Heippa Ero_kesäk_2006
Oletkos sinä ollut narsistin uhrina???
Narsisti on sellainen ihminen joka kannattaa kiertää kaukaa se imee hiljakseen
toisesta mehut ja ihmisarvon.
Hyvä kun käyt narsisti tukiryhmässä sieltä saat varmasti vertais tukea ja voimaa.
No olipa asia mikä vaan niin minä kyllä ymmärrän ihmisen hätää ja
vaikeuksia ja olen kyllä aika hyvä kuuntelemaan kuin myös kannustamaan ja neuvomaan.
Mut kirjoita ajatuksiakin tännekkin palstalle niin saat täältäkin apua ja iloa elämään.
Minä toivon kaikkea hyvää sinulle.
Kaunista kevättä sinulle

Kiitos volvomies🙂!
Joo olin liitossa 15 vuotta ja 10 vuoden jälkeen alkoi hahmottua, missä mennään. Sitten yritin pyristellä 5 vuoden ajan ja lopulta pääsin suhteesta. Syynä pitkittymiseen oli oikeastaan tytär, joka oli sen verran pieni etten raaskinut lähteä. Nyt kun jälkikäteen asiaa ajattelen, ois pitänyt lähteä heti kun alkoi tuntumaan, ettei kaikki ole kohdallaan ja aloin pelätä kahdenkeskeisiä tilanteita, tytär oli meidän suojakilpemme, niinhän se ei olisi saanut missään tapauksessa olla. Nyt on kaikki hyvin, ollaan melkein ainakin saatu olla rauhassa, mitä nyt narsu käy silloin tällöin kontrolloimassa, ettei vaan liian hyvin mene. Mutta kun tiedän tuon, osaan näytellä aina sen lyhyen ajan kun näemme, heh 🙂🌻. Voimia meille kaikille, kyllä se siittä, aurinkokin paistaa lähes joka päivä ja kesä tulla jollottaa... 🌻🙂🌻.

Heippa Ero_kesäk_2006
Niin kyllä narsistisesta puolisosta pitää lähteä pois heti ja sellainen
peto kyllä kannattaa kiertää kaukaa.
Millainen lapsuus sinulla oli ???
Pyri että entinen puolisosi ei kuulu kontrolloida sinun tekemisiäsi sinun elämä
ei sille kuulu.
Oletkos sinä käynnyt ammattiauttajan luona??
Narsistilla on sellainen hauska piirre ettän se hiljakseen esim puolisolta vie mehut ja
ihmisarvon, eristää muista ihmisistä, alistettu puoliso hiljakseen itsekkin
luulee että itsessään on syy jne.
Toipuminen kestää toisilla pitempään toisilla koko elämän.
Mutta hiljaksee rakennat itsellesi parempaa elämää ja onnellista tulevaisuutta.
Kaunista kevättä sinulle

Hei ! Nyt mennään asiasta kolmanteen, taisi tuo viha olla aiheena, mutta tavallaan tämäkin liittyy siihen. Narsistista eroon pääsyssä on monen monta vaihetta, tunteet ailahtelee laidasta laitaan. Myös viha oli jossain vaiheessa kohdattava ja välillä em. tunne tulee lähinnä kohtaamistilanteissa uudelleen pintaan. Eilisessä tv-ohjelmassa, joka käsitteli narsismia, sain uutta valaistusta asiaan. Minullehan tämä on sillä tavalla tuttu juttu että ennen eroa tajusin mistä on kysymys, löysin artikkelin sanomalehdestä ja siitä se lähti. Suunnittelin salaa lähtöä useita vuosia. Kun sopiva tilaisuus tuli sitten niin se tapahtui. Narsistin kanssa ei keskustella. Hän tietää mitä tahtoo ja on aina oikeassa! Nyt vuosien jälkeen tajuan, että moni uhittelu jää sille asteelle, pelottelu on pääasia.
Minun lapsuuteni oli turvallinen, oli isä ja äiti ja sisaruksia, asuin maalla. Vaikeinta tässä lienee se, että narsismi on sen verran vieras juttu, että esim. sisarusteni kanssa en voi tästä puhua, myöskään äitini ei oikein usko tarinoitani. Siihen vaan pitää varautua, että välttämättä kukaan ei ymmärrä, voin laskea yhden käden sormilla ne, jotka ovat sanoneet tuntevansa asian (poissuljen nyt narsistiryhmän). Olet siinä mielessä poikkeus volvomies🙂! Minun elämässäni lapset ovat minulle erittäin rakkaita ja ovat fiksujakin, joten voimani tulee osittain nykytilanteessa sieltä. Ja niinkuin sanoin, elämä tuo uusia ystäviä, kun vanhoja katoaa vastaavasti. Eiliseen tv-ohjelmaan vielä palaan, oli hirveää kuunnella, miten vieras (lakimies) kertoi monen uhrin jäävän kotiin hakattavaksi ja alistettavaksi lopuksi elämäänsä kun ei ole enää voimia tai taloudellinen tilanne ei salli lähteä....hän kertoi myös muutamasta uhrista, jotka joutuivat odotellessaan lähtöä menettämään henkensä..... karmeaa kuultavaa... Ja kaikille narsistien uhreille tiedoksi: pakene, kun vielä voit.... Voimia meille kaikille, kukaan ei ole niin rakas, että annamme hakata itseämme ja elämme pelossa, ansaitsemme parempaa🤕

