Pelkään aortan repeämistä. Pelkään sydämen vajaatoimintaan tai rakennemuutoksiin liittyviä sairauksia. Pelkään aggressiivista syöpää. Pelkään haimasairauksia. Pelkään aivoverenvuotoa. Pelkään valtimon aneurysmaa ja puhkemista. Silloin kun en pelkää mitään näistä aktiivisesti, ajattelen pakonomaisesti kuolemaa joka saattaa tulla koska tahansa välillä nyt ja 80 vuotta tästä.  Miksi edes on elämää jos on kuolemakin?…

Hei, olen 23 vuotta ja vasta nyt näen itseni omana itsenäni. Vertaan itseäni muihin ja en ymmärrä maailmaa; mistä puhutaan, mitä trendejä on, erilaisia lineja tai sloganeita yms. yleistä inside-läppää. En ole elänyt nuoruuttani, sillä olen ollut hyvin pelokas olemaan yksin ja itsenäistymään. Äitini on pitänyt minusta kiinni ja olen…

Olen vastavalmistunut, mutta elämässä ehti tapahtua viime vuosina todella isoja muutoksia, kuten muuttamista ja valmistumista yms. Näiden lisäksi myös hyvin stressaava yksinäisyys (joka onneksi on takanapäin!) ja todella kuluttavat ihmissuhteet ovat johtaneet burn out -tyyppiseen oireiluun. Toisin sanoen mehut ovat olleet noin puoli vuotta todella vähissä. En ole pystynyt luonnollisesti…

Olen saanut varmaankin semmoisen suvun joka pyrkii aina täydellisyyteen . Niin sitten minäkin haluan olla samalla tasolla kuin muutkin.  Mutta en ole.  En yksinkertaisesti ole.  Haluaisin keskustella jonkun kanssa siitä.  Mutta kun hävettää ja Pelkään.  Jos olisin samanlainen kuin joku muu.   Elämä ei ole reilua. Pelottaa se jos tulen vanhemmaksi…

mitä tapahtuu jos useammatkaan lääkevaihdot ei tuota tulosta? Missä vaiheessa nämä kokeilut lopetetaan, ja miten se tapahtuu käytännössä? Vaihtaako lääkärit lääkkeitä loputtomiin ja homma loppuu vasta kun itse kyllästyy ja antaa periksi? Mitä sen jälkeen tapahtuu? 

Olen perheellinen mies. Olen työskennellyt koko elämäni, auttanut muita ja nyt olen itse kuilun reunalla. Velat putoavat päälle, perhe hajoaa ja kohta en pysty maksamaan enää vuokraakaan. Olen pettänyt perheeni, itseni, läheiseni kun en voi tehdä enempää, olen vain niin väsynyt. Kaikki alkoi noin kymmenen vuotta sitten kun erehdyin sivustolle,…

Onko täällä kukaan joka olisi joutunut tai mennyt omasta tahdostaan hoidettavaksi suljetulle osastolle tai halunnut päästä osastolle mielenterveysongelmiensa vuoksi kun omat taidot ei riitä aikuisena arjessa pärjäämiseen? Millaisista syistä olette sinne halunneet tai menneet? Itse harkinnut hoitojaksoa. Kerran jopa ehdottivat sitä ja olisivat ottaneet sisälle, jos olisin halunnut. Tahdon vastaiseen…

• Muokattu kirjoittajan toimesta 5 vuotta, 4 kuukautta sitten. Syy: Kirjoitusvirhe

Terapiaa olen saanut piintyneiden vaativien ym persoonallisuushäiriöisten ja masennusta tehostavien ajatusten ja toimintamallien hoitoon. Edistystä on ollut todella paljon. Terapiaan on sisältynyt monenlaisia harjoituksia toiminnan, kehon, tunteiden ja ajatusten tahoilla. Sekä sellaisia, joissa näitä eritellään. Tunteiden käsittelyä ja kohtaamista, rentoutumista ja ahdistuksen sietämistä, arjen toiminnan suunnittelua ja epämukavuusalueen rajojen venyttämistä.…

Oon.ollut peloisaan työelämän vaatimuksista.. kuitenkin semmoista olen saanut koulutuksen ja käynyt ammattikoulun. .. se. Oli taistelua ja vaikeeta. Minun (terveydelliset syyitten kannalta)) tiedän että tää on aikuisten palsta ja oon alle 30 – mutta pakko vähän tänne purkaa.. tai mietin joka lähtöön että miten selviän työelämästä. Oon hiukan huolissani siitä..…

Hei, jo pidemmän aikaan olen ollut taustalla linjoilla, mutta en ole koskaan oikein kehdannut kirjoittaa (ehkä yhden vastauksen johokki viestiketjuun). Miettinyt, onko se kuinka tärkeää saada diagnoosia? Auttaisiko se selvittämään tilannetta, mitä esim korjata (jos mahdollista) vai olisiko siitä vaan haittaa? Jos olisi haittaa, minkälaista? Mutta minkä takia taas kävisin…