soroppi kirjoitti:
Mikä teoria se oli, mikä ei pitänytkään paikkaansa? (Tuntuu ettei saisi kysyä kun tiedän etten välttämättä ole lukenut kaikkia viimeaikaisiasi viestejä niin huolella läpi.. Mut kysynpä kumminkin. Vähän niin kuin tervehdyksenä. 🙂 )

Ajattelin ekana et teen juontini laittaa kierroksia. Mut en sit tiiä. Ehkä mun pää on va sekaisin.

Kaurajätski ei o tänään saanu ku mahan kipeeksi. Onneks ei vielä ripaskaa. Mut niin tunkkainen olo mahas on, ettei käsiä voi melkein laittaa.

Mun rumat sukat puhkesi kukkaan. Niitä ku kattoo, tulee kevät tai pääsiäinen mieleen.

Onnistuin tänäänki syömään puolelta päivin. Jess!

Kysyin siskolta kyytiä. Ajattelin päivittää ton melkein 20 vuotta vanhan tai ainakin 10 vuotta vanhan mikron. Samalla reissulla käytäis rustassa hakemassa tavaroita. Olen jo netist kattonut sopivan.

Mut kaipa mä meen teetä ja hiukan palanutta pullaa hakee. Ootan astiakoneesta yhtä kulhoa, niin saan pakkasesta soseita laittaa sulaa. Huomenna onkin sit kasvisletut vuorossa.

Alkaa pikku hiljaa tulla ahdistavaa kipua. Onneks sain lääkkeen ottaa. Hiukan aikaa tässä huilaan ja sit meen iltapalan tekoon ja jne.

Olen tossa kutoillu. Toinen varsi on valmis.

Mut kai tämä tässä menee...

Ei tullu ahistusta, kun sain lääkkeet otettuu. Ei ehtiny kun kipuilla.

Nyt iltaa kohen on kurkku alkanu kuivuu. Suussa on sylkee, joten se ei ole kuiva. Toivottavasti ei pahene.

Telia pyytää vaihtaa laskutustapaa., mut miten vaihtaa ku ei se anna vaihtaa. Ei ees chatis työntekijä onnistunu siinä. No tarvii muistaa huomenna koittaa uudelleen

Huomen olis siis häärimis päivä. Pesen koneellisen pyykkiä, kuivat kaappiin. Sit paistan kasvisletut ja teen hiivattomia sämpylöitä. Ja ku tä ei riitä, on ajatus pyyhkiä vähän joka puolelta nihkeällä rätillä, siis lattialla.

Mut ekana nukun pitkään aamulla. Sitten aloitan aherruksen. Ja tietenki musa korviin soimaan.

Mut melatoniini alkaa vaikuttaa jo. Alkaa näkee kahtena. Joten laitan tän puhelimen ja kuulokkeet laturiin ja alan koittaa nukkuu....

Hiukan taukoa ja sit pölyjen pyyhintää. Tein ja paistoin tos keltajuuri-kelt. Porkkana-peruna lettuja 3ksi päivää ruuaksi. Vielä pitäis sämpylät tehä. Onneks ne tulee äkkiä. Pyykkiä en jaksa tänää pestä. Oon sen verta väsyny. Lettuja paistaes istuin, ku jalat oli ku keitetty spaghetit.

Huomenna on yks välipäivä ja sit ke mennään taas...

Sämpylät tehty. Saa nähä millaisia ovat sit illalla.

Mä oon ihan poikki. Olen ollu ilman teetä koko aamun ja iltapäivän. Oon juonu äskön vasta vettä hiukan. Nyt otan rennosti ja luen postin ja juon.

Menin sit ostamaan uuden mikron. Tos se eteisen lattialla viel on, pitää vanha pesto ja siirtää pois. Mahdanko osata ees käyttää sitä.  En mä rustasta löytäny mitään. Ei o oikee ostofiilistä tällä hetkellä ja mikroon meni 20e enemmän ku ajattelin.

Isä on ollu sekava tänään. Ei o muistanu päivää ei kuukautta. Puhelimeen huutaa ettei äiti saa lähtee.