Heippa Ero_kesäk_2006
Niin kyllä itsekkin katsoin sen kyseisen ohjelman joka kertoi narsistista ja kyllä
väkistenkin tulee surullinen mieli uhrin puolesta et ei uskois että ollaan suomessa
2011 luvulla.
Kyllä minä ymmärrän aika hyvin ihmisten vaikeudet ja osaan niihin kanssa
suhtautua ( on hyötyä kun minulla on ollut elämässä niin paljon vaikeuksia että monesti olen
miettinyt miten olen selvinnyt mutta niin vaan olen selvinnyt ja niin sinäkin selvijät mut onneksi nyt minun elämä menee liijannkin hyvin mut loppu elämän minä autan
vaikeuksissa olevia ihmisiä ) olen pitänyt noin 20 vuotta kauppaa ja monesti ihmiset
tulee minulle kertomaan vaikeista elämäntilanteista niin parhaan kykyni mukaan yritän auttaa
ja kerron mistä saa apua kuin myös sanon että minulle voi soittaa ihan millon vaan ja tulla
murheita kertomaan sillä on niin tärkeätä että ihminen ei jää yksin vaikean elämän tilanteen
kohdatessa vaan on joku joka on tukena ja auttaa.
Kyllä tiedän että on monen monta vaihetta kun narsistista on päässyt eroon ennen kuin
on kuivilla itse olen ollut yhden narsistin uhrin tukihenkilönä yli 10 vuotta ja vaikka erosta
on kulunnut ainakin 7 vuotta niin uhri vielläkin pelkää.
Joo elämä tuo aina uusia ystäviä ja vaikka lyhutaikaisijakin niin niistä kannattaa olla
onnellinen ja se antaa ihmiselle voimaa.
Minun suosikki laulajat on yö ja Irina niin kuunteleppas Irinan miten valmiiksi tullaan
levyltä 8 laulu Näe minut tässä on paljon sanomaa ja minä saan lauluista hurjasti voimaa.
Niin kun ihminen on alistettu tarpeeksi kauan niin ei ole voimia enää lähteä mutta suomi
on upea maa mutta olen niin kiukkunen välillä tähän yhteiskuntaan kun rikollisella on parempi
oikeusturva kuin uhrilla.
Olen kirjoittanut niin monesti kyseisestä aiheesta meidän päättäjille ja ehdottanut monesti että järjestäkää sille rikolliselle sellaiset olot että ei kiusaa enää uhria mutta tälläistä
asiaa ei saada kuntoon.
Sinäkin jos jaksat kirjoitella päättäjille niin kirjoita kun kaikki kirjoittas niin hiljakseen
asiat tulisi parannuksia.
Muistutan sinullekkin että tee itsellesi sellainen tukiverkko johon kuuluu ystävät, tukihenkilöt, ammattiauttajat jne ja kun ihmiselle tulee heikko hetki niin tiedät että et ole yksin.
Kaunista kevättä sinulle

