Sulatan pakastinta. En jaksanut aloittaa ennen kuin ruuan jälkeen. Puhdistin jo laatikot, mutta pakastimen seinämät ovat niin paksussa jäässä, että niiden sulaminen varmaan kestää kauan. Toivottavasti se ehtii sulaa iltaan mennessä. Voin ottaa isoimmat jäät pois käsin, kunhan ne alkaisivat irrota.

Jäät alkoivat irrota isoina paloina ja sain pakastimen sulatettua ja pyyhittyä kuivaksi. Nyt se on kylmenemässä. Kuinkahan kauan kestää, ennen kuin se on kylmentynyt ennalleen ja voi laittaa ruuat takaisin sisään.

Onneksi pystyin tekemään sulatusoperaation. Se oli niin jäinen, että laatikoita oli vaikea vetää auki enää. Vielä vaan pitäisi jaksaa laittaa kaikki takaisin.

Kiitos Soroppi ja  Purjevene

Keksisin tytölle synttärilahjan. Kysyin häneltä kelpaako ja kelpaako niin että annan rahan ja hän kävis ostaa. Kuulemma onnistuu. Ajattelin lihaskuntovasaraa (tai millä nimellä kukin kauppa niitä myy). Onko jollakin kokemusta?

Hernekeitto oli ihan ok. Suolaa sais olla enemmän. No sitä voi lisätä aina, Mut pois sitä ei ikinä saa. Keitosta tuli aika vetinen, mut kelpaa mulle.

Soitin ja juttelin isän kanssa. Kysyin osaako hän käyttää uutta telkkarii. Kuulemma päälle sai ja kanavat sai vaihdettuu. Kysyin, onko ääntä tarpeeksi (kuulin ite mikä ohjelma, eli oli), oli kuulemma. Kuulemma mun pitää opiskella ohjekirjaa ja mennä sinne oppaaksi. Puhuttiin myös automatkasta ja mun käsitöistä (teen hänen ohjaajan vauvalle sukkia). Isä ei muistanut ohjaajan nimeä, mut sanoin ettei se haittaa, kun samasta henkilöstä puhutaan. En tienny itekkään nimee.

Äiti soitti sitten myöhemmin ja sanoin että verestää isän muistii, et mikä on tämän ohjaajan nimi, et nyt on nimi hukassa. Kysyin isän haavoista, mut ne näkee sitten kun äiti laittaa isän nukkumaan. Kattoo taitokset silloin.

Olen ihmetellyt tänään noita kahta pientä paukuraa kädessäni. Tuttu ehdotti käsitöiden hankaamista, mut puikot eikä lanka osu siihen. Äiti ehotti jotain ötökkää. Mut toi on ihan ku joku käärme olisi purru. Ja justhan tänä kesänä oli ihan samassa paikassa samanlaiset säpyt, jotka sitten lähti itestään pois. Ei ne kutia, mut ärsyttää. Ihon alla ei ole mitään pattia, eli ns. finnejä ne ei ole. Omituista.

Olen juonut tänään 2,5 litraa teetä. Alkaa pikku hiljaa riittää tälle päiväl. Jos huomenna sit uudelleen teemuki kädessä. Hienosti hölskuu mahassa, kun liikkuu, eli liikaa nestettä. Pitäis saada imeytymään se jotenkin.

Mun pitäis neuloo itelleni pipoo syksyksi ja talveksi. Mulla pitää olla monta pipoo, ku hukkaan ne täällä kotona kumminkin. Kun ei koko kesänä tarvii lakkia, ni aina se sit talvella häviää. Pitäis mustaa lankaa hankkia.... Onneksi talveksi on ehkä takki, tosin voinhan mä tolla kevät/syys takin kanssa mennä, niin ku viime talvenakin.

Mitäs vielä... Onko mulla jotain vielä? Tekis mieli niin paljon kirjoittaa, mut en tiä mitä. Vois sitä kyl lukemaankin mennä, mut en tiä sit. Mul on edelleen yks sekava kirja kesken. Olen sitä lukenut tutulle vähän ja se sano et se on tosi sekavaa kun hyppii siellä täällä ja tuolla. Eli yhtä sekava kun mä.

Tuntoharhoja on 24/7, mut hajuharhoja ei. Olenkohan niistä päässyt toisen harhan avulla pois.

