Hyvä neuvo varmaan usein miten. Itse aikoinani olin kuukauden sairaslomalla ja lääkärin mielestä pystyin töihin en omasta mielestä. Olin kaksi viikkoa töissä ja reilu puoli vuotta sairaslomalla. Tämä samainen lääkäri totesi että menin liian aikasin töihin. Kyllähän siinä iteltä tuli muutama valittu sana. Eikä millään kirjakielellä.

Minulle on jo sanottu, että olen sairauslomalla kaksi tai kolme kuukautta. En minä niin kauan ole sairas mutta kuntoutukseen menee tuo aika.
Etenen hyvin pienin askelin ja se tulee olemaan suuri ongelma. Tulee hetki, että jaksaisin hiihtää kilometrin mutta ohjelman mukaan saan kävellä ehkä 200 metriä.

Jumppari jäi vapaalle ja teimme kahden päivän ohjelman.
Samaa kävelyä mutta mukaan otetaan käsiharjoittelua. Pitää puolessa välissä nostella puolen litran tyhjää vesipulloa viisi kertaa ylös.

Hei Maanvaiva!
Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa. Oletko sairaalassa vai kotona? Voimia sinulle ja hienoa että jaksat taistella kuntoutuksen kanssa . Minä olen edelleen eläkkeellä ja on vaikeaa.Uutena lääkkeenä on Voxra, eipä ole vaikuttanut. Onneksi sain Oxaminia myös, lohduttaa kun se purkki on tuolla kaapissa. Ota itseäsi niskasta kiinni ei ole tosiaan kaikille mikään hyvä neuvo sillä kyllähän me ilman neuvomattakin teemme kaikkemme että asiat olisivat mahdollisimman hyvin. Minäkin haluaisin tehdä IM mutta otan itseäni niskasta kiinni ja yritän jaksaa aina yhden päivän eteenpäin Voimahalaus sinulle ja kirjoittele miten kuntoutumisesi etenee.

Kiitos arka. Olen minä sairaalassa mutta huomenna pääsen varmaan kotikuntoutukseen. Sitten käy kuntouttaja ja kotisairaanhoitaja kerran päivässä. Ja muun kuntoutuksen teen isäni kanssa.
Minä en sitten kerro kuntoutuksestani siksi, että jotenkin halveksisin toisia jotka eivät jaksa kuntouttaa itseään vaan tämä nyt sattuu olemaan minulle itselleni tärkeää kertoa kuinka edistyn ja tabletille on helppo kirjoittaa ja palata takaisin ja hoksata, että kato nyt kuinka paljon enempi taas tänään jaksat.

Itsemurhaa en suostu ajattelemaan vaikka lähellä se oli äsken, kun ei tullut pissaa ja kaksikin hoitajaa vieressä ootteli.

Koirat kävivät ja kävelimme sairaalan oven edessä ainakin kaksisataa metriä. Niitä aluksi hidas vauhti ihmetytti mutta kai sitten tajusivat etten ole loistokunnossa ja alkoivat kävelemään kuin hidastettua elokuvaa.

Enpä sitten lähe kotia, kyllä mie nyt mieleni pahotin.
Otin ja menin pyörtymään kesken rauhaisan aamusuihkun. Noin vaan ihan iliman mitään kummoista syytä niin tein.

Nyt sitten tänään kuntoutettiin sängyssä. Pyöritettiin nilkkaa viisi kertaa ympäri ja sitten toista. Sitten nostetettiin vasen käsi ylös ja alas ja sitten tehtiin sama oikealle kädelle.

Minua nyt suoraan sanoen ruppee vituttaan tämä touhu.

En tiedä auttaako tämä mutta isäukko tapasi sanoa että ihmisen pitäisi aina tuntea jotain. Sinua nyt ainaki vituttaa🙂.

hei maanvaiva!🙂 ja muutkin; oletteko kuulleet "elefantin syömisestä"?
Siis kuvittele eteesi kokonainen elefantti joka sinun pitäisi syödä. No hetihän sitä ajattelee että mahdoton tehtävä! Kuka pystyy syömään kokonaisen elefantin, yksin?
Mutta jos sitten ajatteletkin näin: tänään syön tuon yhden korvan. Huomenna sen seuraavan jne. pala palalta päivä päivältä. Kunnes hups! yhtenä päivänä seisot siinä,pelkkä elefantin häntä kädessä! Lähes koko elefantti on syöty!☺️
Käytän tätä elefantin syömistä itsekin, kun jokin tuntuu täysin mahdottomalle. Se vaatii kyllä sisua ja kärsivällisyyttä, mutta on erittäin hyvä keino ainakin minulla. Olen itse ihminen jolle kaikki pitäisi tapahtua nyt heti ja mieluiten jo eilen, mutta kun se ei tässä elämässä valitettavan usein vain niin käy.
Minun on pakkokin käyttää tuota tapaa, koska en pysty haukkaamaan kovin isoa palaa kerralla, vaikka se sisuunnuttaakin joskus niinmaanperhanasti! Ja olo on mahtava kun seison viiimein maalissa, minä tein sen!
🙂👍
Valoisampaa alkavaa kevättä, kyllä se sieltä tulee ja kesä!🌻🙂🌻

