Parempaa huomista...

Kiitos Eieiei.

Kohta pitää isä herättää päiväunilta. Meni aikaisemmin nukkuu, ku kellot on siirretty. Äiti laitto just viestiä et lähtivät ajaa kohti kotiin. Eli tunnin ehkä tarvii enää olla ja sit pääsee kotiin.

Tä meni ihmeen hyvin. Tosin en osannu nukkua, syödä enkä jua. Isän tarpeet on täytetty, eikä vahinkoa syntyny. Aamulla uskalsimme jopa vessaan mennä. Isä on syöny ihan kaikki mitä oon antanu. Juominen on musta heikkoa, mut se on aina. Sain hänet aamulla juomaan hiukan mehuu, kun kerroin kuinka tärkeää se pieni määräkin on.

Olen isän kans puhunu aika paljon. Hyvistä ja huonoistakin asioista. Ollaan naurettu eilisille suomalais ym urheilijoille, kun katoimme hiihtoo. Olen urheilua kattonu varmaan tällä vkl:na enemmän ku koko kautena. Onhan urheilu ollu pyörimässä, mut en o sitä rekisteröiny enkä kattonu.

Eilen illalla alkoi lumisade ja sitä seurailtiin isän kans. Aamulla olikin jo vahva lumipeite maassa.

On ollu helpotus nähdä isä iloisena, puheliaana. Hän on totellut ja muistuttanut mua. Hän on uskaltanu kertoo tarpeensa mulle ja halunsa. Se olikin tärkeintä. Tein eilen hänelle selväksi että menen hänen ehdoilla. Kun hän tarvii jotain, mä yritän auttaa.

Mut on ihana palata kotiin ja alkaa kerätä voimia. Käydä kaupan kautta kattomassa, jos löytäis jotain mitä tekis mieli syä tänään. Teki vähän vaikeeta lämmittää isälle kanakeittoo päivällä, kun se mausteiden tuoksu laitto joku estojutun mun päänsisälle. Onneks ei ollu mun ruoka. Isä kehu että oli hyvää ollu.

Kiitos, Eieiei, voimia sinulle myös! 💛

Saloka, teit suuren urakan, kun hoidit isääsi. Ihanaa, että se meni noin hyvin!

Tänä aamuna oli taas lumityöt. En millään olisi jaksanut. Nyt väsyttää enkä saa mistään tekemisestä kiinni. Huono päivä taitaa olla tulossa. Yritän kohta keittää kupin kahvia.

äiti ärisee, kun ei pääse liikkuu mihinkään. Siellä on liian liukasta ja liikaa lunta kuulemma. Tyttö jo soitti ja sano että hän on poikkiksen kansssa kaatunut just, kun on niin liukasta. Onneks ei oo vahinkoa sattunut.

Mä en tiä mitä tekisin ton kurkun kuivuuden kanssa. Epäilen sitä että, siksi kurkku on omituisen kipeenä koko ajan. Siis kurkku kuivuu ihan järkyttävän nopeesti. Koko ajan sais jua jotain.

Yö meni miten meni. 5 h vissiin nukuin joten kuten. Olis kyl saanu enemmän tulla unta, mut mink sille mahtaa. Tänään pitäis ruokaakin tehä. Koitan tehä makkarakeittoa tällä kertaa. Eilen uppos ihmeen hyvin lihapiirakat. Pitäis jaksaa perunoita ja porkkanoita kuorii ja pilkkoo, mut katotaan sitä parin h päästä, kun saan tossa haettuu ekana juomista ja saan koneistoni käyntiin ees hiukan.

surullinen olo. Tytöllä on tosi vaikeeta tällä hetkellä taas. Yritän häntä rauhotella, ettei hän tekis itelleen mitään. Sain hiukan häntä rauhottumaan, ainakin luulisin niin. Yritin kehottaa häntä sohvalle lepämään ja rauhottumaan. Kerroin ettei mikään ole hätänä ja kaikki on ok. Hän ehkä soittaa myöhemmin tai sit mä soitan ja kysyn miten jaksaa. Tä on niin normaalia. Hän ei kestä yhtään vastoinkäymistä millään osaalueella.

Yö meni taas miten meni. Pääsin aikaisemmin nukkuu, mut heräsin jo 9 jälkeen. Vielä jaksan joten kuten olla ja istuu tässätuolissa, mut miettisin,pitäiskö mennä sohvalle, kun söin äske ja tuli hiukan huono olla. Pakolla söin viimiset 10 lusikallista, ehkä.

