En edelleenkä tiedä mistä toi mustelma on tullut, mut se tummuu koko ajan.

TÄnään ei ole ollu kohtauksia, on va joku tykännyt kiipeillä mun ihollani. Koko ajan saa olla häätämässä olemattomia ötököitä ym.

En sit kyennyt tänään tekemään mitään. Olo on ku olis eilen jonku epi kohtauksen saanut, yhtä voimaton ja jaksamaton. Huomaan myös et ajankulu menee nopeemmin mitä mä ymmärrän. Esim. ajatella et kello on jo yli 20 ja musta tuntuu et kello olis vasta 15 paikkeilla. En tiä onko se liitoksissa noihin kohtauksiin. Ajatella että kohta pitäis mennä nukkumaan, mut pää sanoo että ei.

Olin ajatellut huomenna tekeväni kunnon ruokaa, mut äiti päätti että en sit tee, va mun täytyy sinne mennä johonki aikaa. Voisin päivällä käydä ja ke tehä heti aamuta asti ruokaa. Mut mitä mä huomenna sit söisin, kun ei ole mitään jääkaapissa oikee. Voisin kyl mennä kaupan kautta, mut sitten kumminki tulee vaan ostettuu makkara paketti ja salaatti. Ehkä parempi sekin, ku ei mitään.

Kurkkukin on hiukan kipee. Onko tee ollu liian karvas mun kurkulleni. Muitakin sellaisia omituisia oireita on. Mut ei mulla koronaa ole. Iltaisin saa mennä nenä tukossa nukkumaan, mut ei päivisin muuta ku aivastelen.

Mietin tässä taas, ni ku aina. Pitäisikö mennä lukemaan, vai kattoisk noita em-kisoja. Yöstä tulee taas tuskaa ku ei voi peittoa pitää.

Ehkä mä katon sen pikkulapasten ohjeen ja alan tekee niitä...

Kello tikittää 4:30 ja oon hereillä vielä. Saa nähä miten jaksan aamulla ennen 10 nousta ja millainen päivä tulloo. Mut nyt taidan oikeesti koittaa nukahtaa jotenkuten....

"sota" on käynnissä. Suostuin yhteen ja kieltäydyin toisesta. Nyt äiti kiukuttelee mulle.

Menin 4.30 jälkeen nukkuu ja 9 aikoihin äiti herätti että on lähdettävä hänen kanssa prismaan ja cittariin, ostaa isälle uusi puhelin. Ulkona paahtaa 29 asteen helle, onneksi pienen pieni tuuli osuu joskus ihoon. Cittarissa alkoi askel painaa jo ja ajatus käymään limuhyllyllä ja siinä että, kumpa saisin jotain ja kumpa ei jalat petä. Istuin melkein 30 min pysääkillä odottaen linja-autoa. Mun olis pitänyt vielä jaksaa mennä vanhemmille ja sieltä kävellä kotiin. Siitä kieltäydyin ja äiti suuttui totisen paljon.

Nyt se pisti isän soittamaan mulle ja käskemään sinne. On pakko lähteä...

Kävin tänään syömässä lounasruokaa ja otin liikaa jälkiruokaa, kun se oli niin hyvää. Nyt väsyttää jälkeenpäin liiallisen makean syönti. En ole iltapäivällä saanut mitään tehtyä. Luin vähän lehteä, mutta keskittyminen ei pysy tekstissä.

Isän uusi puhelin on nyt vissiin laitettu kuntoon. Ainakin sen häly toimii.

Mietin tässä pitäiskö mennä ruokalevolle. Söin salaattia tossa ja nyt on maha ihan täys ja hiukankipeenä. Telkkarista ei tuu mitään, eikä striimejä ole, joten olis hyvä aika mennä maate.

TUli sit nukuttuu 2h. Saa nähä koska saa illalla nukuttuu. Olo on silti väsynyt. Pitäis syä jotain, mut ei o nälkä. Äiti on huolissaan, kun mun jauhelihaklöntti on ni iso, et sulaako se jääkaapissa yön aikana. Sanoin et se on voi voi jollei sulaa. Mä vielä mietin missä järjestyksessä teen ruuan . Pitäis kermapotut tehä ja ne lihapullat, mlemmat uunssa. Ehkä se selvii sitten, kun herään, jos meinaan liha on jäässä, ni sillä aikaa kun se sulaa huoneenlämmössä, voin tehä perunat.

Mietin, TAAS, pitäiskö sittenki mennä lukemaan, vai kattoisko tätä urheilua ja jotain tyhmiä videopelejä. Rannekekin huutais latausta.

Laitoin molemmille aamiaista. Kun tyttö lähti kouluun, kävin ulkona kävelemässä. Oli jo ehtinyt tulla liian kuuma ja huono olokin tuli. On nyt kuitenkin liikuntaa suoritettu ja huono olokin ehkä lähtee pois jonkin ajan päästä.

