Pelko ruokaan, mitä tehdä kun syöminen sattuu?

Pelko ruokaan, mitä tehdä kun syöminen sattuu?

Käyttäjä vaniljapulla aloittanut aikaan 07.03.2018 klo 16:16 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä vaniljapulla kirjoittanut 07.03.2018 klo 16:16

Toivottavasti tätä kautta löytyisi hieman apua ja neuvoja, koska alan hieman olla peloissani miten asian kanssa enää toimia. Sairastuin yllättäen toiminnalliseen vatsavaivaan, joka hallitsee nykyisin elämääni taukoamatta. Käytännössä suolistossani on ”pelkkä” imeytymisongelma (tutkittu lääkärissä usein testein, mm. keliakia poissuljettu), jonka takia mikä tahansa ruoka-aine voi laukaista minussa vatsataudin kaltaisia oireita. Toipuminen kohtauksien jälkeen voi kestää useita päiviä.

Koska parantavaa hoitoa ei ole, olen yrittänyt kaikkeni hallita tautiani, esim. ravintoterapeutin avulla olemme kokeilleet eri ruokavalioita tuloksetta. Yhden lääkkeen kokeilin, tuloksetta sekin. Mindfullness, liikunta, terapia, kaikki testattu, tuloksetta. Laihtunut olen melkein 15kg alle vuodessa, lihaskatoa on tapahtunut ja fyysisesti en jaksa enää samalla tavalla kuin ennen.

Olen kokonaisvaltaisesti menettänyt kiinnostukseni ruokaan ja syömisestä on tullut pakollinen paha mitä en haluaisi enää tehdä. Syön kuitenkin joka päivä (pakosta) samoja ruokia aina samalla kaavalla eikä vaihtelevuutta ei ole. Näen ruuan oikeastaan myrkkynä ravinnon sijaan, enkä ymmärrä miten joku voi nauttia syömisestä. Nimimerkkini on oikein ironen tilaani nähden, heh.

Koska vaivani on toiminnallinen, voi tiukasta ruokavaliosta huolimatta kohtaus iskeä milloin vain ja missä vain, joten olen käytännössä ollut linnoittautunut kotiini kuukausien ajan pakollisia lääkärikäyntejä lukuunottamatta. Pelkäänkin nykyään kipua ja kohtauksia niin paljon, että sairastuin myös jonkinasteiseen paniikki- tai ahdistushäiriöön. En uskalla syödä kotini ulkopuolella mitään, julkisiin liikennevälineisiin en enää menisi miljoonasta eurostakaan. Matkoista ja harrastuksista en enää haaveile.

Onko ketään joka on kokenut/kokee samaa tilannetta? Olisin äärettömän kiitollinen kokemuksista ja vertaistuesta. Haluan korostaa etten sairasta syömishäiriötä, söisin mielelläni kaikkea jos siitä vaan ei aiheutuisi fyysistä kipua.

Käyttäjä vaniljapulla kirjoittanut 22.04.2018 klo 09:16

Leija kirjoitti 21.4.2018 19:37

Hei Vaniljapulla, onko sinulta poissuljettu sappihappojen imeytymishäiriö?

Moi Leija. Ei ole sinänsä, odottelen tässä vielä kutsua kolonoskopiaan (peräsuolen tähystykseen), jossa näytepaloista nähdään ensin tulehdukset, kasvaimet, koliikit ja loiset. Sen jälkeen teemme sitten lisätutkimuksia, mikäli tarpeellista. Kieltämättä itselläni on käynyt tuo sappihapporipuli myös mielessä, katsotaan sitten mitä lääkärit ovat mieltä.

Nyt pitää valitettavasti vain sietää näitä oireita, nyt on jo 6 päivä kun kaikki tulee ulos vauhdilla. Eilen olin niin heikossa olossa että silmissä pimeni kauppajonossa, onneksi en pyörtynyt. 😞 Katsotaan miten tilanne tästä etenee.

Käyttäjä Leija kirjoittanut 22.04.2018 klo 10:19

Kaikki lääkärit eivät tunnista vaivaa.
Ja (kovia)kipuoireita voi olla myös ilman invalidisoivaa ripuliakin. Kahdella tutullani on näin ja Questran molemmilla auttanut.
Toki stressivatsainen reagoi aina suolisto-oirein. Miten stressin saa pois??? Hhmm, siinäpä kysymys.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 22.04.2018 klo 13:34

Nyt ilmeisesti tressi ja ahdistus on tehny tehtävänsä. Mitään kovaa en pysty syömään. Eilen jät ranskikset kurkkuun, leipä on jäänyt kurkkuun. Mietin jos huomenna tekis peruna, kinkku, porkkanalaatikkoo, jääkö sekin kurkkuun kiinni. Makkarankuori jäi myös ja pillerit pyörii suussa.

