Elämääni armon vuonna 2023
Aloitan uuden ketjun omille kuulumisilleni, joita aion kirjoittaa säännöllisen epäsäännöllisesti päiväkirjamaiseen tapaan. Omiin tunnelmiin on sitten mielenkiintoista palata retrospektiivisesti aika ajoin. Plussaa tietysti, jos muutkin tähän ketjuun jotain kommentoivat.
Tänään tein muutaman kilometrin lenkin raikkaassa pakkassäässä. Illalla saunotaan talvipäivän päätteeksi. Meillä on vielä joulukuusikin, kun se ei yhtään tiputtelee neulasiaan. Ensi viikolla olisi ryhmätapaaminen psykopolilla, mutta en viitsi lähteä sen takia kaupunkiin. Parempi mielenterveydelleni, kun möhkin vain lumessa ihaillen talvista luontoa täällä maaseudun rauhassa. Lomakauden jälkeen olen päässyt työmoodiin vasta osittain.
Luin loppuun Juliana Norwichlaisen kirjan. Se sisältää runollisen kaunista mystistä maailmanselitystä ja tarkkanäköisiä psykologisia havaintoja ihmisluonteesta. Tulee olemaan minulle tärkeä kirja loppuelämäni ajan. En kuitenkaan tuputa uskoa kenellekään, jokainen valitsee itse oman polkunsa tässä maailmassa. Armon käsitteeseen viittaaminen otsakkeessa kuitenkin sallittaneen, on itselleni tärkeä rakennuspalikka kaikkien koettujen kolhujen jälkeen.
Sain vaihteeksi positiivisia terveysuutisia. Labrakokeet kertovat, että diabeteksen uhka on toistaiseksi väistynyt, ja LDL-kolesterolikin oli selvästi laskenut. Ketipinorin lopettamisesta on selkeää hyötyä. Lisäksi olen tietysti tehnyt paljon parannusta ruokavalioni suhteen.
Kirkkovuodessa on edetty paastonaikaan. Kunpa osaisi entistä paremmin paastota itsekkyydestä ja olla enemmän läsnä läheisilleen sekä lämmin kanssakulkija kaikille sellaista tarvitseville.
Poistin Tinder-tilini. Minulla oli sitä kautta pitempää juttua ja treffit kahden ihmisen kanssa. Toiseen ihastuin ihan kunnolla, mutta tulkitsin sitten niin, että hän on vielä henkisesti kiinni edellisessä suhteessaan.
Minulle käy usein niin, että ihastun tulisesti ja kylmenen yhtä nopeasti. Ei ehkä ihanteellinen ominaisuus pitkäaikaisen parisuhteen luomiseksi. Liekö parempi pysyä yksin, ainakaan pinnallisesta Tinderistä en ketään löydä.
Passi oli mennyt vanhaksi, tein nyt uuden passihakemuksen. Poliisiasemalla pitää taas käydä antamassa sormenjälki, edellisestä on kulunut jo aikaa.
Univaikeuteni ovat hiukan helpottaneet. Olen myönteisesti yllättynyt reseptivapaan pitkävaikutteisen melatoniinin tehosta. Kunnon yöunet ovat tärkeät, kun työtilannekin on vilkastunut.
Huomenna menen taas seurakuntaan aterioimaan ja ehkä messuunkin. Pitäisi katsoa myös eräs Dreyerin elokuva, mutta tänä iltana en jaksa. Viihteen seassa kahlatessa helposti unohtuu, että elokuvakin on parhaimmillaan taidemuoto.
Vietin syntymäpäiviäni käymällä taidenäyttelyssä. Käytiin myös syömässä ja baarissa drinkeillä. Join pari alkoholiannosta, mikä on minulle harvinaista. Ihmeen hyvin tällä kertaa viihdyin baarissa, vaikka siellä olikin paljon ihmisiä ja kova häly. Ei minusta kyllä olisi suurten juhlien keskipisteeksi ja tuskin enää edes osallistujaksikaan.
Nyt kuuntelen RSO:n konserttia Areenalta. Onneksi on Areena, muu tv-tarjonta on lähinnä roskaa.
Kävin äänestämässä ennakkoon, kun varsinaisena vaalipäivänä olen maalla. Äänestin Vasemmistoliittoa, vaikka sekään puolue ei ole minulle täydellinen ja olen esim. joistain arvokysymyksistä eri mieltä. Nykyinen puheenjohtaja on kuitenkin onnistunut hyvin. Saa nähdä, minkälainen uusi hallitus tähän maahan onnistutaan pihtisynnyttämään.
Matka Saksaan ilmeisesti peruuntuu itsestäni riippumattomista syistä. Varasin nyt sitten kiertomatkan Irlantiin ja Skotlantiin. Uudesta passikuvasta havaitsee vanhenemisen.
Hei!
Sattumalta päädyin lukemaan tekstejäsi ja huomasin, että samanlaisia asioita ollaan tehty. Minäkin kävin ennakkoon äänestämässä tänä viikonloppuna ja juuri suunniteltiin kaverin kanssa kesälle reissua Italiaan. Toivottavasti sinun nyt varaamasi reissu onnistuu!
Taas ollaan maalla, ja ulkoilusäät ovat eilen ja tänään olleet upeat, mutta vielä kovin talviset. Aurinko helottaa ja hanki hohtaa niin, että aurinkolasit ovat välttämättömyys. Löysin pajunkissojakin.
Äitini oli postilaatikoidemme luona huomannut isot jäljet, joista otti kuvankin. Näyttää ihan karhun painallukselta. Ei suuremmin pelota kuitenkaan - jos se onkin mesikämmen ollut, niin varmaan vain ohikulkumatkalla. Meidän lähellä ei ole niin suuria metsiä tai erämaita, että karhu täällä viihtyisi.
