Jos ei vaan enää jaksa?

Jos ei vaan enää jaksa?

Käyttäjä Sarjetty aloittanut aikaan 13.11.2015 klo 16:05 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Sarjetty kirjoittanut 13.11.2015 klo 16:05

Moi,
Olen masentunut ja niin poikki etten enää jaksaisi elää. Tiedän, että itsemurha ei ole mikään vaihtoehto enkä tahdokkaan tappaa itseäni. Se aiheuttaisi vaan liikaa tuskaa läheisille. Ajattelen jatkuvasti kuolemaa. Viiltelen, mutta nyt on menossa viikon testi, pystynko olomaan ilman sitä. Vasta toinen päivä menossa ja jo nyt on alkanut ”vieroitusoireet”. Tärinää, itkukohtauksia ilman syytä…tuntuu kun olisin menettämässä järkeäni.😭 Masennun kiusaamisesta ja vanhempien riitelystä.

Masennun tammikuussa. Kävin silloin alkuun terveydenhoitajalla ja sen jälkeen koulupsykologilla. Se ei auttanut mitään ja lopetin käynnit. Olen pystynyt puhumaan joistain asioista kasvotusten vain yhden aikuisen kanssa. Vanhemmille en ole pystynyt kertomaan.😞 Minulla ei ole hoitosuhdetta.

Nyt siis tuntuu siltä, kun ei enää jaksaisi elää. Minulla ei ole ruokahalua ja nukun öisin vain kolmea tuntia.😴 Kaikki ahdistaa. En ymmärrä, miksi ystäväni jaksavat minua. Tuntuu kuin kaikki menisi pieleen ja tunnen olevani yksin😯🗯️

Käyttäjä villikettu kirjoittanut 18.03.2016 klo 22:44

Sarjetty,

Älä luovuta nyt! Sun päivä koittaa kyllä vielä ja tämä olo ei kestä loputtomiin. Se on todella raskasta jaksaa taistella ja pitää toivoa yllä, mutta kannattaa kaikin tavoin. Pahimman ajan yli kun selviää, voi selvitä paljon muustakin.

Yksin ei tarvitse eikä kannata jäädä. Me ollaan täällä sua varten, sun läheiset on siellä sua varten, ja myöskin auttajat on hommissa sua varten. Sanothan olostasi jollekulle, vaikka vähänkin, jos jaksat. Voit ihan varmasti saada apua oloosi, ja selvitä kaikesta pahasta olosta.

Oot meille tärkeä ja jokainen meistä haluaa, että selviät. Sun elämä voi olla sunnäköistä, vapaata ja onnellista. Tämä henkinen tuska helpottaa kyllä vielä ja ilolle tulee sijaa. Se ei välttämättä tapahdu heti, mutta tapahtuu kyllä vielä. Pyydän että taistelisit vielä ja pyytäisit apua. Niin syviä vesiä ei ole, etteikö sieltä voisi kohota pintaan ja elämäniloon 🙂

Tsemppiä ja pitkiä halauksia! ☺️❤️

Käyttäjä Sarjetty kirjoittanut 21.03.2016 klo 09:47

Hetkellinen tuska? Yli vuoden..

Käyttäjä villikettu kirjoittanut 21.03.2016 klo 11:31

Henkinen tuska. Ei suinkaan hetkellinen.

Älä luovuta. Sun elämäntilanne ja paha olo helpottavat kyllä vielä. Kun parantumiseen pääsee kiinni, helpottaa olokin vähitellen. Tiedän, se on raskasta. Mutta jokainen askel eteenpäin on iso juttu ja kannattaa ottaa. Voimien mukaan eteenpäin. 🙂

Tsemppiä tulevaan päivään! Älä tee itsellesi mitään pahaa äläkä luovuta! Sä voitat todellakin vielä! ☺️❤️

Käyttäjä Sarjetty kirjoittanut 22.03.2016 klo 09:47

Jos kaverisuhde muuttuu vaan taakaksi? En haluaisi jättää, mutten myöskään jäädä sinne, missä olo pahenee.

Käyttäjä Matilda_A (Työntekijä) (Kriisikeskus Etappi, Salo) kirjoittanut 22.03.2016 klo 11:30

Hei Sarjetty

Kirjoituksesi herättivät minussa suuren huolen. Voisitko keskustella kanssani kaksin? Sinun tulee saada riittävästi tukea tilanteeseesi eikä yksin tarvitse selvitä. Voimia!

Ystävällisin terveisin Matilda_A

Käyttäjä Sarjetty kirjoittanut 22.03.2016 klo 11:56

Matilda_A kirjoitti 22.3.2016 11:30

Hei Sarjetty

Kirjoituksesi herättivät minussa suuren huolen. Voisitko keskustella kanssani kaksin? Sinun tulee saada riittävästi tukea tilanteeseesi eikä yksin tarvitse selvitä. Voimia!

Ystävällisin terveisin Matilda_A

Miten pystyn puhumaan kanssasi kahden kesken?