Hei!
Nyt olemme puhuneet vain narsismista (kiitos tuestasi, volvomies!)mutta on myös muunlaisia tilanteita joissa viha jää kalvamaan pitkäksi aikaa.
Itsen kohdalla tuo viha on pikkuhiljaa hälvenemässä, siihen auttaa vain puhuminen ja taas puhuminen, ahdistus pikkuhiljaa katoaa ja aika tekee tehtävänsä.
Tiedän, että narsistikaan ei muutu, niin on oikeastaan turhaakin kantaa kaunaa ja vihata. Hänkin kun on vain uhri, ei tiedä muunlaista elämää kuin vanhemmat ovat esimerkillään antaneet, vanhempien elämä ollut saattanut olla yhtä puurtamisa ja tunnepuoli on unohtunut kokonaan. Miten siinä ja mistä sitä mallia ottaa. Ehkä tuohon poikien kasvatukseen pitäisi opastaa vanhempia enemmän, vaikka pojat eivät (uskoisin, minulla ei ole poikia) ole kovin tunteellisia niin silti uskon, että jokaista lasta on pidettävä hyvänä, kerrottava että hän on tärkeä ja kerrottava että häntä rakastetaan. Ehkä nykyisin nämä uusavuttomat ja kiireiset, uran perässä juoksevat äidit ja isät unohtavat, että lapset tarvitsevat heitä, vaikka vaikuttavatkin itsenäisiltä ja pärjäisivät. Itse yritän olla läsnä mahdollisimman paljon, tarvittaessa osallistun ja tuen, usein olen riesana ja tien tukkonakin, mutta uskon, että loppujen lopuksi lapsista tuntuu hyvältä kun äiti on lähellä ja läsnä, eikä juokse kaikenmaailman joutavuuksien perässä, ei myöskään ole mikään urakiitäjä eikä bilehile... jne. Lasten arjessa mukanaeläminen on itsellekin antoisaa, osallistuminen heidän elämänsä huippuhetkiin ja myös vastoinkäymisiin, tukena ja turvana, halijana....
Kaikkea hyvää teille kaikille🙂, pidetään huolta lapsistamme ja toinen toisistamme!

Mun mitta tuli täyteen.Hyvyyttäni käytettiin törkeesti vaan omiin tarkoituksiin.Loanheittoa ja henksitä satuttamista.Nyt vihdoinkin osasin sanoa EI.Tietenkään tätä ei meinattu uskoa todeksi.Silti minuun sattuu ☹️
Miten selviän siittä,ettei toinen välittänyt ja miksi halusi olla mulle paha...
Osaan olla ylpeä itsestäni silti,kun syvällä sisimmässäni tiedän tämän olevan oikein.Tunnetasolla olen rikki ja haavat auki.
En jaksa olla enää terapeutti ja antaa käyttää itseeni hyväksi.Loppu viimeks kun päätökset tarvii itse sisäistää.Kaikkeni tein ja hieman liikaakin.Satuttaa vaan syyllistämiseni kaikkiin hänen tekoihinsa yms.

Voi kengu, haluan halata sinua oikein kovaa 🙂!
Nyt tuntuu pahalta, uskon sen, mutta entä jos löytäisit jonkun vaikka ensi alkuun
kriisikeskuksen työntekijän, jolle kertoa asioistasi. Seurakunnassa myös kuunnellaa, varaa aika diakoniatyöntekijälle. Ja tee se ihan pian, jookos?
Olen (ja uskon, että moni muu meistä) hengessä mukana, kirjoita tänne kun tuntuu
pahalle, anna tulla kaikki mielessä liikkuva, me ollaan sitä varten täällä....
Voimia sinulle arkeen.

