Sarjetty kirjoitti 13.11.2015 16:5

Moi,
Olen masentunut ja niin poikki etten enää jaksaisi elää. Tiedän, että itsemurha ei ole mikään vaihtoehto enkä tahdokkaan tappaa itseäni. Se aiheuttaisi vaan liikaa tuskaa läheisille. Ajattelen jatkuvasti kuolemaa. Viiltelen, mutta nyt on menossa viikon testi, pystynko olomaan ilman sitä. Vasta toinen päivä menossa ja jo nyt on alkanut "vieroitusoireet". Tärinää, itkukohtauksia ilman syytä...tuntuu kun olisin menettämässä järkeäni.😭 Masennun kiusaamisesta ja vanhempien riitelystä.

Masennun tammikuussa. Kävin silloin alkuun terveydenhoitajalla ja sen jälkeen koulupsykologilla. Se ei auttanut mitään ja lopetin käynnit. Olen pystynyt puhumaan joistain asioista kasvotusten vain yhden aikuisen kanssa. Vanhemmille en ole pystynyt kertomaan.😞 Minulla ei ole hoitosuhdetta.

Nyt siis tuntuu siltä, kun ei enää jaksaisi elää. Minulla ei ole ruokahalua ja nukun öisin vain kolmea tuntia.😴 Kaikki ahdistaa. En ymmärrä, miksi ystäväni jaksavat minua. Tuntuu kuin kaikki menisi pieleen ja tunnen olevani yksin😯🗯️

Pystytkö mitenkään helpottaa oloasi tai ootko yrittänyt aina silloin kuin tulee ihan kamala olo että sä piirrät tai kuuntelet tai kirjoitat?
Se voisi auttaa sinua.

Kuinka paljon syöt päivän aikana?

Mä en nyt viitti alkaa sanoo siitä viiltelystä että miks sitä ei sais tehdä ja näin koska ymmärrän sua todella hyvin mäkin oon aika useasti viiltelyt pahaa oloani tai ahdistukseni takia.

Mutta hyvä kun koitat olla viiltelemättä.
🙂👍

Ymmärrän hyvin sun tilanteesi mullakin ollut vähän sama mut en oo saanut ainakaan vielä mitään masennus diagnoosia mut mullakin toi vointi on ollut todella huono ja sit toi sama että en jaksaisi elää ja sit oon vaan halunnut viiltää ranteet auki ja mäkin olen ihmetellyt että miten mun kaverit jaksaa mua jotkut on jaksanut mut ne ketkä ei niin ne on hylännyt minut.

Tsemppiä kyllä sä kestät ja jaksat ja Mä pidän peukkuja toivottavasti tää edes jotenkin auttoi

Syön päivässä aamiaisen, kouluruuan ja iltapalan.
Oon kyllä yrittäny vähentää ahdistusta kirjottamalla ja musiikilla. Musiikki on tosin niin synkkää et se ei auta.

Sarjetty kirjoitti 13.11.2015 19:19

Syön päivässä aamiaisen, kouluruuan ja iltapalan.
Oon kyllä yrittäny vähentää ahdistusta kirjottamalla ja musiikilla. Musiikki on tosin niin synkkää et se ei auta.

Sä syöt saman verran kuin minä paitsi Mä en syö koulussa vaan kotona.
Munkin musiikki on todella synkkää mut se kuvaa mun vointiani paljon. Ja sen avulla joskus pystyn kertoo mun vointini tai mieli alan.

Kirjoita vaan niin paljon kuin haluat
Ja käy puhumassa koulukuraattorille jos teidän koulussa on koulukuraattori.

Moi!
Henkilökohtasesti tiiän ainaki sen että kunnon unet helpottaa kummasti. Jos ei uni meinaa tulla illalla ni kokeile vaikka melatoniinia. Jos onnistuisit korjaamaan unirytmin ni yleensä ajatukset selkiää jo jonkun verran. Iso arvostus että oot päättäny ainakin kokeilla olla viiltelemättä ja etsiä jonkun muun helpotuskeinon! 😉

Rikottu tyttö:
Kyllä koulussa on kurattori. Ongelma vaan on se etten itse pysty menemään sinne.☹️

Haluaisi elää:
Kiitos. Viiltelemättäoon ollu kaks päivää, mutta en pysty lopettamaan itseni vahingoittamista. Laitan käden jääkylmän juoksevan veden alle. Jos en tee sitä, ahdistaa liikaa☹️

Sarjetty kirjoitti 14.11.2015 9:30

Rikottu tyttö:
Kyllä koulussa on kurattori. Ongelma vaan on se etten itse pysty menemään sinne.☹️

Tietääkö kaverisi näistä sun jutuista jos tietää voit pyytää sitä mukaan sinne kuraattorille.

Mun kaveri pakotti mut ihan ensimmäistä kertaa kuraattorille viime kesänä koska Mä en itse suostunut menemään.

Kyllä tietävät. He sanovat, että se on oma valintani ja eivät pakota minua mihinkään. Yksi opettajistani, jonka kanssa olen jutellut on kyllä valmis tulemaan sinne kanssani, jos vaan suostuisin.

Sarjetty kirjoitti 14.11.2015 14:18

Kyllä tietävät. He sanovat, että se on oma valintani ja eivät pakota minua mihinkään. Yksi opettajistani, jonka kanssa olen jutellut on kyllä valmis tulemaan sinne kanssani, jos vaan suostuisin.

No se on hyvä juttu jos sun kanssa joku tulee sinne.
Ja mee vaan rohkeasti se auttaa sua.

🙂👍

En tiedä, onko musta siihen. Jos joku toinen oppilas saa tietää, mua aletaan heti kiusaan.

Sarjetty kirjoitti 14.11.2015 17:51

En tiedä, onko musta siihen. Jos joku toinen oppilas saa tietää, mua aletaan heti kiusaan.

Mä tiedän ton tunteen mut kehotan sua siltikin menemään kuraattorille vaikka se olisi kuinka vaikeaa. 😭
Koska en haluaisi kenellekkään samanlaista vuotta kuin mulla 😭 oli ennen kun kaverini pakotti mut kuraattorille,mutta olen kiitollinen mun kaverille siitä hänelle.☺️

Kai mä yritän..

Sarjetty kirjoitti 14.11.2015 21:35

Kai mä yritän..

Kannattaa yrittää vaikka se on vaikeaa mutta siitä on hyötyä sinulle

Nyt tää saa riittää (en tarkoita elämää vaan masentuneisuutta)!! Käsi täynnä haavoja ja arpia taas. Enkö ikinä saa lopetettua viiltelyä? Ahdistaa eikä mikään auta siihen. En kestä enää tätä oloa!!😯🗯️

Sarjetty,

Viiltelystä voi päästä eroon, ja ilman muuta yksi tie siihen suuntaan on avun hakeminen siihen ahdistukseen. Kannattaa huomenna sanoa sille opelle, miltä susta oikeasti tuntuu. Jos uskallat, niin näytä arvet. Sen viimeistään pitäisi herättää auttajakin.

Pystyt todellakin lopettamaan viiltelyn. Siihen voi mennä useita kertoja, että viiltelee vaikka ei halua, mutta kannattaa taistella sinnikkäästi. Se nimittäin helpottaa vähitellen. Yksi tapa on käyttää jääpaloja tai kylmää vettä "ensiapuna", kun tekee mieli viillellä. Ne on auttaneet oikeasti ihmisiä viiltelyn hillitsemisessä.

Tsemppiä ja halauksia! Sä pystyt tähän! ☺️❤️