Me siis joudumme syömään menneisyytemme. Ja toisaalta olemaan tarjoilematta sitä lähimmäistemme kuormittamiseksi eilisen pilaantuneena ruokana, mitä kukaan heistä ei niele vapaaehtoisesti. Eikä he ole mitään lähimmäisiä, se sana on ideologista sumutusta. Jää vain minä itse, joka syön omat murheeni. Sitten minä kuolen.

Ollaanko toisillemme ei lähimmäisiä, vaan etimmäisiä(etäisimmäisiä)? Tahtoen vai tahtomattamme?

Ei kuulu kovin hyvää. Minulla saattaa olla selkärangassani syöpä, ainakin sitä epäillään.

Huomenna kirurgiselle poliklinikalle kuulemaan tuloksia kaikista näytteistä ja kuvista.

Jos se todetaan alkuvaiheessa, se voidaan hoitaa, eikö? 🤔

Nyt odottelen tietoa siitä mitä hoitoja on selkärangansyöpään.

Hyvää juhannusta. Juhannuksen jälkeen pitää mennä psyk.poli.lle ja syöpä lääkärille, kauniita ilmoja on luvattu juhannukseksi, pitäs mennä ottamaan aurinkoa rannalle, ja leikkiä olevansa etelässä lomalla.

Tämä yksityinen tilanne, joka minun elämässäni on kuin muiden ja minun välinen taistelu salaisuuksista, joita ei saisi olla, mutten ole jo valmis luopumaan kaikista salaisuuksistani.

Haluaisin pitää jotain vain tasoa näissä jutuissani, niin etten rupeaisi aivan hävyttömäksi.

Minulla on kipuja, jotka liittyvät sairastamaani syöpään. Muuten psyykkisesti aika rasittavaa aikaa. Nukun katkonaisesti, heräilen yöllä katsomaan kelloa. Kaikinpuolin en ole kunnossa.

Mietin paljon elämää ja jonkun verran myös kuolemaa. Kivuttomasti en usko nukkuvani pois. Ja kuoleman jälkeen edessä on taivas tai helvetti, toivon pääseväni taivaaseen lepäämään tämän rasittavan elämän jäljiltä. Sieluni huutaa lepoa.

Päivä on ollut erikoinen, mikään ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Kaikessa on ollut jotain vain sellaista joka ei ole mennyt jakeluun minulla ajoissa, elikä olen onnistunut möhlimään aivan selvät sävelet, sanoituksista puhumattakaan. Ei jää kuin epätietoisuus;" pitikö minun hoitaa omaa päätäni vaiko ei!" Ehkä kaikki hoituu kuin itsestään, ilman kummallisempia kommervenkkejä eri tilanteissa.

Muiden kuvitellessa omia asioitansa.

Radiosta tulee suomi-rappiä. Aurinko paistaa, ja aamu on alkanut ilman hädän päivää. Heräsin kello 5.  Nyt pitäisi vain hymyillä, ja olla onnellinen, ja olla tyytyväinen oloonsa. Kuinka ollakkaan en ole kovin onneton, mutta olen tyytymätön tähän päivään, koska en aio hymyillä itsekseni, kuin kukaan ei näe ilmettäni. Odottelen

Tänään heräsin kello 6. En tiedosta, ymmärränkö oikein erään miehen viestit, mutta en välitä tarpeeksi jotta loukkaantuisinkaan niistä. On hyvä etten elä pelkälle sairaudelle, mutta kipu on muistuttanut minua siitä. Saatan tervehtyä ja saatan sairastua uudestaan, niinkuin olen nyt tehnyt. Odottelen ...

Sinussa on voimaa kun olet kärsivällinen noin ison asian edessä. Jaksamisia 🌿🍉

Pakko olla kärsivällinen. Mikään ei tapahdu hetkessä, kaikkeen kukuu aikaa. Tässä menee koko kesä sairastaessa. Pitää keksiä muutakin tekemistä kuin terveyden hoito. Jospa jaksaisi lähteä rannalle ottamaan aurinkoa. 😁👍💥

Ihailen Pikimiten sun rohkeutta. Voi olla, ettei sulla ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa vastaan se, mitä tulee. Toivottavasti saat helpotusta kipuun. 😊🍀