Tytöllä on hyvin asiat, tai nupon ja kelan kans viettää paperisotaa. Torstaina menee kattoo uutta tietokonetta jostain, kun vanha ri pyöritä koulun ohjelmaa.

Mä oon väsyny. Mulla jäi pyykinpesu ja lattian pyyhkiminen kokonaan tänään. Sämpylät oli kyl syötävii, mut ei enää noi pal niitä tohon taikinaan. Saa nähä mitä maha tykkää niistä.

Huomen pitäis viimeistään klo 12 olla hereillä. Tänään oli niin vaikeuksia, jollei huomen olis. Herään varmaan 10 aikoihin, voisin heti mennä apteekkiin ja kauppaan sit. Ehtisin tunnissa. Mut katotaan mikä fiilis on.

Pesin ja rasvasin pitkästä aikaa kasvoni. Rasvassa tuoksuu voimakas kookos ja mua ällöttää se. Mut pakko sitä on käyttää. Mul on niin paljo noita rasvoja et huh huh.  Pitäis varmaa äitiltä pyytää pari koria ja niihin kerätä lääkkeet, rasvat jne...

En jaksa tänään lukea. On joskus semmoisia iltoja ettei vaa jaksa, vaik kirja olidikin jännittävä ym.

Rumissa sukissa olen kantalapussa. Varren sain valmiiksi, toivottavasti ei liian pitkät. Mä niin haluisin ruveta tekee polvisukkii tai omista langoista tommosia 15-20cm varrellisia sukkia, mut se on vielä haave. Näiden jälkeen pitää seuraavat tehä, jollen sit ala tehä niitä samaan kohtaan ja siitä neuloa yhtä aikaa kahtaparia sukkia. Mun pitää huomen miettiä asiaa.

Mut nyt muihin sivuihin...

Mikron käyttöohjeita lukies alko usko loppuu, en mä osaa sitä käyttää.

Kävin aamu happihyppelyllä, eli suomeksi apteekid ja kaupassa. Tarkeni ilman pipoa. En uskaltanu viel jättää talvikenkiä. Mut olis ihan hyvin voinu mennä lenkkarein.

Uudet lenkkarit tarvis ostaa.

Puolen toista tunnin päästä olis lettujen, kasvislettujen, aika. Maha alkaa kurnii jo että haluaa jotain. Söin illalla aika tuhdin iltapalan. .

Huomen olis hoitaja. Saa nähä miten se menee.

Mut kai mä alan kantalappuu neuloo... joutusin aamulla purkaa sitä.

Naurattaa yks juttu. Äiti puhuu nyt jo väsymyksestä isän hoidossa. Multa ei silloin kukaan kysyny, miten jaksan, jaksanko, voinko jne. Pahimmillaan hoidin isää 3x vko ja siihen joskus vkl jos he lähtivät laivalle. Mä en saanu valittaa, enkä sanoo. Nyt äiti saa tuntee sen millaista se on. Eikä hän tee ees niin paljoo isän kans juttuja ku isä tulee kerhosta. Mähän autoin ihan kaikessa, vaipanvaihdosta istumiseen.

Mut joo. Äiti on väsyny. Niin oon mäkin. Kaikki on.

Mut nyt neulomaan..

Kaikki menee pieleen.

Paha olla.

Hyvää yötä.

Hei pielestähän voi pitää kiinni, jos ovenpielestä kyse ja jos meinaa kaatua 🙄

Onneksi ollaan uusiutuvia.

Halaus! Toivottavasti asiat tuntuu paremmilta kun olet saanut vähän levättyä.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 1 kuukausi sitten. Syy: kielioppivirhe

Kiitos keskustelua ja soroppi viesteistä.

Onko mitään järkee mun käydä hoitajalla enää, kun saan siitä aina pahemman ja paskemman mielen. Nytki olen koko illan kärsiny erinlaisista oloista. Ekana jäätysin 2h ja sen jälkeen tuli ihan hyvä olo, mut posket alko helottaa. Katoin, lämpö oli 36.9, joten ihan normi. Se mitä hoitaja sano ja kysy sai mut sulkeutumaan enemmän.  Ei siitä mitään tuu, ei o 7-9 vuoteen tullukaan. Pärjään ihan hyvin ilman häntä, se on nähty.