Mitä tässä tilassa voi tehä enää? Ruveta puurolinjalle?

Pelkään et syömishäiriö alkaa ja lopetan pelon vuoksi syömisen. Yritän taistella sitä vastaan.

Käyttäjä Joie kirjoittanut 23.04.2018 klo 10:33

vaniljapulla kirjoitti 20.4.2018 12:19

Olen ehkä tällä hetkellä niin paljon surua ja vihaa, tuntuu mahdottomalta että kuukauden vaihteen jälkeen pitäisi mennä jonnekin kuntouttavaan työtoimintaan, kun nytkään en jaksa oikein mitään tältä heikotukselta. 😭 Palaan muutamaksi päiväksi syömään riisiä ja porkkanaa (taas), josko maha rauhoittuisi viikon miedolla ruokakuurilla.

No joo, eihän sitä mitenkään voi jaksaa, jos on jatkuvasti kipuja ja vointi tosi huono. 😞 Mitä se sit palvelee väkisin koittaa jaksaa. Ainaki pitäis sitten olla tosi pienet tuntimäärät ja mahdollisuus olla pois aina kun ei pysty meneen. Jos sulla on vielä tutkimuksiaki tulossa ja sillai kesken sairauden selvittely. Voimia!!

Käyttäjä vaniljapulla kirjoittanut 23.04.2018 klo 16:15

Kiitos tsemppaavista viesteistä kaikki. ☺️ Nyt on pari päivää ollut aika ok, huonontuneen olon syylliseksi saattoi paljastua nimittäin itsehoitolääke, jonka olen nyt jättänyt pois. En toki voi allekirjoittaa että se olisi ehdottomasti oireiden syynä, mutta kappas kummaa - oireet alkoivat päivä lääkkeen aloituksen jälkeen ja pahimmat oireet loppuivat heti seuraavana päivänä kun jätin lääkkeen ottamatta.

Herkkävatsaisille siis tiedoksi: ilmeisesti suun kosteutta lisäävien geelien sorbitoli/ksylitoli määrä saattaa riittää aiheuttamaan päivien maharumban, enpä olisi uskonut. 😑❓ Seurailen nyt tilannetta, mutta voin sanoa miten kivaa on ettei vessajuoksua ole pariin päivään ollu 15krt/päivä, on jaksanut liikkua ja PÄÄSSYT JOPA ULOS ASUNNOSTA. Ihana ilma ulkona, aina arvostaa pieniä asioita kun on joutunut olemaan neljän seinän sisällä!

Käyttäjä vaniljapulla kirjoittanut 24.04.2018 klo 11:28

Iloitsin liian aikaisin. ☹️ Eilen illalla olo romahti täysin, tänään vietämmekin sitten toipumispäivän. En tiedä mitä tässä enää tekisi että olo paranisi, tuntuu et kaikki omahoitokeinot on jo käytetty.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 24.04.2018 klo 15:34

Vaniljapulla olen vähän samassa tilanteessa. Yöllä alkoi etova olo ja mahakipu eikä ole hyvä olla missään asennossa.Mietin onko jotakin mahatautia liikkeellä vai mistä on kyse. Yritin äsken juoda mehua,mutta kaikki tuli pois. Kun syön niin vähän tiedän,ettei ruoasta voi olla kyse. Mangomehua olen juonut kyllä. Väsyttää,itkettää ja vi...taa.

Käyttäjä vaniljapulla kirjoittanut 24.04.2018 klo 21:47

Mollyan! Ikävä kuulla että sinullakin on alkanut jokin taudin tynkä, toivon syvästi että se olisi (vain) vatsatautia. Ikävä vaivahan se on, mutta tauti on muutamassa päivässä onneksi ohi vaikkei se sairastaminen mitenkään mukavaa ole! ☹️ Yöllä alkavat mahaoireet (etenkin ripulointi) voivat pitkässä juoksussa viitata moneen ikävämpään asiaan, mutta niitä juttuja ei kannata ylihuolehtia!

Ruuan määrä ei välttämättä vaikuta mahaoireiden syntymiseen, itselläni on kerran tullut lievä ruokamyrkytys yhdestä huonoksi menneestä leipäpalasta ja 2,5dl mukista alkon uutuusvalikoiman kuohujuomaa (joka sisälti hedelmää jotka ilmeisesti olivat pilalla). Ja nykysin kun on nämä ruokaongelmat niin ruokalusikallinen "väärää" ruokaa riittää laukaisemaan oireet.

