Olen hakenut adhd diagnoosin ja kerta käynti vielä niin saan sen virallisesti diagnotisoituna. Iloinen en siitä ole mutta tyytyväinen kyllä vaikka olenkin 40 täyttänyt ja piti nyt vasta kohdata se todellisuus että jokin vaan ei pääkopassa toimi oikein. Oli pakko tehdä jokin radikaali itsensä tutkiminen kun halusin löytää ammatin jota tekisin loppu työikäni ja siinä sivussa sitten kohtasin tämän haasteen kun aloin opiskelemaan. Nyt tiedän mikä mua haastaa opiskelussa sekä työelämässä, mutten enää tunne itseäni tyhmäksi vaan teen asioita toisella tavalla.
Halusinkin aloittaa tämän keskustelun sillä ajatuksella että saisin vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia niiden kanssa jotka ovat jo kohdannut itsensä sekä löytäneet ”työkaluja” työhön ja arkeen, samalla tietenkin apuja niille jotka aloittavat samalta pohjalta kuin minä.
En osaa oikein vielä ajatella kaikkia asioita adhd:n kautta vaikka luin kirjan joka oli kirjoitettu juuri minusta (olikohan: adhd-aikuinen) ja siitä löysin joka sivulta niitä asioita joita kohtaan päivittäin.
Esimerkiksi huomaan aina kun keskustelen jonkun kanssa tylsistyväni jos en pääse itse puhumaan, samalla unohdan mistä puhuttiin ja aloitan sitten uuden asian tai vaivun vain johonkin muualle ajatuksiini, toisaalta oma puhe ei lopu jos avaan suuni. Samoin käy tekemieni asioiden kanssa, tylsistyn, unohdan ja turhaudun.
Kyppe
p.s. Olen juuri rekisteröitynyt palveluun ja kaikki neuvot tukinetin käytössäkin kelpaavat 🙂
Hei
Lääkärillä tuli käytyä ja keskusteltua, samoja asioita taas mitä monta kertaa jo käynyt eri tahojen kanssa läpi, kyllästyttää hieman. Nyt seuraava käynti on sellainen jossa päätetään lääkitys ja seuranta sairaanhoitajan kanssa sekä muut tukitoimet konkreettisesti. Hieman huonolla tuurilla sairaanhoitaja ei päässyt tähän keskusteluun mukaan ja siksikin hieman homma vielä keskeneräinen.
Lääkärin kanssa juteltiin lääkkeiden vaihtoehdoista ja omakseni ajattelin sitä missä vaikutus on 12 tuntia kerrallaan kun voin vaikka jättää ottamatta jos haluan antaa oman päänisisäisen hyrrän pyöriä joskus vapaastikkin 😀 Olisiko jollain kertoa miten on tämä lääke vaikuttanut itselleen ja jos jollain on muutenkin kokemusta muiden lääkkeiden hyödyistä ja haitoista olisi mukava kuulla. 😐 😀
Niin ja kaksi viikkoa kesti opetella kahvinkeitto uudestaan niin ettei se keskeydy jatkuvasti ja kestä kymmentä minuuttia 😀
Kyppe: Lumimyrsykyn sekaisin ajatuksin 😎
Maanataina 10.12.2012 klo 17.00 Liveryhmä:
Teema: Elämää adhd:n kanssa: Aikuisen adhd:n vaikutus opiskeluun ja työhön.
Tämä koskettaa juuri mua, olen sekä opskelija että osa-aikatöissä ja olisi mukavaa saada sinne hyvää keskustelua aikaiseksi miten jokainen on kohdannut tämän elämänsä aikana. Nyt olen itse oppinut miten aiemmin nämä on vaikuttanut/vaikeuttanut töissä toimimista, mutta silti edessä on vielä paljon haasteita ja lisää oppimista.
🙂👍
Se on hienoa kun joku tulkitsee aikuiseksi, sangen usein ex-puoliso moitti ja
manasi milloin sinä oikein kasvat isoksi. Hän oli kurkkua myöten täynnä sitä kaaosta
hässäkkää,epämääräisyyttä,omituisia harrastuksia,juopottelua......vaihtuvia työpaikkoja
työttömyyttä......sairautta......rahattomuutta.....vastuuntunnottomuutta.