Pallokala, matkan suunnitteleminen on aina hauskaa puuhaa, eikä se toteuttaminenkaan hullumpaa ole. Toivon sinulle antoisaa reissua Italiaan.
Kävin pääsiäissaunassa. Ei olla ahmittu pääsiäisruokia mitenkään ähkyyn asti, mutta tunnen silti syöneeni liikaa. Olen ilmeisesti jo niin tottunut kurinalaiseen ruokavaliooni, että pienikin poikkeama tuntuu olossa.
Illaksi on uusi kirja korkattavana. Jotain Irlantiin liittyvää luettavaakin pitäisi löytää, että pääsee virittäytymään ensi kuun matkaa varten.
Olen viime aikoina kunnostautunut piha- ja puutarhatöissä. Lahonnut keskikokoinen koivu oli kaatunut pahaan paikkaan, ja raivasin, sahasin ja pilkoin sitä tänään. Hikistä hommaa, jota jäi vähän vielä huomisellekin.
Peipot laulavat jo ahkerasti ja eilen näin iltalenkillä pari kurkea. Jotain ravintoa ne etsivät paljaalta pellolta. Harmi kyllä naakatkin ovat pesiytymässä meille, savupiippuihin pitäisi varmaan asentaa naakkaverkot. Mikäs täällä maalla on ollessa.
Himskatin naakat ovat tosiaan puuhanneet pesän saunan savupiippuun! Taitaa nyt käydä niin, että keskikesän juhlaakin täytyy saunan sijaan juhlia pelkällä juhannussuihkulla. Soitan kyllä maanantaina nuohoojalle, mutta ehkä pesää ei enää tässä pesimäkaudella voi poistaa. En tietysti haluaisikaan tuhota viattomia luontokappaleita, mutta pesäpaikkansa olisivat saaneet valita vähän paremmin.
Työtilanne on hiukan vilkastunut. Sietääkin parantua, muuten voin päätyä kortistoon syksyllä.
Ollaan nyt toista päivää ilman juoksevaa vettä. Vielä ei tiedetä tarkalleen, onko vesipumppu rikki vai kaivon pohjaventtiilin liitoskohdassa jokin vika. Ensijärkytyksen jälkeen tämä ei tunnukaan niin katastrofaaliselta: pihassa on pumppukaivo, josta voidaan viedä ämpärillä kylpyvettä saunaan, ja ruokavesi saadaan kaupasta viiden litran pulloissa. Korjauskustannukset jäävät varmaan tuhanteen euroon.
Naakkojen kanssa tunnelma on välillä kuin Hitchcockin Linnuista. Saatiin kyllä jo verkot piippujen päälle, mutta linnut eivät silti ole kokonaan luovuttaneet. Toivoisin kyllä, että ne tajuaisivat jo etsiä uuden kolon ehtiäkseen vielä pesiä tänä kesänä.
Neljäs päivä ilman juoksevaa vettä. Peseydyin saunassa käyttäen vajaan ämpärillisen vettä. Hyvin sai hiuksetkin pestyä. Nakkejakin keitettiin, onhan sentään vappu, ja keksin pestä hampaat myöhemmin illalla jäähtyneellä nakkivedellä 😁
Kyllä luovuus alkaa kukkia, kun hanasta ei tule vettä. Saa nähdä, saadaanko vedentulo pelittämään ensi viikolla.
Väsyttää ja ajoittain ahdistaakin. Vastuu asioista ja huoli läheisistä painaa. Ahdistuksissani pelasin jopa Veikkauksen rahapelejä ja huolestuin, vaikka jäinkin voitolle.
Yöksi saan jotenkin itseni rauhoitettua ja kohtalaisesti nukuttua. Silloin uskon kaiken Jumalan haltuun, ajattelen, että kaikki kääntyy lopulta parhain päin. Facebookissa joku totesi, että optimistinen fatalismi on ainoa mahdollinen hyvän elämän edellytys.
Tänä viikonloppuna on kiitollinen fiilis. Vesikatko opetti taas arvostamaan sellaista itsestäänselvyyttä kuin puhdasta vettä, samoin ihmisten avuliaisuutta. Näin iltaisin on mukava kuunnella lintujen konsertointia ja katsella pellolla käyskenteleviä kauriita.
Töissä pitäisi ensi viikolla neuvotella uudesta kumppanuudesta. Britteinsaarten reissuun on nyt kolme viikkoa.
Käytiin ravintolassa syömässä äitienpäivän kunniaksi. Olen onnekas, että olen saanut pitää äidin näin kauan ja hän on ikäisekseen melko hyväkuntoinen. Meillä on hyvät ja läheiset välit.
Luin juttua kovaksikeitetystä rikostoimittajasta Harri Nykäsestä. Hän oli saanut ruumiistairtautumiskokemuksen, nähnyt taivaallisia näkyjä, tuli uskoon ja rukoili elämänsä loppuun saakka. Psykoottisuuteen taipuvaisena minun ei tietysti kannattaisi panna paljon painoa harha-aistimuksille, enkä itse ole juuri uskonnollisia näkyjä kokenutkaan. Kummallinen kokemus on kuitenkin sisareni kuoleman jälkeen, kun hän vieraili valveilla ollessani luonani terveenä ja valkeissa vaatteissa. Se oli rauhoittava näky, toisin kuin psykoottiset harhat yleensä. Psykoosi on niin merkillinen tapahtuma, etten lainkaan ihmettele, jos etenkin entisaikoinani ihmisen on katsottu silloin olevan esim. demonien vallassa.