Ei tämä sairastelu mukavaa ole, yritähän pärjätä siellä suunnassa niin minä yritän parhaani pärjäillä täällä päin! Tsemppiä! ☺️❤️

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 25.04.2018 klo 09:17

Hei vaniljapulla. Olo on hutera vieläkin ja jäin lepäämään ainakin täksi päiväksi. Nyt yritän jo syödä ne pakolliset ruoka-annokset,että kiintiö syömisen suhteen täyttyisi.
Vatsakipu ja pahoinvointi on sellainen yhdistelmä,että se valtaa koko mielen ja muulle ei ole tilaa. Huomaan,että puhun harvoin läheisilleni fyysisestä tai psyykkisestä olostani. Eilen tulin kuitenkin ystävän soittaessa sanoneeksi,että voin huonosti enkä jaksa pitkään puhua. Hän huolestui kovin ja vielä illallakin kysyi viestillä voinnistani. Kyllä ihmiset välittävät,kun antaa itse siihen tilaisuuden. Siihenhän täällä ketjussakin pyritään. Niin,että välitetään toisistamme vaniljapulla.

Käyttäjä vaniljapulla kirjoittanut 26.04.2018 klo 09:27

Vatsakipu ja pahoinvointi on sellainen yhdistelmä,että se valtaa koko mielen ja muulle ei ole tilaa.

Allekirjoitan tämän ehdottomasti. Kun on kipeä niin ei osaa oikein muuta huomioidakaan kun sitä kipeyttä, ja itselläni kun tämä on kroonista niin se huomiointi on sitten jokapäiväistä. Välillä sitä vaan toivoisi että joku aamu heräisi ja koko tämä vaiva olisi poissa kuin jokin flunssa, elämä helpottuisi ja voisi palata vanhoihin asioihin. Turhia toiveitahan ne on, mutta joskus vaan toivon että minusta löytyisi jokin sairaus tai kunnollinen vika, voisi ehkä saada siihen hoitoa. Tämä "ärtynyt suoli" diagnoosi on kuitenkin vaan kaatodiagnoosi, se annetaan aina jos näkyvää vikaa ei löydy. Toki tutkimukset on kesken ja mielstäni terveysviranomaiset tekivät viime vuonna väärin kun kieltäytyivät tekemässä mm. tähystystutkimuksia ja eväsivät lisäavun ennen kun alotin FODMAP-ruokavalion. Sitten kun paino tipahtikin 15kg, kalju alkoi paistaa ja olin joutunut sairaalaan ambulanssilla niin todettiinkin että ohhoh, ehkä meidän pitäisi sittenkin tutkia enemmän. Ymmärrän että resurssipula on asia julkisella puolella, mutta jälkikäteen kun tätä kuviota miettii niin ei voi kun ihmetellä. 🙄 Toki järki sanoo ettei pidä itselleen sairautta toivoa, mutta kun oireilu on kestänyt pitkään ja mikään ei auta, haluaisi jo selkeitä vastauksia eikä epämääräisiä "kokeile ehkä tämä jos se helpottaisi"- jorinoita terveyshenkilökunnalta.

Eilen kuitenkin pääsin hoitamaan yhden tärkeän asian vatsan sekoiluista huolimatta, siitä olen tyytyväinen. Olen haastanut paljon itseäni tekemäänkin asioita, yleensä jos vatsa olisi aamulla sekaisin niin jäisin vaan kotiin ja jättäisin menemättä. Positiivistahan se on kun näkee että ennakkopeloistaan huolimatta selviää ja saa asiat hoidettua. ☺️

Tänä aamuna on jatkunut vatsarumba, mutta katsotaan mitä päivä tulee tullessaan. Tunnin päästä olisi lähdettävä liikenteeseen, toivottavasti vatsa kestää. 😯🗯️ En ymmärrä mikä tätä nyt vaivaa, joka päivä on ongelmia ja ruuankaan vaihto ei auta. Kunpa sitä vain tietäisi missä vika piilee...

Käyttäjä vaniljapulla kirjoittanut 29.04.2018 klo 10:56

Mollyan - mikä on tilanteesi nyt? Itsellä vielä kamppailua, ei tunnu että mitenkään asettuu tämä oma oireilu laisinkaan. ☹️ Surettaa, pari päivää olen jo joutunut perumaan menoja kun heikottaa niin vietävästi.