Elämää joka on ajelehtimista ja päämäärätöntä sekoilua. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin ja on todettava että on raskasta kestää tälläistä päätä joka on varustettu
ADHD-llä. On se raskasta diagnoosin saaneelle itselleenkin, kun toi yläkerta on maata kiertävällä radalla kokoajan. Eikä suostu tulemaan alas seltä kirveelläkään.
Jonain päivänä vaan käy niin että alkaa voida niin huonosti että löytää itsensä
psykiatrin istunnolta. Siitä lähti uskomaton prosessi käyntiin, 5 min. seurattuaan
mua , hermostunutta tuolissa kiemurtelevaa jalkaa polkevaa.........tyyppiä.......
joka puhuu ja selostaa......mutta ei pysy asiassa......eikä vastaa just siihen mitä kysytään.....vaan vastaa ennenkuin kysytäään.....!!!
Lekuri kertoo jossain vaiheessa tiedän mikä teitä vaivaa. Määrään sinulle lääkettä
olet aikuinen ADHD ja nähtävästi olisit tarvinnut tämän jo lapsena. Niin paljon sekavaa
on elämäsi ollut ja on ihme että olet vielä hengissä. Tästä päivästä lähtien elämäsi muuttuu.
Ja muuttuihan se, concertalla kone käyntiin aamulla, olo on aamulla tarmokas......
olen jo pitkään tehnyt samaa työtä jossa viihdyn. Duuni sujuu nyt paremmin kun siihen pystyy keskittymään ja suunnittelemaan paremmin. Ongelmien tullessa eteen on harkintaa enemmän, ei tule ratkaistua niin impussilla vaan järjellä.
Käytän myös hyvin paljon muistilistoja ja kirjoitan asioita muistiin helpottaakseni päivien sujuvuutta. Täytän eräänläista päiväkirjaa josta näen tekemäni asiat, usein huomaan olevani melko aikaansaapa ja tunnollinen tehtävissäni.
Mies voi siis muuttua kun saa oikean lähtölaukauksen elämäänsä, parasta oli kuitenkin
avioero mun tilanteessani. Halusin ottaa koko vastuun elämästäni ja terveydestäni omiin käsiin. Aloin taistella elämästäni ja kokea ihmeen jollin sotkut on selvitetty
ja mies on täysin omillaan ja pärjää elämässä. Näin on käynyt ja voin sanoa että kyllä on kannattanut.
Tää kehitys on kestänyt noin 9 vuotta, 40 vuoden iässä tuli ajatus mieleen ja halu muuttua. Ja nyt on 49 mittarissa ja hyvältä tuntuu.
Kivutontahan tää elämän vaihe ei ole ollut, kasvukipuja on ollut paljon. Kivussa kasvaa
sanotaan näin. En myöskään ylikorosta minkään lääkkeen merkitystä ADHD-n hoidossa, on niillä merkitystä ja auttavat. Enemmän uskon kuitenkin ihmiseen
tahtoon ja haluun muuttua. Ja hyvän lääkärin ja terapian merkitys on suuri.
Oikeastaan kaikki nämä yhdessä saattaa tuoda hyvän tuloksen.
Sitä mittaan sillä että on itse tyytyväinen tuloksiinsa ja silloin ovat lääkärit ehkä läheiset
ihmiset myöskin.
Ihan kymppiin ei silti elämä ole vielä kulkenut, läheisen ihmissuhteen muodostaminen tuntuu vaikealta vaikka erosta on jo monta vuotta. Ajattelen että sen aika ei ole vielä koittanut, joten en päätä pahkaa juokse mihinkään suhteeseen......kuin ehkä vanhalla
päällä usein oli tapana.
Mutta eteenpäin mennään.....
Vielä haluan pohtia arvoisat ADHD-t univaikeuksia ja huonounisuutta, ja usein mainitsetta sanat haaveilu ja haavemaailma.
Itse kuuntelen hyvin paljon musiikkia kuulokkeilla iltaisin ennen kuin nukahdan, joskus en malta lopettaa ja menee hyvin pitkään, saatan nukahtaa ja sitten herätä kun musa täyttää pään kesken yötä. Kuuntelen kaikkee mahdollista musaa erityisesti pidän Reggae musasta. Se on ollut ihan nuoresta asti mukana. Bob Marley on suosikkini......
nyt ja aina!!!