Ulkona ei tällä hetkellä sada lunta. On sitä lunta tullu aika reippaasti täällä. Lauantai illasta asti satanut ja aamullakin sato vielä. Isot kinokset on kyl ulkona.

En oo vielä banaanisukkia aloittanut, en ees ohjetta kirjoittanut vielä. EN oikee viittinyt alkaa yöllä alkaa kirjoitella. Tänäänkä en o jaksanut. EHkä mä joskus jaksan.

Oli helpotus saada illalla poikkikselta viesti, et hän on tytön luonna ja tyttö on turvassa. Mun ei tarvii pelätä eikä huolehtia. Toivon va, ettei tyttö ole tehny itelleen mitään ennen poikkiksen menoa.

Olen täs ajatellu alkaa nukkuu pikku hiljaa. Hiukan jo väsyttää.

Tyttö on rauhottunut ainakin toistaiseksi. Saa nähä kuinka kauaksi aikaa.

Kävin kaupoissa, mutta mikään ei kiinnostanut enkä millään olisi jaksanut. Yriitin myös katsella vaatteita, mutta koko touhu tuntui merkityksettömältä ja toivottomalta. Menin sitten istumaan kahvilaan ja keräämään voimia. Ei kuitenkaan muuttunut vointi yhtään paremmaksi. Kävin sentään syömässä, muuten olisi sekin jäänyt.

Ei tee mieli mitään tehdä. Toivotonta yrittää tehdä sellaisia asioita, jotka aiemmin kiinnostivat. Nyt ei kiinnosta mikään eikä kiinnostuneisuuden tunnetta voi taikoa mistään. Kun sitä ei ole, niin ei ole.

Jalatkin tuntuivat raskailta ja oli vaikeaa jaksaa kävellä autolle ja kotiin.

Yritän välillä kokeilla, onnistuisiko jonkun asian tekeminen. Päivät ovat muilta osin pelkkää väkisin kotitöiden puurtamista, asioita, joita en oikeasti jaksaisi tehdä tai hoitaa. Sen lisäksi ei ole mitään muuta. Tämä lienee tuttu olotila monelle muullekin täällä.

kurkku on taas omituisen kuivan kipee, vaikka sylkee olis ja juonut. laitoin tossa makaronit kiehumaan, että saan paistettua jauhelihaa ja munaa joukkoon. saa nähä millaista sekoitusta sekin sit loppujen lopuksi on.

tyttö ei päässy eilen tulee. saa nähä koska sit loppujen lopuksi tulee.

tyttöon taas tänään kokenut vastoinkymistä, mut suht hyvin on ottanut asiat. yritin sanoo ettei se elämää kaada ja että kaik on ok. et selvitellään asioita.

n. 5 h unilla sitä mentiin vanhemmille alle 30 minuutissa ja siitä isoon kauppaan. Hiukan alko kaupassa tuntuu että voimat alkaa mennä, mut kaikki onnistu ihan ok. Kotimatka oli hiukan  raskas ja tuntu ettei jalat tuntunut kestävän kotiin asti. Onneksi kantoivat ja pääsin hukan aikaa sängylle lepää ja kerää voimia. SIt join melkein litran appelsiinmehuu ja nyt istuskelen ja keräilen voimia.

Ei pitäis olla mitään nyt vkl:n aikana. Vois kokeilla siivoilla hiukan, viiä ainain roskat isoon roskikseen. Pyykkien kanssa pitää miettii viellä.

taas 2 yötä mennyt nukkumisen kanssa päin mäntyy. Pe-la yönnä 1.5h korkeintaan unta. Viime yönnä vähän enemmän. JOtenkin yritän jaksaa.

Otin kutimet käteen heti herättyäni ja sainkin sukat aluille. Pitää vaan jaksaa tehä ne loppuun asti sitten.

Kieleni on taas sivulta kipee. En tiä miten onnistun sen koko ajan kipeeksi.

Eilen sain ihanan yllätyksen, kun tyttö ja poppoo tuli yllärikäynnille. Harmitti va, kun tä kämppä oli sekainen ym. Olisin siivonut, jos olisin tiennyt. Koira oli iloinen ja leikkisä. Lopulta hän väsyi. Hän oli taatan luonna käynyt riehumassa, ennen ku tänne tuli. Nyt jopa siskonikin tietää että tytöllä on koira ja millainen. Kauan se kesti, 5kk. Ei vaan saanut kertoo sille, mut faces olen laittanut kuvia. Nyt uskallan laittaa kuvia useammin, jos tyttö lähettää kivoja kuvia.

