Ota itseäsi niskasta kiinni, hyvä neuvo vain osalle, miksi?

Ota itseäsi niskasta kiinni, hyvä neuvo vain osalle, miksi?

Käyttäjä Nimetön aloittanut aikaan 30.01.2015 klo 06:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä kirjoittanut 30.01.2015 klo 06:43

Näin käy minun niskasta kiinniottaminen, enkä tee tätä vapaaehtoisesti vaan tämä on todettu hyväksi minulle.
Ensin kaksi kipulääkettä ja odotusta puoli tuntia.
Hitaaaaaasti hivuttaudun kylki edellä sängyn laidalle ja jumppari avustaa tossut jalkaan. Lähdemme liikeelle ja kohta on jo paita märkä, puoliväli ja istun lepäämään, jumppari auttaa ylös ja 15 minuutin päästä olenkin jo maalissa eli sängyssä. Yhteensä matkaa tuli 75 metriä.
Kuiva paita päälle ja lisähappea viikseillä.
Jumppari tulee taas iltapäivällä jolloin pitäisi käydä kävelyn lisäksi suihkussa.

Ota itseäsi niskasta kiinni, on hyvä neuvo, mun mielestä.

Käyttäjä kirjoittanut 11.02.2015 klo 08:35

Jos ei olisi käynyt näin, perjantaina olisi matkalla Aasiaan vapaaehtoisleirille. Onneksi saan matkarahat takaisin ja voin tehä matkan myöhemmin.
Pieni katkeruus veinaa pyrkiä mutta en anna sille tilaa, se vie kaikki voimani ja tarvin ne kuntoutumiseen.

Käyttäjä kirjoittanut 11.02.2015 klo 09:01

Hei arka, kipulääke auttaa nopeast mutta menee vielä hetki, kun uskoo, että se on pois. Sinä aikana tulee rukoiltua Isä meitä ja lausuttua myös vähän tekstiä.

Käyttäjä kirjoittanut 11.02.2015 klo 10:05

Nyt tuli sellainen edistysaskel kuntoutuksessa ettei tätä edes jumppari veinannut uskoa.
Minä puhalsin pillillä vesikuplia pulloon 20 kertaa
Leikkauksen jälkeen jaksoin puhaltaa yhden kerran.

Käyttäjä arka kirjoittanut 11.02.2015 klo 13:06

Hei Maanvaiva!
Hienoa että kipulääke auttaa nopeasti ja se että jaksat puhaltaa kuplia paremmin. Ahkera harjoittelusi on kantanut hedelmää. Oletko muistanut ruokailla hyvin?

Käyttäjä kirjoittanut 11.02.2015 klo 14:43

Ei tarvihe onneksi itse huolehtia syömisen muistamisesta. Äitini kantaa jotain eteeni kolmen tunnin välein.
Vieläkin pystyn vaan syömään pari desiä kerralla tai puolikkaan leipäpalasen.

Käyttäjä kirjoittanut 12.02.2015 klo 12:39

Yritän olla etten valita. Mutta voi hitto mikä päivä. Juuri jaksoin kolmen särkylääkkeen avulla tehdä hengitysharjoitukset, happisaturaatio ei nouse vaikka on happiviikset, verenpaine liian matala ja pulssi liian korkea.
Onneksi määrättiin vuodelepoa koko päivä, en ois jaksanut edes pukea vaatteita päälle.

Tämä on kuulemma ihan normaalia toipumiseen liittyvää mutta en mie kyllä tähän suostu kun yhdeksi päivää. Koska en jaksa vastaan sanoa.

Käyttäjä kirjoittanut 13.02.2015 klo 07:38

Olinpa minä eilen kipeä. Nyt voin jo paljon paremmin ja kaikki arvoni ovat kunnossa.
Hyi, että minä haisen vaikka käyn suihkussa kaksi kertaa päivässä.
Onkohan minuun jäänyt pekonijohtimia jonnekin ja härskiinnyn.
Minussa on noita avohaavoja joihin ei laitettu tikkejä ja niistä erittyy kai kaikenlaista paskaa tms.
Haluaisin pitää ikkunoita auki koko ajan, että saisin raitista ilmaa. No ei sitä voi, kun sitten taas pitäisi lämmittää koko ajan.

Tänään tulee biologinen serkku lomalle ja asuu mun talossa. Aikoo hiihdellä paljon ja oli muka pahoillaan, kun en pääse mukaan. Niin varmasti onkin. Toivottavasti ei kerro miten hyvä keli oli hiihtää. On mukava kuitenkin hänet nähdä.
Isäni lähtee pyhänä työmatkalle pariksi viikkoa ja vastuu toisesta kuntoutuksesta siirtyy adoptioveljelleni. Hänet panen kirjoittamaan lupauksen ettei löysäillä vaan vedämme joka kerta niin pitkälle kuin mittarit sallivat.
Minusta tuntuu eilisen jälkeen, että koko kuntoutus alkoi taas alusta.