Näissä sessioissa on haaveilua mukana hyvin paljon, en osaa sanoa mistä tässä on kysymys. Ja liittyykö tälläinen ADHD-n oireistoon?
Todellisuus kuitenkin on sen jälkeen läsnä ja elettävä siinä!!
Näillä mennään: T: Jaroslaw
😎
Hei kaikille!
Ilahduin kovasti lukiessani Kypen ja Jaroslaw'n tarinoita! Vaikuttaa siltä, että olette molemmat oppineet vuosien saatossa tuntemaan itsenne hyvin ja osaatte entistä paremmin taklata hankaluudet, joita ADHD tiellenne tuo. Kuten kerrotte, matka on yhä kesken ja opittavaa riittää. Asenteenne on kuitenkin mahtava ja se vie teidät varmasti pitkälle!
Jaroslaw pohti, liittyykö haaveisiin uppoutuminen ADHD:hen. Näin voi toki kohdallasi olla. Toisaalta musiikki johdattaa itse kunkin helposti haaveiden maailmaan. Oleellista lienee miettiä, häiritsevätkö haaveilut liiaksi nukkumistasi ja saatko levättyä tarpeeksi, jotta jaksat keskittyä tarpeeksi seuraavana päivänä. Mikäli haaveilu vie liikaa uniaikaa, olisi sitä varmasti hyvä pyrkiä rajoittamaan. Haaveissa sinänsä ei ole tietenkään mitään pahaa! Nehän vievät meitä eteenpäin 🙂
Toivotan sydämeni pohjasta oikein rentouttavaa ja iloista joulua Teille kaikille! Nautitaan lumesta ja levosta!
HAUSKAA JOULUA
kaikille tähän viestiketjuun kirjoittaneille ja lukijoille sekä tukihenkilöille ☺️❤️
Joulu on rauhoittumisen aikaa mutta siihen pitää valmistautua sillä rauhoittuminen ei ole aina itsestään selvyys.
Ulkona on kaunis talvinen ilma ja aikuinenkin saa olla joskus lapsi je tehdä vaikka lumienkeleitä tai kuperkeikkoja lumihangessa 🙂
Nautitaan vain tästä hetkestä ja annetaan kiireen mennä meidän ohi 🙂👍
T:KYPPE
Hyvää Joulua kaikille 🙂👍.
Olin lykännyt ensi vuoden kalenterin ostoa ja merkannut ylös vain yhdelle sivulle ensivuoden tekemisiä, mutta osa oli esim. lääkärin tutkimuksia lähetteillä ja nyt kun merkkailin niitä ylös tajusin taas ettei voi vain elää ilman etttä kaikkea merkitsee kalenteriin suoraan, kaaos, en ollut tajunnut kuinka paljon olin unohtanut menoja, mutta onneksi ei ollut päällekkäisyyksiä. Hieman joutuu sovittelemaan menoja, muttei paljon, ehkä enemmän omassa päässä 🙂
Kalenterin tärkeys muistutti taas olemassaoloaan.
Ja sitten yks huvittava tilanne tälle päivälle:
Olin menossa tapaamiseen ja soitin ovikelloa ,käännyin ja lähdin kävelemään samantien pois, sitten ovi avattiin ja tajusin että painoin vain ovikelloa ja lähdin 🙂👍 😀
En vieläkään tajua mitä päässä liikkui mutta se vaan naurattaa vieläkin 😀
Elämän pieniä hetkiä jolloin saa nauraa itselleen 😉
Hyvää uutta vuotta! Kaikille adhd/add:lle 🌻🙂🌻
Kun hyväksymme itsemme sellaisina kuin olemme, voimme olla miettimättä millaisia olemme, kun emme mieti millaisia olemme, voimme olla sellaisia kuin olemme 🙂👍
Kyppe 🙂
Yllättääkö omat ostokset joskus? Vai unohtuuko paljon ostamatta 😐
Mulle käy aina välillä niin että kun avaan jääkaapin ihmettelen kuka on käynyt kaupassa😐 (asun yksin)
Muistan kyllä mitä olen aikonut ostaa mutta sieltä löytyy aika jänniä ostoksia välillä. Tietenkin ne ovat sellaisia joita mielelläni syön mutta kun olen vaikka ajatellut aamulla tekeväni jotain ruokaa ja jääkaapissa on ihan muuta enkä muista että olisin niitä ostanut.
