu pikkuhiljaa 🙂

Kiva kuulla että olen inspiroinut sinua, toivon sinulle kaikkea hyvää tämän muutoksen edetessä!🌻🙂🌻

Hei Vaniljapulla. En minä niitä oireita pelästy,varmaan kärsin oireista pitkään. Kiva, jos tsemppaat minua edelleen. Olen niin yksin tämän asian kanssa. Läheisissä ei ole ketään, jolla olisi minkäänlaista ongelmaa syömisen kanssa eivätkä he voi ymmärtää, että olen kehittänyt tällaisen oireen itselleni ja vaikea siitä on lähteä avautumaankaan tämän takia. Sellainen ihminen on paras vertaistuki, joka on kokenut jotakin saman kaltaista ongelmaa.

Mollyan kirjoitti 21.3.2018 18:12

Hei Vaniljapulla. En minä niitä oireita pelästy,varmaan kärsin oireista pitkään. Kiva, jos tsemppaat minua edelleen. Olen niin yksin tämän asian kanssa. Läheisissä ei ole ketään, jolla olisi minkäänlaista ongelmaa syömisen kanssa eivätkä he voi ymmärtää, että olen kehittänyt tällaisen oireen itselleni ja vaikea siitä on lähteä avautumaankaan tämän takia. Sellainen ihminen on paras vertaistuki, joka on kokenut jotakin saman kaltaista ongelmaa.

Samoja fiiliksiä itselläkin. Itse pelkään ruokaa niin paljon, eikä lähipiiri lainkaan ymmärrä, käskevät vain syömään rohkeasti. Vaikea on olla rohkea ja syödä, kun saatan kärsiä fyysisestä pahasta olosta sitten useita päiviä. Yritä siinä selittää sitten ihmisille joka ei tajua lainkaan miten vaikea asia toimintahäiriö suolistossa on, se ei ole missään nimessä sama kuin "onhan kaikilla joskus maha vähän sekaisin".

Olen itsekin tässä pahan valinnan edessä, pitäisi alkaa testaamaan uusia ruokia että saisi tätä rajoittunutta ruokavaliota edes jotenkin laajennettua mutta pelottaa aivan hirvittävästi. 😭 Olen ollut maidottomalla ruokavaliolla jo puolisen vuotta, toki pienet määrät juustoa ja voita ovat kyllä menneet väliajoin mutta kaikki kermat/maidot sekä jugurtit ovat olleet täysin kiellettyjä. En näe niitä edes mitenkään miellyttävinä, jugurttipurkki tuntuu samalta kun eteeni laitettaisiin kasa pesuainetta ja käskettäisiin syödä. Valitettavasti proteiinin saantini on nykyisin olematonta, maitotuotteet olisivat siihen paras (ja helpoin) apu, koska olen kasvissyöjä enkä syö mitään lihaa tai kalaa. Kamppailen tämänkin asian kanssa, oloni varmaan kohentuisi jos alkaisin taas syömään eläimiä, mutta tässäkin on henkinen blokki kun ei vain tahdo palata lihansyöntiin (kasvissyöjä olen ollut melkein 20-vuotta). Yritin eilen hypistellä kaupassa jugurtteja että mitäköhän näistä tekisi mieli testata, mutta vielä en uskaltanut mitään ottaa.

Juttelin tässä oman hoitotahoni kanssa, hän mainitsi minun kärsivän syömishäiriöisistä piirteistä vaikka minua ei luokitella syömishäiriöiseksi. Tottahan se on, kai tätä meidän piirrettä voisi pitää jonkinlaisena ongelmallisena syömisenä vaikkei ihan varsinaisena syömishäiriönä. Eikä sitä saisi vähätellä, meilläkin on suhtautuminen ruokaan muuttunut niin ettei se ole enää "normaalia" kuten useilla syömishäiriöiselläkin on. Itsellä toki nämä fyysiset puolet oikein lisää tätä ruokapelkoa, kun en jaksaisi kärsiä kivusta ja maata sängyssä kolme päivää jos jotain väärää sattuisi syömään.

Katsotaan miten tästä nyt tilanne lähtee etenemään. Pitäisi kai vain uskaltaa mennä tulta päin ja testata edes paria jugurttia, jos vaikka desikin menisi päivässä alas ilman sairauskohtausta niin sekin olisi pienimuotoinen voitto.

Olet oikeassa Vaniljapulla. Kyllä tämä on jonkinlaista syömishäiriöön rinnastettavaa ongelmaa, vaikka tyypilliset piirteet puuttuvat. En näe itseäni lihavana, ulkonäköön se ei siis liity. En ahmi enkä oksentele. En liiku pakonomaisesti kaloreja kuluttaen. Ruokahalu vain puuttuu totaalisesti ja jämähdin näihin tiettyihin ruokiin. Nyt tosin näyttää jo paremmalta. Smoothie kin kuuluu jo päivään. Sinulla on fyysisiäkin oireita ja ne pelottavat ymmärrettävästi. Mutta eteenpäin mennään kumpikin, vaikka pienin askelin...

moi vaniljapulla.

En tiä omista suolisto/mahaoireista, mistä johtuu, mut kamalaa tämä on. Taas tämän viikon on mahassa ollu ilmaa ja ihan sekaisin. Mihinkään ei oikee uskalla mennä, kun ei kehtaa vessaan mennä heti. Mitään ei kodin ulkopuolella uskalla syä saati enää juakaan, koska sekin aiheuttaa välillä vessarumpaa. Monet ruoka-ainekset ja juomat on kieltolistalla. Lasken aina päässäni, koska uskallan syä ja koska en.
Keliakiaa ei ole, mut maito allergia on. Tähy oli puhdas ja sain ärtyvän suolen dg.

Tsemppiä sulle, mä teen vielä joskus vaniljapullia, vaikka tulisin kipeeksi niistä.