Sit ku isä kuolee, joko tukehtumalla tai syöpään tai aivoinfakti/vuoto. Ni silloin hänestä (hoitajasta) ei ole mitään apua. Yksin olen tytön kriisit selvittäny ja näillä näkymin joudun isäni kuoleman sit käsittelee.

Mietin sanoja, miten voisin hänelle kauniisti sanoa heipat. Äiti käski tukarin kans puhuu, ennen ku meen tekee jotain peruuttamatonta. Samperi ku ei voi lääkärille soittaa. Siel on kumminki joku uusi jannu, joka ei ymmärrä mistään mitään.

No jaa, antaa ton asian muhia mun päässäni räjähdykseen asti.

Nyt sain tietää, et noi sukat mitä teen, on isälle. Ehkä nyvä niin, sillä niissä on iso kantapää, joka ehkä auttais isän turvonneita jalkoja. Tosin en tiä tuleeko niistä va unisukat.

Olisin iltasatua lukenu tutulle, mut ei vastaa puhelimeen.

Mietin tässä sitäkin, miten pystyisin tukee kirjekaveriani, jonka äiti on todella huonossa kunnossa. Tuntuu et pelkkä kuuntelu ja kirjoittaminen ei riitä. Tuntuu tyhmältä kirjoittaa hänelle isästäni. En tiiä mitä kirjoittaa hänelle tai sanoa.

Isä saa 15 tai 16. Pvä tulokset. Nyt oli alkuviikolla verillä. 30 testiä otettiin. Seuraavaks ensi viikol vissiin on mahaultra ja keuhkoröntgen. Huomenna äiti yrittää ottaa isältä virtsanäytteen ja mennä viemään se labraan. Tänään se ei onnistunu.

Mä ootan, jos huomenna tulis huoltomies.

Mut nyt rikoksien ja  murhien pariin...

Oon tänään syönyt jo 3 kertaa ja tuntuu että maha halkee. Ei vedä. Tosin olen juonukin aika paljon. TUnne että josstain päästä räjähtää kohta.

Sain mikron paikoilleen. Pyyhkisin tason oikee kunnolla. Huomasin että ohjekirjassa ei ollu kaikkia ohjeita, vaan ne tärkeimmät löytyi monen mutkan kautta netistä. Mut sain mä siihen kellon ja ruuan lämmitettyä.

Huomenna ois ajatus herätä 8lta ja alkaa siivoilla täällä. EN o vieläkään putsannu lattioita. ROskat pitää viiä ja tiskit hoitaa. LAittaa pesukone päälle, ai niin ei voikaa, kun en voi kuulokkeita laittaa sen hemmetin huoltomiehen takii.

Mun olis pitäny mennä äitil huomen, mut äiti soittikin ja sano ettei tarvii ku hän sai hoidettuu asian. NÄin ollen siivoan sitten. Eikä äiti pysty tulee tänne sählääku on isän kerhopäivä.

Parvekekin pitäis siivota. Kattoo mitä tuhoa linnuton saanu aikaa. Ehkä jos huomen on fiilistä, ni hoidan senkin aamusta. TÄllä hetkellä ulkona tuulee aika puuskittaisesti, ainakin tohon parvekkeelle.

Lunta on maassa. Missä on se kevät?

Aamul täytyy nousta aikaisin ja kattoo et tyttö herää. Sit alkaa pikku hiljaa siivoilla. Miettisin mistä kolmesta huoneesta alottaisin ekana. Oloh. On kumminki radio, minkä laitan pääl. Oon hakenu radiokanavien taajuuksia netistä, et vähän tietää mitä kuuntelee.

Oloh. Ei o olleks ku pöydän siivous, roskien siivous ja tyhjentäminen. Lattialta pölyjen pyyhintä. Kukkien kastelu.

Keittiös tiskit, kukat, roskat, pyyhintä niin tasot ku lattiakin. Pöydän tyhjentäminen.

Makkaris, pyykit, roskat ojennukseen eli pussien vaihto, lattian pesu tai pyyhintä.