.. ja muista kengu, että sinä olet hyvä ja paras äiti lapsillesi, huippu🙂, älä vähättele itseäsi. Sinä et ole tehnyt mitään pahaa, vain kumppanisi on sitä tehnyt ja vähätellyt sinua, älä unohda sitä. Esim. narsu vie ihmisestä kaikki mehut, itsetunto murenee ja jo ihmisten tapaaminen alkaa pelottamaan. Yritä selvitä arjen pakollisista kuvioista, säästä voimiasi, lepää, kuuntele hyvää musiikkia ja kutsu joku ystävä kotiin tai pura huoliasi täällä tai jollekulle muualla. Tee mikä sinusta hyvältä tuntuu äläkä välitä vaikka et aina jaksaisi tehdä mitään. Toipumista tapahtuu kuitenkin koko ajan vaikka annat vain ajan kulua, niin ihmeellistä kuin se onkin. Nauti rakkaista, ihanista lapsistasi. Elämä jatkuu 🙂!

Heippa ero_kesä_2006
Joo kyllä se lasten kasvatus menee suunnilleen noin kuin kerroit ja se
on tosi että laposet tykkää ihan yksinkertaisista teoista / jutuista.
Kyllähän se on tärkein se millaista esimerkkiä, mallia saadaan kotoa
ja onhan sillä tuurillakin ja sattumalla osansakkin kuin myös kun lapsi on
aikuistumassa niin kaveripiiri on tärkeä ja olisi oikea kaveripiiri myös monia
nuoria pelottaa aikuistuminen mutta kun vanhempi on tukena, neuvomassa, opastamass
niin kyllä pitäisi tulla kunnon kansalaisia.
Kyllä ihmistä voi vihata ( minun mielipide ) mutta elämään ei pidä katkeroitua jos toinen
ihminen tekee toiselle pahaa tahallaan vuosia / vuosikymmeniä niin miksi sellaista
pitäisi antaa anteeksi???!!!
Kuinkas sinä olet itseäsi kasannut kun olet ollut noin pitkään narsistin uhri???
Mut hiljakseen rakenna parempaa elämää päivä päivältä.
Kaunista kevättä sinulle

heippa Kengu
Tee niin kuin minä.
Eli jos joku on tehnyt harmia vuosia / vuosikymmeniä niin sano kyseiselle
henkilölle että et halua olla missään tekemisissä kyseisen henkilön kanssa
ja unohda kyseinen henkilö kokonaan elämästäsi.
Mulla on hassu piirre kun jonkun henkilön haluan unohtaa niin se unohtuu hetkessä.
Mutta se olisi sinulle tärkeä että saisit pois sen pahanolon sillä
se kyllä vie sinulta voimia ja enerkijaa.
Mut varmasti saat kun teet niin kuin olen kirjoittanut sinulle aikaisemmissa kirjoituksissa niin
käytä niitä ammattiauttajia, tukihenkilöitä, ystäviä jne niin hiljakseen sinusta
tulee vahvempi.
Kuin myös heti kun tuntuu että on heikko hetki niin otat yhteyttä kyseisiin henkilöihin
pääasia että tiedät että et ole vaikeuksissasi yksin kuin myös minä yritän auttaa
sinua ja ajattelen sinua.
Kyllä aika myös haavoja korjaa.
Kuinkas sinä nyt olet jaksanut???
Kaunista kevättä sinulle

Kiitos teille molemmille ero-kesäkuu2006 ja volvomies.

Siis juu olen samaa mieltä,että ihmisten kanssa jotka vaan satuttavat millään tavalla ei tarvi olla tekemisissä.Olen katkaissut äitiini ja siskoonikin tämän asian vuoksi välit.Nykyisin äidin kanssa pikku hiljaa rakennetaan suhdetta.T
Tässä tapauksessa meillä on kolme yhteistä lasta ja ei vaan pysty katkaista kokonaan välejä.Ainoosti mun tarvii saada panssari tosi vahvaksi,ettei toinen enää pysty satuttaan tai hyväksikäyttään.

Ero-kesäkuu2006 olet ollut sinnikäs ja pitkän tien kulkenut.Kaikkea hyvää sinulle ja jaksamisia kovasti.Meillä oli yhteistä taivalta 6v joista 3 kaaottista.
Ilmeisesti ex on todettu narisistiksi vai pääseekö tuollaiseen vertaisryhmään muutenkin?
Olen ajatellut,että jonkinlainen vertaisryhmä henkisen-fyysisen-narstistisia piirteitä omaavan henkilön kohdelluksi joutumisen takia.Vois olla ihan hyvä asia.Käytännön toteus vaan sit on eri asia.
toivoisin pian saavani töitä.Sitä kautta aikuiskontekteja enemmän.
Diakonilla käyn 2 viikon välein ja ystävät puhelimitse tavoitettavissa.
Välillä tulee näitä yksinäisyys puuskia.Sekä vihaa jota tekis mieli purkaa asianomaiseen oikeen kunnolla☹️Lasten vuoksi tämä tarvii hillitä.Enkä koskaan tule mustamaalaaman isäänsä heille.