Ensi viikolla minulla on tapaaminen hoitajan kanssa, aion pyytää sairausloman jatkoa kuukaudella. En vain jaksa uskoa että näin heikossa kunnossa jaksaisin yrittääkään kuntouttavaa työtoimintaa. Eikä kyse ole siitä etten haluaisi, on vain selkeää ettei kehoni ole vielä valmis lähtemään kyseisiin juttuihin.

Vaikka olenkin kotihiirenä joutunut olemaan parisen päivää niin olen saanut onneksi täällä asioita hoidettua, mm. aloitin kaappien siivouksen ja turhien tavaroiden lajittelun. Eilen ahkeroin vähän liikaa, meinasin tulla keittiöjakkaralta alas kun silmissä pimeni. Tunnin istumisen ja nesteiden juomisen jälkeen olo helpottui (onneksi), veikkaan jatkuvan vessajuoksun aiheuttamaan nestevajausta syylliseksi. Mietin eilen päivystyksessä käyntiä, mutta tulin siihen tulokseen että turhaahan se olisi. Mitä siellä minua voitaisiin auttaa, etenkään kun en ole akuutti hätätapaus? Se on vähän surettavaa, ei enää jaksakaan hakea apua kun tietää ettei sitä mistään enää saa.

Tänään meinasin lähteä liikenteeseen, otin aamulla ripulitabletteja (olen vältellyt, eivät auta nykysin oikeastaan millään tavalla ja en halua vetää niitä kuin karkkia) jos vaikka se pikkusen helpottaisi. Katsotaan miten päivä tästä etenee.

Käyttäjä Nyyti78 kirjoittanut 29.04.2018 klo 12:36

Mollyan,

sori en jaksanut lukea koko stooria. En lähimainkaan.
Kuitenkin kerron omasta ruokavaliosta. Mullakin ollut ihme oireita vuosia ja turpoilua ja kipua. Sitten vedin niin askeettiselle kuin saatoin eikä ole ollut vaivoja vuosiin!
Olisi varmaan lyhyempi kertoa mitä syön kuin mitä en voi syödä. Kyllähän se aika ajoin harmittaa tosi paljon ja muualla syöminen ja reissaaminen on lähinnä mahdotonta. Mutta kaikkeen tottuu ja kun kipuja ja turvotusta ei ole, niin sen vaivan viitsii nähdä.

Mä en syö mitään viljoja (tällä tarkoitan myös maissia, tattaria ja mitä tahansa hörhöviljaa), en lihaa, en maitotuotteita, en lisäaineita, en mitään valmisruoksia, en paistettuja (tulee kamalat kivut), en lohta (kamalat kivut). Eli mahdollisimman puhtaasti ja yksinkertaisesti. Valitettavasti myös monet vihannekset eivät käy, koska mulle selvästi on todella suurta haittaa tärkkelyksestä ja sokereista. En voi käyttää gluteenittomia tuotteita, en todellakaan ksylitolia (todella paha) ja sorbitoli jo muruna suussa aiheuttaa jäätävän kaameat vatsaoireet joihin on auttanut hiilitabletti. Hiilihän imee myrkkyjä. Mulla se toimii, jos olen syönyt väärää.

Käytännössä olen syönyt vuosia päivittäin tai kahdesti päivässä linssikeiton, jossa on linssejä, porkkanaa, parsakaalia ja merisuola. (mausteetkaan eivät käy). Aamuisin juon viherpirtelön, jossa on päärynä, persiljaa, chlorellaa ja öljyjä. Tänä vuonna otin rautavarastojen tyhjettyä naudan maksan mukaan ja ihme, ei ole tullut oireita! Itse asiassa luin jostain että raudanpuutos voi aiheuttaa ruokaherkkyyksiä eli tarkistuta ferritiini. Multa lähti monia muitakin vaivoja kuten kehon särkyjä pois. Kikhernejauhosta teen näkkäriä, jonka päälle laitan tahinia tai jotain itsetehtyä paputöhnää. Näillä mä sitten menen tylsästi päivästä toiseen. MUTTA EI OLE OIREITA.

Kun aloin syödä rautaa pystyin ottamaan ruokavalioon mandariinin, maksan ja paprikan. Olen onnellinen. Mitään makeaa en pysty syömään, en itsetehtyä en ostettua. Ei karkkia, ei suklaata, ei kakkuja ja pullia. Hiiva on muuten todella paha juttu, jos vatsa oireilee. Luomutaateleita voin syödä yhden joskus harvoin.