Tulin just suihkusta.Pääsin sinnekkin vihdoin. On se ihanaa olla suihkussa ja laittaa puhtaat vaatteet, mut silti se on liian vaikeaa.

TÄnään pitäis tiskit kattoo tässä, kun annan ekana kropan levätä hiukan suihkun jäljiltä. Muuten tänään ei sellai tietääkseni ole mitään. TOivottavasti ei tuliskaan.

Viime yö meni taas reilu alle 5h unilla. Jeppistä jee. Jotenki pitää va jaksaa. Kumminki sit ku saa men nukkuu, ni ei väsytä ollenkaan.

Oottelen tukaria tässä. En tiä mitä teemme tai minne meemme. Toivon ettei mitään raskasta.

sain astioita kaappiin ja koneeseen ja koneen päälle. Muutama lautanen jäi likaseksi, kun ei pystynyt laittaa koneeseen.

Juduin lopettaa syömisen. EI uponnut ranut ja makkara. Makkarat sain just ja just syötyy, mut melkein kaikki ranut jäi lautaselle. Pitää yrittää syä illemma jotain sitten, jos onnistuu. Koitan nyt juua tota kolaa, et saisin nestettä ja ehkä hiukan kofeiinii koneeseen.

Aamulla kutosin hiukan ja miettisin, pitäiskö alkaa taas hiukan aikaa kutoo. En mä ehkä kauan jaksa, mut jos kumminki yrittäis, sais noi banaanisukat valmiiksi joskus, kun kumminki pitää niitä lisää tehä ennen toukokuuta.

Mun puhelin päätti alkaa sekomaan, mut sit kuulin että äitilläkin teki samaa. Kesken puhelun katkes, eikä yhteyttä saanut mihinkään suuntaan ja sit tuli teksti että ei verkkoyhteyttä. Vissiin jos nopeesti luin. Piti sit laittaa tekstari äitil ja tytölle että mun puh reistaa, en tienyt vielä että äitinki teki samoin, ettei ne hermostu. Sain eilen jo tarpeeksi, kun äiti soitti hätääntyneenä kun muhun ei saanut yhteyttä hetkeen, vaikka puh oli koko ajan vieres. Olis varmaan äiti miettinyt jo että joutuuko lähtemään tänne tarkistamaan.

Hiukan väsyttäis kyl, mut jos yrittäisin vaan vitkutella tässä tuolilla ja yrittää keksii jotain, millä saisin itteni jaksamaan ees tunnin kerrallaan, enkä menis sohvalle maate vielä nyt. Tulis sit taas liian kauan makoiltuu, jos nyt menisin.

Tytön kanssa puhuttiin. Ovat kuulemma yrittämässä huomenna tulla tänne päin, jos poikkiksen maha on samaa mieltä. Päästään äitin kanssa sitten samalla isoon kauppaan yms. Tyttö on menossa vkl:na Helsinkiin, vissiin. Lupasin antaa rahat sinne ja tyttö ja poikkis maksaa sitten kun heillä on rahaa takas. KELA ei oo taaskaan sitä mieltä että tyttö tarvii rahaa. Ne panttaa sen hakemusta jossain mappi ö:ssä, ihan ku tollasella nuorella on rahaa jossain ylimääräistä. Saa nähä koska hän saa vuokran maksettuu ym laskut. Yritän auttaa mahdollisimman paljon, mut joskus munki rahat sitten loppuvat. Onneksi mun menot on todella paljon pienemmät kun tulot, joten saan säästettyy joka kk aika paljon. Riippuu siitä jos ei vakuutus ja sähkölasku tuu samalle kk.

Mut nyt on pakko alkaa kai kutoo,Alkaa silmät pilkkii kiinni. Ei sais tähän aikaa...

Tyttö herätti klo 12 ja olin ihan sekaisin. Luulin kellon olevan jotain 9-10. 22 yli olin jo vanhemmilla ja sit siitä lähdettiin isoihin kauppoihin. Puol 4 aikoihin tulin kotiin ja aloin pikku hiljaa tärrää. En käsitä miksi. Lopulta alkuillasta olo alko olee semmoinen, etten jaksanu enää ja menin sohvalle. Loppu imta menikin siinä sitten.

Huomisesta en tiä mitään...

yöllä oli vähän vaikeuksia saada unen päästä kii, mut sain nukuttuu taas 11.30 asti. Nyt sit yritän keksiä miten saan päivän aikaiseksi.