Käyttäjä Matilda_A (Työntekijä) (Kriisikeskus Etappi, Salo) kirjoittanut 24.03.2016 klo 13:30

hei Sarjetty

Voin pyytää ylläpitoa siirtämään sinut asiakkaakseni, jolloin keskustelisimme kahden kesken. Sinun luvallasi tietysti. Jos annat luvan, otan yhteyttä ylläpitoon? Näin voisimme yhdessä miettiä miten voisit saada tilanteeseesi tarvittavaa tukea ja juuri sinulle sopivaa. Olen seuraavaksi paikalla ti 29.3. Paljon voimia sinulle Sarjetty.

yst.terv. matilda

Käyttäjä Sarjetty kirjoittanut 24.03.2016 klo 14:49

Matilda_A kirjoitti 24.3.2016 13:30

hei Sarjetty

Voin pyytää ylläpitoa siirtämään sinut asiakkaakseni, jolloin keskustelisimme kahden kesken. Sinun luvallasi tietysti. Jos annat luvan, otan yhteyttä ylläpitoon? Näin voisimme yhdessä miettiä miten voisit saada tilanteeseesi tarvittavaa tukea ja juuri sinulle sopivaa. Olen seuraavaksi paikalla ti 29.3. Paljon voimia sinulle Sarjetty.

yst.terv. matilda

Oma tukihenkilöni onkin vastaustauolla, joten käy hyvin.

Käyttäjä Sarjetty kirjoittanut 24.03.2016 klo 22:02

Voisin luovuttaa nyt heti. En jaksa. Ystävät eivät kaipaa ja eivät kuuntele. Vähätellään..

Psykologi sanoi, että voi olla alkamassa syömishäiriö.

Käyttäjä villikettu kirjoittanut 25.03.2016 klo 13:20

Älä luovuta nyt, Sarjetty. Sä ansaitset elää ja saada apua.

Asiat on varmasti vielä yhtenä päivänä paremmin. Taisteleminen eteenpäin on rankkaa, ja vaikeina aikoina ei meinaa millään nähdä toivoa edessään. Mutta se toivo on aina olemassa. Toivoa ei tarvitse nähdä, kunhan muistaa että se on olemassa. Ihan varmasti sun läheiset välittää susta ja kaipaa sua - tai ainakin ne, jotka oikeasti rakastaa sua. Sellaisiakin läheisiä varmasti on.

Pystyisitkö millään sanomaan psykologillesi ainakin hiukan siitä, mitä oikeasti tunnet? Tai jos ei psykologille, niin kenelle tahansa muulle auttajalle, vaikka suoraan päivystykseen? Sä ansaitset saada apua, ja varmasti sitä saatkin, kunhan auttajat ymmärtävät mitä oikeasti käyt läpi ja koet juuri nyt.

Älä tee itsellesi mitään pahaa. Anna elämällesi, itsellesi, ja toisaalta läheisillesi ja auttajille mahdollisuus. Sä pääset todellakin vielä kiinni elämään ja onneen ja saat elää vapaana omannäköistäsi elämää. Se on todellisuutta vielä yhtenä kauniina päivänä! 🙂

Tsemppiä ja halauksia. Oot meille tärkeä. ☺️❤️

Käyttäjä Sarjetty kirjoittanut 25.03.2016 klo 13:42

Ei mua missään kaivata. Ihan turha yrittää puhua kenellekkään, kun kukaan ei kuuntele tai välitä. Voisin vaan kadota ja kukaan ei varmaan ees huomaisi.

Käyttäjä Sarjetty kirjoittanut 25.03.2016 klo 16:03

Välit tais mennä lähes kaikkiin mun ystäviin. Oon nyt yksin (kai)☹️

Käyttäjä villikettu kirjoittanut 26.03.2016 klo 20:29

Sarjetty,

Sua kaivattaisiin aivan varmasti. Me, ja kaikki ne sun läheisesi, jotka eivät ole osanneet kertoa, miten tärkeä ja rakas sä niille olet. Kyllä se järkyttäisi paljon syvemmältä kuin voi kuvitellakaan.

Älä vahingoita itseäsi. Sä voitat kyllä vielä, sellainen sanontakin on että kipeintä tekee kun toipuu. Kannattaa kertoa olosta rehellisesti ja vaatia itselleen apua. Sen sä todellakin ansaitset, ja ystäviinkin voi löytää välit uudelleen. Tai sitten voi löytää ihan uusia ystäviä, ihmisiä, jotka ei naljaile eikä pilkkaa. Niin mulle tapahtui vähitellen, kun kiusaaminen alkoi loppua. 🙂

Tsemppiä ja halauksia! Vielä sä saat elää iloista elämää jossa EI ole kiusaajia! ☺️❤️

Käyttäjä Sarjetty kirjoittanut 27.03.2016 klo 19:06

Musta ei oo mihinkään ja kukaan ei vaan voi oikeasti välittää musta. Luultavasti olisivat vaan helpottuneita, jos kuolisin.

Käyttäjä villikettu kirjoittanut 27.03.2016 klo 21:06

Ei läheisen kuolema helpota ketään. Se on elinikäinen tuska, josta on hyvin vaikeaa päästä lopullisesti yli. Varsinkin kun kyse on oman lapsen tai perheenjäsenen kuolemasta. Älä vahingoita itseäsi. Se tekee pahaa jälkeä sinuun, ja se tekee sitä myös läheisiisi.

Susta voi todellakin välittää. Niin sun läheiset ja me täällä tehdään. Sä voit olla vielä vaikka mitä, kunhan vain saat mahdollisuuden siihen. Kukaan meistä ei voi vielä kuvitellakaan, mitä susta voi tulla. Kannattaa antaa elämälle mahdollisuus ja taistella, että saa sen paremman olon ja pääsee kiinni onneen. Siihen sä vielä kerran pääset ☺️❤️

Tsemppiä ja halauksia! 🙂