Huomenna yritän jaksaa mennä suihkuun. Taas karkealla sienellä pestä itteni. Ihoni punaiseksi. Jos sillä saisin tämän pois. Hiusnaamiota en pistä.

Pitäis iltapalaa syä, mut ei oikee jaksa syä. Kai mä pärjään lautasella hernekeittoa tämän päivän. Saahan sitä huomenna taas hernekeittoa.

Huomenna pitäis kukat käydä läpi. Pitäis siel suihkus käydä.  Mitä vielä mun pitää. ai niin lääkkeet jakaa. Olisiko siinä tarpeeksi ajatusta.

soroppi 💚 saloka 💚

Pakastin on nyt taas täynnä ja ennallaan, lukuunottamatta jäitä jotka on poistettu. Pelkäsin, etten jaksa sulatusta tehdä loppuun,, mutta se ei ollutkaan niin iso työ kuin olin pelännyt etukäteen. Edelliskerrasta oli monta vuotta jo, ainakin kolme.

Kävin suihkussa mutten jaksanut pestä hiuksia. Pesen huomenna.

Soroppi, kuulostaa mukavalta, jos voit tehdä välillä kivoja asioita. Tarkoitan, että sinusta ne tuntuvat kivoilta. Sekään ei ole itsestäänselvyys, vaan oikeastaan erityinen hyvä asia.

Minusta ei juuri koskaan nykyään mikään tunnu kivalta, en millään löydä sellaisia asioita. Sekin on jo ihan hyvä, jos jokin tekeminen alkaa sujua eikä ole vastentahtoista. Usein olen myös tyytyväinen jälkeenpäin, että olen jotain saanut tehtyä. Aina ei suju mikään.

Tänään leikkasin myös pihalla vähän ylikasvaneita oksia. Siihen ei mennyt kauan, mutta oli vaikea aloittaa. Oli vaikea päästä edes ovesta ulos, mutta tällä kertaa alkoi sujua. Kahta pensasta leikkasin. Kun olin leikannut, ne näyttivät paremmilta, vaikken oikein tiennyt, miten niitä olisi pitänyt leikata. Googlasin, mutta ohjeet eivät oikein soveltuneet kaikilta osin. Lopputulos kuitenkin näytti paremmalta kuin aloittaessa. Tuntui, että jotain sain tehtyä eikä näytä ihan niin hoitamattomalta tuo pieni takapiha.

Yö meni aika hyvin. Kävin lenkillä, ennen kuin tulee liian kuuma, mutta käveleminen oli hyvin vastenmielistä ja raskasta. Olo on raskaampi kuin ennen lähtöä.

Pitäisi käydä ruokakaupassa. Kaapit on aika tyhjät. Tuntuu, etten mihinkään jaksa lähteä.

Huomenta. Meni vähän myöhäseksi herääminen. Äiti koitti 10 aikoihin herättää, mut nukahin takas ja heräsin käsi puutuneena klo 13.30. Jollei käsi olis ollu puutunut, en olis ehkä vieläkään hereillä.

Kohta pitäis alkaa keittoa lämmittää. mut olen niin väsynyt etten jaksa oikee mitään muuta kun mennä sänkyyn nukkuu, mut siiihen en nyt en ala menee.

Kai tämä päivä menee tässä eteenpäin, jotenkuten. Tehään se mitä jaksaa ja ollaan tekemättä se mitä ei jaksa.

Ostin ruokaa kahdesta eri kaupasta ja vaatekaupankin tarjoukset kävin katsomassa. Kävin samalla syömässä salaatin.

Huomenna teen paistettua kalaa. Ostin myös marjoja runsaasti, vaikka olivat kalliita. Nyt on tuoreiden marjojen aika.

Väsyttää. Mietin, vieläkö jaksaisin johonkin lähteä. Olisi illalla konsertti, johon voisin mennä mutta en tiedä, jaksanko lähteä.

Päätin etten tee tänään mitään muuta kun olen. JOs sitten alku viikolla yrittäis jotain tehäkkin.

Isältä tuli SOS viesti, mut ilmeisesti aiheeton. Äiti oli sen selvittänyt, kun oli ulkona. JOtain se selitti et isä on vessaan mennyt. Enään isään ei saa yhteyttä, kun puh on kiinni.