Jos aikaa riittää ni parveke.

Joku jaksaa noi helposti tehä, mut tiedän et jotain jää. Että kropas loppuu puhti. Siksi haluan et radiosta saan hyvän kanavan löydettyy ja saan puustia siitä.

Mut nyt väsy painaa. Joutusin keskeyttää lukemisen, ku silmät haritti eri suuntaan. Mut huomenna lisää....

Olisko sulla mahdollisuus pyytää toista hoitajaa itselles? Kokeilla, jos jonkun toisen kanssa toimis paremmin?

Mitä sun hoitaja sit sanoi tai kysyi? kun sai sut sulkeutumaan ja olon vaa huonommaksi?

Pitää sulla kai jonkinlainen hoitokontakti olla kuitenkin jotain kautta ees harvakseltaan, jos on lääkitystä tai muuta. Et joku uusii reseptit ja jotkut lääkärikontrollitkin ehkä?

Jokainenhan joutuu oman elämänsä kriisit ja muut kokemaan aikalailla yksin, koska kyse on omista jutuista, toiset voi olla onneks matkalla apuna ja tukena erilailla.
Menetykset sattuu aina ihan hirveesti, ja suru voi viedä paljon aikaa ja voimia. Yritä elää hetkessä enemmän ja viettää aikaa isän kanssa (jos siis tuntuu hyvälle ja haluat), hänhän on viel täällä. Ne hetket on lohtuna myös kun isästä aika jättää.
Kaikki täältä lähtee aikanaan ja sitä kuolemaakin varmaan miettii väkisin, kun vanhemmat vanhenee ja on sairauksiakin. Nyt on kuitenkin nyt ja huominen huomenna.

Voimia niin kovasti.

Zirkoni kirjoitti:
Olisko sulla mahdollisuus pyytää toista hoitajaa itselles? Kokeilla, jos jonkun toisen kanssa toimis paremmin?

ei ole. Olen muutenkin tuolla yliajalla. Mut on vuoden pitäny heittää pois, mut ei sit olla.

Mitä sun hoitaja sit sanoi tai kysyi? kun sai sut sulkeutumaan ja olon vaa huonommaksi?

en taho tähän sitä kertoa.

Pitää sulla kai jonkinlainen hoitokontakti olla kuitenkin jotain kautta ees harvakseltaan, jos on lääkitystä tai muuta. Et joku uusii reseptit ja jotkut lääkärikontrollitkin ehkä?

oon tähänki asti tk:sta saanu reseptit. Lääkäriä en oo tavannu sit joulukuun.

Jokainenhan joutuu oman elämänsä kriisit ja muut kokemaan aikalailla yksin, koska kyse on omista jutuista, toiset voi olla onneks matkalla apuna ja tukena erilailla.
Menetykset sattuu aina ihan hirveesti, ja suru voi viedä paljon aikaa ja voimia. Yritä elää hetkessä enemmän ja viettää aikaa isän kanssa (jos siis tuntuu hyvälle ja haluat), hänhän on viel täällä. Ne hetket on lohtuna myös kun isästä aika jättää.
Kaikki täältä lähtee aikanaan ja sitä kuolemaakin varmaan miettii väkisin, kun vanhemmat vanhenee ja on sairauksiakin. Nyt on kuitenkin nyt ja huominen huomenna.

 

Voimia niin kovasti.

kiitos.

Kyl mä jotain sain siivottua. Huomenna aamùlla ehkä suihku. Nyt ku se piilotettu jätesäkki on sieltä pois.

Äiti tuli käymään ja toi pyytämääni leipää. Sit se toi pottuja ja pullapitkon. Enkä ees pyytäny. No huomenna iso kattilallinen perunoita kiehuu.

Äiti oli saanu päähänsä heijastavat helmet.

Mä en tiiä millanen olo mulla on oikeastaan. Tuttu sano väsyneen energinen. Olisin sängyssä päivät jos olis mehdollista. Silti haluaisin siivota koko ajan.

Sain isän sukat puikolta ja päättelin toisen sukan melkein. Seuraavaksi teen hattaraa....