Sitten on se ihan perus ongelma ettei kaupasta muista ostaa mitä tarvitsee ja vaikka on lapussa ylhäällä niin silti jää tarkistamien pois, siinä kohtaa sutii vaan tyhjää ajatuksissa 😯🗯️ No joskus tulee ostettua varoiksi ettei jää ostamatta, nyttenkin on kolme litraa maitoa kaapissa 😀 No ei se haittaa, teen puuroa 🙂👍
Muisti on kuin siivilä saavina, paljon tulee tietoa mutta vain sillointällöin joku jää siiviläänkin 😀 🙂👍
Hei kaikki.Minä olen sellainen iloinen,positiivinen,sähläri.Ihmiset viihtyvätkin useimmiten seurassani,kun jaksan naurattaa ja viihdyttää.Koulunkäynti oli hankalaa ja minun oli vaikea oppia asioita.Silti suoritin kaikki luokkani ja sain todistukset.Itse olen vitsaillut jo montavuotta,että minulla on varmaan ADHD.Arvelen kyllä,että epäilyni osuvat oikeaan kohdallani.Tuntuu,että ADHD oireet vahvistuu,kun ikää tulee lisää ja jotkut asiat tulevat vaikeimmiksi,silti olen selvinnyt tähän asti vaikeistakin asioista.Elämä on välillä yhtä kaaosta ja jokapaikka sekasin.sukkaparit hukassa,mutta ei se mitään haittaa.Laitetaan s itten yksi mustasukka ja toinen raidallinensukka ja eikös se ole nykyään muotiakin🙂:
ainakin sen voi ajatella näin,jos haluaa😳.Hyvää tätä vuotta kaikille 2013.Huumori,positiivisuus,luovuus ja mielikuvitus ovat minun vahvuuteni,jos näin voisi sanoa.🙂🌻
Moi, kohtalotoverit!
Meikäläinen pesi puhelimensa pesukoneessa ja siinä sit tuli pestyä kalenterikin pitkäks aikaa. Hyvä kun muistan, koska on seuraava työpäivä! (Oon osatyökyvyttömyyseläkkeellä).
Kauppalista on tosi kätevä, mutta ei paljoa auta, kun sen unohtaa säännöllisesti kotiin. Kaupassa tulee sit tunne, jotta voimariini on vähissä, mutta kun tulee kotiin, huomaa että siellä on 2 jo ennestään. Mutta sitä pyykkipulveria ei sit muistanut tälläkään kertaa.
Tällä hetkellä muuten olis jotain ihan vallan muuta tärkeempää tekemistä, mutta tänne sit aloin kirjoitella. Niin se on aina! kun päättää tehdä jotain, just sitä sit ei tee! Vaan jotain muuta. (Huoh!)
Mutta Hyvää Uutta Vuotta vaan teille kaikille arjen hallinnan kanssa tappeleville tovereilleni. 🙂👍
propeli kirjoitti 5.1.2013 23:3
Itse olen vitsaillut jo montavuotta,että minulla on varmaan ADHD.Arvelen kyllä,että epäilyni osuvat oikeaan kohdallani.Tuntuu,että ADHD oireet vahvistuu,kun ikää tulee lisää ja jotkut asiat tulevat vaikeimmiksi,silti olen selvinnyt tähän asti vaikeistakin asioista
Huumori,positiivisuus,luovuus ja mielikuvitus ovat minun vahvuuteni,jos näin voisi sanoa.🙂🌻
Tunnistin paljon kirjoituksestasi itseäni 🙂
Minäkin olen vitsaillut että jos kaheksakyt luvulla olis ollu adhd:ta, niin mulla olis se ollut, huom vitsailin ollut, nyt olin tilanteessa jossa pääsin peilaamaan itseäni niin aloin tutkimaan voiko aikuisella olla, se ei ollut mulle itsestään selvyys vaan luulin sen olevan vain lapsilla ja aikuinen pystyy kontrolloimaan sen pois. Taistelin itseäni vastaan ja väsytin, nyt osaan hyväksyä ja oppia oikeita tapoja. Toisaalta olen tyytyväinen että sitä ei ole diagnosoitu mulle aiemmin, olen oppinut toista kautta hyväksymään itseäni ja toimimaan ja mikä tärkeintä nauramaan itselleni 😀
Aijaivoi: Näin ne asiat menee ja sitten jotkut "viisaammat" koittavat sanoa että "kirjoita muistilappuja", ne ovat varmaankin tosi hyviä, pitäisi olla vain muistilapun muistutuslapun muistutuslappuja ja siltikin ne jäisi muistamatta 😀
Nyt talvella kohtaan tilanteita joissa huomaan että jokin itsesuojeluvaisto puuttuu tai jokin käsky aivoissa ei mene perille. Pyöräilen päivittäin ja välillä on tosi liukkaita kohtia tai tie on urainen ja kuhmurainen. Kun näen mahdollisen vaarakohdan niin en ymmärrä hiljentää vaan jatkan samaa vauhtia, tiedostan asian muttei viesti vaarasta mene vaarana perille aivossani. Olen huomannut tämän saman myös muissa tilanteissa. Tämä on pahimmillaan silloin kun tiedostan ettei muille ole vaaraa, esim. autoa ajessa en vaaranna liikennettä.