Kiitos zimba ja olkinainen.
Niin on se hyvä, kun jotain tuntee eikä vaan makaa ilman mitään tunnetta. V....tus minusta on positiviinen tunne ja sen kyllä osaan kukistaa.

Elefanttijuttua en ollut kuullut aikaisemmin mutta sopii hyvin mullekin.
Ja en pääse tänäänkään kotia mutta nyt lääkäri keksi tekosyyn, kun on kai minuun ihastunut. Lääkärikierrolla avasi huoneen oven ja heti sanoi, että sorry vaan et lähe kotiin, koska huulet ovat ihan valkoiset.
Olisi ilmoittanut milloin tulee, niin olisin laittanut huulipunaa.
Mie taidan ihan huvin vuoksi vaan maata sängyssä tänään.

Minäpä oudosti kirjoitin. Eihän positiivista tunnetta pidä kukistaa.
No mitenpä selittäisin. V...tus on siis positiivinen tunne ja sitä ei pidä kukistaa, jos se tulee vaan hetkeksi esiin.
Mutta, jos joka hetki vaan v..aa ei kai se enää ole kovin positiivista vaan se pitää kukistaa.

Minulla on suhteellisen kova kipulääkitys meneillään joten en tiedä olenko niin vastuussa enää kirjoitukseni tasosta.

Hei Maanvaiva!
Ikävää ettet päässyt kotiin mutta varmaan on tarpeen olla sitten siellä sairaalassa.Ei ne turhaan ketään siellä pidä. Onkosinullatelevisiota siinähuoneessa, vai miten saat ajan kulumaan, luetko jotain.

Hei arka. On huoneessa tv mutta en jaksa oikein mitään ohjelmaa seurata. Kuuntelen äänikirjoja ja pelailen tällä tabletilla.
Aika kuluu ihan hyvin, kun kaksi kertaa päivässä käyn suihkussa ja joka ruokailu hitaasti raahustan syömään päivasaliin. Ja nukun tosi paljon.
Kyllä mie huomenna pääsen kotiin.

Tänään mie pääsen kotiin 94 prosenttisen varmasti. Vielä odotan verikokeiden tulokset.
Koko yön nukuin ilman kipulääkkeitä.

Kävin puntarissa ja olen laihtunut 7 kiloa, varmaan meni kaikki ne lihakset jotka kovalla treenillä hankin sinne jäätikölle.
Pitää alkaa kova syöminen vaikka ei ole nälkä.
On mulla vaan pitkä matka edessä tässä kuntoutuksessa taas.
En jaksa edes unelmoida tulevaisuutta.

Pääsen mie kotia, onnen päivä. Tästä ei voi elämä paremmaksi muuttua.

Hei Maanvaiva!
Onnittelut kotiinpääsystä. Miten pärjäät kotona, saatko kotiapua vai onko sinulla mies kotona pitämässä sinusta huolta. Saatko jatkossa fysioterapiaa? Saanko kysyä miten olet loukkaantunut? Ei sinun tietenkään tarvitse vastata jos et halua,

Hei arka, en mie ole loukkaantunut vaan mulla on sydänvika joka sitten yhtäkkiä pahenee.
Nyt on tehty aika suuri leikkaus.
Mun mies on vielä ulkomailla töissä mutta oli viikon kotona. Minä muutin vanhemmilleni asumaan muutamaksi kuukaudeksi.
Saan fysioterapiaa pari kuukautta ainakin.

Minä luulin, että olen sairaalassa hieman näytellyt huonoa kuntoa ja ajattelin, että kun pääsen kotiin ja panen sukset jalkaan, niin hiihdän samantien pari kilometriä.
Jaksoin tasan sata metriä kävellä pihalta sisään ja tehdä hengitysharjoitukset ja sitten olenkin vaan nukkunut.
Nyt ehkä pitää peräti itkeä muutama pisara.