Miten unohdat eksäsi (volvomies haloo) kun lastesi tapaamisten yhteydessä on pakko tavata. Vaikka minäkin haluisin sen tehdä, ei se onnistu. Ja vaikka tapaamisia ei olisikaan, kyllä eksä itsestään muistuttaa tavalla tai toisella aika ajoin. Siitä et pääse mihinkään. Näin ainakin minun kohdallani. ...
Niinkuin kaikessa muussakin, alku aina hankalaa. Kun elää pitkään huonossa liitossa, siihen ikäänkuin tottuu ja arki alkaa tuntua jo turvalliselta, vaikka se ei tyydyttäisikään. Ja siitä tutusta turvallisesta irti itsen repiminen se vasta vaikeaa onkin ja kun oikein asioita miettii niin että kerä on yhtä vyyhtisotkua, niin pitkään saattaa tuntua siltä, että lähtijä on se kodin hajoittaja, vaikka todellisuudessa näin ei ookaan. Lisäksi voi tuntua, että lähtijänä olen se joka vie isän lapsilta, joka sekin harhaa (onhan se osittain tietysti tottakin, mutta parempi rauha maassa kuin jatkuva tappelu ja on hyvä myös miettiä millaisen perhemallin lapset saavat jos kotona aina tapellaan ja alistetaan naista). Nyt pidemmän aikaa asioita ja etäisyyttä asioista ottaneena, voin sanoa, että se mikä tuntuu hyvältä ratkaisulta on SE PARAS RATKAISU, asioiden miettiminen JOOPAS EIPÄS on turhaa. Ei kenenkään oo pakko alistua huonoon kohteluun. Pitkästä, huonosta liitostakin voi selvitä hengissä, mutta pointti on siinä, että tajuaa lähteä ajoissa. Aikansa vie toipuminen, omaan minään uudelleen tutustuminen, palapelin kokoaminen pala palalta, on vaan uskottava, että se viimeinenkin pala joskus löytyy. Jaksamista meille kaikille 🙂!

Heippa kengu
Kyllä se vahvuus sieltä tulee ja tulet vahvaksi ihmiseksi ja olethan sinä vahva.
Ihmisen elämässä tulee elämän aikana ylä ja alamäkeä on heikkoja hetkijä
kuin hyviä hetkijä mutta heikkoihin hetkiin pitää varautua.
Siitä olen sinun puolestasi onnellinen että sinulla on tukena diakoni
ja ystävät jne ja aina kun tulee heikko hetki niin ota yhteyttä niin helpottaa elämää.
Toivottavasti saat sen työpaikan mutta mieti esim koulutusta / kursseja
niin niissäkin näkisit aikuisia ihmisiä ja taas olisi eteenpäin menoa.
Etsi heikkona hetkenä kaikki vahvuustekijät kaikki pienetkin asiat mistä
saat hyvän mielen ja olon.
Kuin myös vertaistuki ryhmät on varmasti hyviä ja niissä kannattaa kyllä käydä.
Kaunista kevättä sinulle

Heippa ero_kesä_2006
Niin onhan siinä omat haasteensa.
Mutta omalla kohdalla se meni silleen kun ero tuli 93 niin en ole nähnyt kuin
yhden kerran ja en ole tippaakaan halunnut enkä ikinä haluakaan.
väitän kyllä että kaksi ihmistä pystyy elämään onnellisesti loppuelämän
mut se vaatii kummaltakin yhteistä halua ja tahtoa.
Kotoahan ne tosiaan lähtee mallit mistä lapset ottaa mallia kun itse aikuistuu
ja kehittyy.
Kaunista kevättä sinulle