Onko jollain näitä samoja "ongelmia", en sinänsä ajattele niitä ongelmina mutta kolhuja tulee välillä liikaa 😀
🙂👍
Moi Kyppe ja muut!
Mun ongelmat alkoi tosissan vasta vaihdevuosien jälkeen. Nuorimmalla pojallani on ADHD ja kun aikoinaan hänen takiaan käytiin Lastenlinnassa terapiassa, ei mun mieleeni tullut kertaakaan, että minussa itsessä on sama vika. Mä kun en ollut ylivilkas koskaan, en edes lapsena. Olin hajamielinen hidas haaveilija. Sit luin netistä, että tyttöjen ADD jää huomaamatta, koska he useinkaan eivät ole ylivilkkaita.
Diagnoosin sain vasta 55-vuotiaana. Ilman lääkitystä en tekis töitä. Ja vaikka lääkepullon kyljessä on kolmio, en missään nimessä menis autonrattiin ilman sitä lääkettä. Enkä aja enää tavallista autoa, automaattivaihteista vain. Kenenkään ei myöskään kannata puhua mulle samaan aikaan, kun ajan. Jutellessa saatan huomaamattani mennä päin punasia valoja tai ajaa ohi risteyksen, missä piti kääntyä.
Nyt mua kiusaa levottomat jalat aivan järjettömästi. Pitää lopettaa! 😯🗯️
Hei kaikki.Olin Lauantaina juhlissa ja,kun puhun niin välillä tulee sellanen änkytys ja sit osaan kääntää sen jotenkin ja jatkan puhettani.Mutta ei tunnu kovin kivalle varsinkaan vieraammassa porukassa.Tutut jotka tietävät sen niin voidaan nauraa yhdessä.Pitäisköhän mennä testaamaan onko mulla ADHD?Niin saisin selvyyden tähän ja lääkkeet,jos tarttee.Autoa en voi ajatellakkaan ajavani ja jotkut ei ymmärrä sitä miksi en aja.Osaan nauraa itselleni.Nyt olenkin ruvennut vitsailemaan,että tämä pieni perheeni on ADHD perhe,kun kissakin on ihan seko.🙂😉kissa repinyt kaikke verhot ikkunoista irti ja juoksentelee pitkin huoneita☺️❤️.Hymyileminen ja positiivinen ajattelu auttaa minua jaksamaan arjessa🙂👍 Hyvää päivänjatkoa kaikille.🙂 Hymyillään!
Moi, Propeli ja muut!
Mun pojalla on sellanen oire, että hän välillä toistelee sanoja tai lauseita ihan väärissä paikoissa. Mä ite sekoitan ihmisten ja asioitten nimiä. Ne jotka mut tuntee, ovat oppineet oikaisemaan minua. En koskaan esim. muista, onko se Sudoku vai Soduko. Joka väliin saan sanoa asioista puhuessani: "Korjatkaa, jos sanon väärin!" Se kai johtuu siitä että ajatus laukkaa jo pari metriä edellä ja sanat ei ehdi järjestäytyä riittävän nopeasti. 😎