Olen noita pikku sukkia tehnyt. Et saisin ne joskus valmiiksi astikkin. Mietin ja pitää äitiltäkin kysyy, tarviiko niitä lapasia tehä. Olisi ihana tohon settiin tehä semmoinen.

Sain taas psykoottikohtauksen. Onneksi tyttö tsemppas mut sen yli. Hänen ihanat viestit laitto mut melkein itkemään. Mä niin rakastan häntä.

Suostuin pesee tytön pussilakanat ja vissiin lakanat. Saa nähä mitä sieltä kuormassa tulee. Ihan sama jos pesen ne tuvalla, ku et hän vie poikakaverin vanhemmille. Tytön oma kone on erii mieltä lakanapyykeistä.

Isä ei joudukaan sairaalaan, onneks. Labrat on ok ja korona näyte ok.

Tee puskee ihon kautta pois ja tekee ihon nihkeeksi ja hikiseksi. SIks tee onki mulla kylmien ilmojen juoma.

Vauvan sukat edistyy hyvin. Kerroinko jo että mökiltä haettiin mun käsityöt SPR:lle. Nyt saa tehä ja kerätä taas lisää ja vissiin ensi syksyllä tehä taas paketti SPR:lle.

Kaipa mä alan taas jatkaa kutomista ja striimin ja telkkarin kattomista. Tällästä tämämun ilta on sit. Reilu tunnin päästä alkaa suomen nuorten peli ja katon sen ja menen sitten nukkumaan...

Minäkään en tehnyt tänään enää mitään. Pesin hiukset. Sekin tuntui isolta urakalta. Jostain syystä on voimaton olo nyt.

Ahdistava aamu taas on. Minullakin tyttö toi pyykit, ei lakanoita vaan vaatteita.

Söin jo aamiaista. Nyt voisi tehdä jotain, mutta mikään ei oikein kiinnosta. Ahdistus vie kiinnostuksenkin.

Eilisen ja yön aikana on sattunut kummia. Käteen peukun alle on ilmestynyt mustelma. Mulla ei ole mitään muistikuvaa mistä se on tullut. Olen tietoisesti ainakin omasta mielestäni ollu "hereillä" koko ajan.

Alkaa pelottaa.

Olo on väsy, kun olen alle 7 tuntia nukkunut ja siinäkin aikana ollu hereillä. Mietin jos menis lepäämään sohvalle ja kattomaan maratonia, joka just alko. Keräis voimia että jaksais tiskikoneen tyhjentää ja täyttää.

En mä paljoo levännyt, mut sain voimia takasin. Äiti kiukutteli, kun isän hoito on perseestä. Isä toivoo että kuolisi, sillä ei ole mitään elämän iloa enää. Oli kuulemma itkenyt eilen. Onneksi nä en kuule enkä näe sitä.

Jospa alkais kutoo noita sukkia taas eteenpäin....

Sain sukat valmiiksi, mut en ole tyytyväinen niihin.

Mustelma tummenee koko ajan.

Sain syötyy sentään. Sekin oli työn ja tuskan takana.

Pitäis huomenna muka mennä vanhemmille. Taidan siirtää sen keskiviikkoon. Tykkää äiti tai ei. Olen aika väsy. En tiä johtuuko tästä kuumasta ilmasta, vai mikä on. Ehkä viime aikaiset menot alkaa väsyttää.

Huomenna pitäis muutenkin ruokaa tehä. Pitäis ottaa j.lihaa sulaa ja tehä lihapullia ja sit kermapottuja ja keittää loput porkkanat. TOsin mieli voi vaihtuu vielä.

Olo on ihmeellinen. Voimaton, toivoton, iloton jne. Yrtän vaan pärjätä joten kuten eteenpäin. Ehkä tämä päivä on tämmöinen ja huomenna taas jaksaa. TÄytyy toivoo ettei astiat homehu ja kukat kuole.

PAPA-kokeen tulokset tulivat. Ovat ok. Miksen osaa iloita siitä?

Laitan ruokaa ja odotan, että perunat kypsyisivät muusia varten. Jotenkin sain aloitettua ruuanlaiton. Tyttö on jo nälkäinen.