Käyttäjä arka kirjoittanut 13.02.2015 klo 08:01

Hei Maanvaiva!
Yritä jaksaa levätä, tarvitset sitä varmasti näin välillä. Oletko jaksanut lukea kirjoja?

Käyttäjä kirjoittanut 13.02.2015 klo 10:47

Hei arka taas ja mukavaa päivää sulle ja koko perheelle siellä tanssiaisissa.

Psyykkisesti jaksaisin lukea kirjaa montakin tuntia päivässä mutta en fyysisesti. Koska minulla on ollut ne kiinnekkeet ja vähän alempana ne haavat ja kirja niitä just painaa. Ja käsissä on sen verran voimia etten jaksa ihan ilmassa pitää kirjaa.
Onneksi on äänikirjat.

Käyttäjä arka kirjoittanut 14.02.2015 klo 07:08

Hei Maanvaiva!
Tanssiaiset sujuivat hyvin ja ilaman mitään kommelluksia, paitsi ettei saatu kovin hyviä valokuvia otettua. Onneksi siellä oli myös ammattikuvaaja joka otti kuvia .Tapasimme myös tytön poikaystävän vanhemmat, mukavia olivat, minä vaan en kehdannut puhua paljon kun yuo katjennut etuhammas vaivasi. Ei silti ollut vaivaannuttavaa kun poikaystävän isä puhui paljon, Tyttö lähti suoraan jatkoille, metuotiin puku kotiin, onneksi saatiin auto lainaan.Kivä että sinulla on nuo äänikirjat ajankuluna. Oletko pystynyt jumppaamaan vai vieläkö olet vuodelevossa?

Käyttäjä kirjoittanut 14.02.2015 klo 09:08

Serkku tuli ja ekana kehui kuinka laiha olen. Koska se itse ei voi juuri herkkuja syödä, kun heti lihoo. Vaikka ei olekaan kampaaja, aikoo leikata hiukseni. Mikä kai on hyvä asia, koska en jaksa mennä kampaajalle ja hiukset ovat liian pitkät mun makuuni. Mitä, jos ajaisin kaljuksi.
Ei se voi mennä hiihtään, kun pakkasta on 24 astetta.
Hieman minua kyllä jännittää sen kanssa oleminen, kun näemme vain pari kertaa vuodessa.
Eikä se juuri tunne adoptioporukkaani. Ehkä olemme yhdessä mun talossa ja siskonkin luona.

Tällä hetkellä eniten toivon ettei fyysinen kuntoni taas romahda sen loman aikana. Haluan pitää hyvät välit biologiseen sukuuni.

Käyttäjä arka kirjoittanut 14.02.2015 klo 17:18

Hei Maanvaiva!
Ompa teillä siellä kylmä, täällä etelässä vain pari astetta pakkasta. Kiva varmaan nähdä serkkuasi vaikka vähän jännittääkin. Toivottavasti fyysinen kuntoutumisesi etenee hyvin ja mielialasikin pysyy hyvänä.

Käyttäjä kirjoittanut 15.02.2015 klo 15:20

Hei arka, joo olen taas palannut fyysiseen kuntoutukseen mutta en voi ulkoilla, kun pakkasta on taas 30 astetta. Ei henki kulje siinä.
Mulla on varmaan sitten sama ongelma kuin sulla etuhampaalla. Arpi on niin ylhäällä että aina pitää puserolla katsoa ettei se vaan näy. Saa nähä miten kesällä sen kanssa pärjään.
Vai oliko tuo verrattavissa oleva haitta?

Hiukset on leikattu ja olen siisti. Pelaamme lautapelejä ja serkku laihduttaa ja minä lihottelen.
Sen kummenpaa ei oikeastaan kuulukaan.

Käyttäjä arka kirjoittanut 16.02.2015 klo 07:42

Hei Maanvaiva!
Toivottavasti saat sitä painoa lisää, äitisi varmaan auttaa siinä. Kuinka kauan serkkusi on luonasi?

Käyttäjä kirjoittanut 16.02.2015 klo 13:01

Viikon loma sillä on ja on ehkä koko sen ajan täällä.
Vaikka ei sitä ilmat suosi, pakkanen loppui mutta alkoi mahoton tuuli. Aurinko kuitenkin paistoi.
Tuulen vuoksi pystyin kävelemään vain yhteen suuntaan n puoli kilometriä mutta tulin sitten autolla takaisin, kun vastatuuli sattui keuhkoihin.

Niin mulla on asiat hyvin, kun on tukijoukkoja eikä tarvi oikeastaan muuta itse tehä kuin kuntoutua.