Joskus saatan syödä pari palaa raakasuklaata tai juon kaakaon ilman sokeria.
Yhtä irtokarkkia olen pystynyt tänä vuonna syömään muutaman parin viikon välein, tästäkin olen ollut aika liekeissä 🙂

Juuri nyt mulla on vatsassa tosi huono olo, sillä söin pitkästä aikaa juustoa pizzan päällä. Äläkä luule, että pizza tarkoittaa sellaista pizzaa minkä kaikki tuntevat, vaan papujauhoon ja veteen tehtyä taikinaa jonka päällä on tomaattikastike ja itsetehty pesto. Mutta voi mikä taivas, kun välillä pystyy tällaisen syömään. Nyt ei näemmä ollut hyväksi ja mielikin menee vatsan mukana todella synkäksi. Nuo vatsahommat on niin kokonaisvaltaisia.

Sori, jos tässä oli jotain mitä olet jo kokeillut ja kirjoitellut.
Mutta jos tässä oli jotain uutta tai muuta mikä kiinnostaa, niin kysele lisää 🙂

Tsemaus!

Käyttäjä Nyyti78 kirjoittanut 29.04.2018 klo 12:38

Lisään vielä, että olen pahimpina aikoina ottanut vihreää savea aamuin illoin. Se on auttanut. Mutta mikään ei auta, jos todellinen syy ei selviä ja pääse itselle sopivaan ruokavalioon.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 29.04.2018 klo 15:33

Kiitos vaniljapulla ja Nyyti78 vastauksistanne. Teillä on sitä tietämystä ruoka-aineista,jota ihmetyksellä ja ihailulla seuraan.
Olen ajatellut aina,että tämä heikko syömiseni on ihan pään sisällä oleva asia. Nyt kuitenkin olen sairastunut pahaan anemiaan ja tässä välillä oli mahavaivoja ja oksentelua,joka nyt on jo kurissa ja oli ehkä joku virus.
Syön hyvin yksipuolisesti,samaa ruokaa aina ja liian vähänkin. Yhden smoothien olen saanut viime aikoina lisättyä ja se on plussaa. Ruoka ei vain maistu. Asialle on tehtävä jotakin,sen kyllä jo tajuankin.

Käyttäjä vaniljapulla kirjoittanut 21.05.2018 klo 10:16

Hei kaikki, pitkästä aikaa. Mollyan - miten on mennyt?

Minulla oli nyt viimeinen tutkimus vatsa-asioista ja odottelen vain tuloksia, tulevat ensi kuun puolella. Saanen sanoa että tutkimus oli kivuliain ikinä kokemani asia, enkä enää koskaan halua kokea vastaavaa. Taju meinasi lähteä tutkimuspöydällä ja tutkimuslaitteet repivät sisuksia niin että tuntuu että ne tulevat kohta läpi. Kuten sanoin - EI ENÄÄ IKINÄ. Onneksi hoitohenkilökunta oli osaavaa ja huolehtivat että minulla on kaikki hyvin tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, olin kasa tärisevää hyperventiloivaa massaa koko prosessin ajan. 😭 Sain kuitenkin jo tietää että suoliston pinta näyttää ehjältä (ei haavaumia, kasvaimia tms), näytepaloista tiedetään sitten tarkemmin. Eniten pelottaa ettei niistäkään löydy mitään, koska en tiedä mitä tämän suoliston kanssa enää tekisi.

Viime viikot ovat menneet taistellessa. Ensin oli pari viikon putki että kaikki tuli vetenä ulos, lopulta meni voimat ja jaksaminen ihan nollaan. Pariksi päiväksi tasoittui ja alkoi taas. Tutkimuksen jälkeen tilanne on ollut taas hirvittävä, vessajuoksuja n. 10/pvä ja oksettavaa oloa koko ajan, myös kipua vatsan oikealla puolella. Epäilin jo hetken umpparia kun en meinannut pystyssä enää kivuilta pysyä. 😞 Tällä viikolla on lääkäri, joten otan asian puheeksi siellä. Aiemmin kuitenkin sanottiin ettei voida tehdä mitään hoitopäätöksiä ennen kun tutkimustulokset tulee.

Lääkäritahot kuitenkin ovat sitä mieltä että kuntouttavaan työtoimintaan minun on suunnattava, olen nyt virallisesti jälleen työnhakija. En kyllä usko että minusta on töitä enää ikinä tekemään, kun puoli päivää menee oksennusta pidätellen tai vessanjuoksulla. Mutta kai pitää yrittää, siinähän näkevät sitten miten "työkykyinen" olenkaan. Onneksi tietyt hoitotasot ovat olleet yhteyistyökykyisiä, on tässä tapaamisia monen edustajan kanssa tulevina viikkoina niin uskon etteivät sitten pakota ihan mihin tahansa työhön ja tämä terveyspuoli otetaan sitten vakavasti jatkossakin. Katsotaan miten asiat etenee...