En tiedä, mitä tänään yrittäisin tehdä. Pää ei pysty tekemään minkäänlaisia suunnitelmia eikä mikään oikein kiinnosta. Pyykkiä laitoin koneeseen. Ehkä saan edes osan pyykeistä pestyä, ettei ehdi kertyä niin suurta määrää.

Valkosipulipotut uunissa, lihapullataikina maustumassa. Porkkanat odottaa vielä valmistumistaan. En tiä miten jaksoin kaiken tehä. Olin ku robotti. Nyt täällä tuoksuu valkosipuli ja pelkään et laitoin sitä liikaa.

Yö meni nopeesti ja sain vissiin yli 12h nukuttuu yhtä kyytii. Vessassa oli va sellaine olo et taju menis, ku olin hikoillu niin paljo yön aikana. Yritän nyt jua.

Eilen luin 2 kappaletta kirjasta. Monta sivua. Sen jälkeen menin melkein nukkumaan.

Kaipa tämä tässä menee. Ruuanteon jatkamista ja sen jälkeen syömistä.

Ruuat valmiit ja tämän päivän ruoka syötynä. Nyt on maha täynnä ja väsyttää.

Saloka, herkullisen kuuloista ruokaa jaksoit tehdä! Aloin miettiä itsekin, jos lihapullia tekisin seuraavaksi.

Tänään ei tarvitse onneksi enää laittaa ruokaa. Huomenna tai viimeistään perjantaina pitää mennä ruokakauppaan ja ostaa seuraavan ruuan ainekset.

En vieläkään tiedä, mitä tänään tekisin. Olen lueskellut lehteä ja kirjaa.

Puolet lihapullista sain pakkaseen.

Nilkka alkoi sattuu ihan sairaan paljon. Kokeilen kylmäpussia. Pelottaa ku toi nilkka on 2x leikattu jo.

Isä on meinannu tukehtua. Mut on nyt ok.

Suomelle seiväs kultaa. Murrolta hyvät hypyt.

Huomen aamulla saa ehkä nukkuu pitkään. Jos jaksais kukat huomen hoitaa ja tiskejä. Tosin konetta ei voi laittaa päälle, jos ukkostaa, en o viel kattonu. Tosin pyykkiäkin vois pestä koneellisen. Täytyy kattoo kuinka väsyneenä herää.

Nyt on puhti niin loppu et puh laturiin, vesihörpyt ja nukkumaan...

Pitkät hikiset unet, jossa joskus ennen 6 isä laitto hälyn päälle. Laitoin äitil viestin ja äiti soitti et kaik ok. Herättyäni tytön soittoon kattelin sänkyä, tyynyliina jalkopäässä hikisenä, lakana ihan mytyssä. On näköjään ollu hikinen yö...

Tyttö tuo vissiin la kukkasiaan mulle hoitoon. Sanoin ettei mitään arvokkaita sit.

Pitäis jua, et saa voimia. Mut ei tee mieli jua. Haluis va mennä nukkuu takas.

Aloitin tekee itelleni mustaa pipoa talveksi tai ainakin syksyksi.

Keittiön tiskivuori kasvaa. En saa mitään aikaiseksi. Olen liian väsynyt ja voimaton. Syömään jaksoin ainakin, onneks. ja olen tässä juonut. En sit tiä onko tä jotain nestevajautta, mut en pysty enempää juomaan. Nytkin tuntuu että teemukillinen koittaa tulla mahasta pois, ku sinne jäädä.

Huomenna yritän tehä limevettä, jos sitä pystyisin juomaan. Koitan myös keittiötä saada kuntoon. La olis tyttö tulossa, joten täällä tarvis hiukan siivoilla.

Jaksoin kun jaksoinki, tyhjentää ja täyttää ja laittaa tiskikoneen päälle. Nyt ei o ees onnistumisen fiilistä. Ennemmin totaalli uupumus. Hikoilen ku sika.

HUomenna suunnittelen jos jaksaisin mennä koneellisen pyykkiä pesee. Saisin kuumiksi ilmoiksi  jotain kevyttä päälle. En ees o kattonut kuinka kauan tätä tuskaa jatkuu.

Olen miettinyt, johtuuko tä uupumus ja väsy essistä vai kuumuudestä tai en tiä. Paska fiilis on.

JOs nyt jatkais pipon tekoo hetken. Parin tunnin päästä tulee yu:a.  Jos vaikka seuraavalla vessareissulla ottais roskapussin ja siivois tota oloh. pöytää.

En tiä. En jaksais mitään, mut kun muutkin jaksaa, ni miksen mä jaksais. Tulee semmoinen tekemättömyyden tai tekemisen paine.