Apua! Auttakaa!

Apua! Auttakaa!

Käyttäjä Katsa aloittanut aikaan 18.09.2013 klo 16:36 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Katsa kirjoittanut 18.09.2013 klo 16:36

Minä olen 14-v tyttö, jonka lapsuuteen/ varhaisnuoruuteen mahtu paljon vastoinkäymisiä, kuten koulukiusaamista ja kutos luokalta lähtien vaikea kotitilannekin.
Kotona kuulen koko ajan vaan haukkumista ja valitusta. Itsemurha on käynyt mielessä viimeisen vuoden aikana neljä kertaa ja sitä kerran jopa kokeilin, mutta en onnistunut. Tällä hetkellä vaikean kotitilanteen ja ala-asteen kiusaamisen takia mä oon ihan hukassa. Mä en tiedä kuka mä oon, mikä on mun elämän tehtävä ja onko mun elämä ees elämisen arvoista.

Käyttäjä Diffy kirjoittanut 18.09.2013 klo 18:05

it gets better! lupaan 🙂

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 18.09.2013 klo 19:09

Katsa sun elämä on todellakin elämisen arvoista!!! Jos nyt näyttää toivottomalta ja elämä potkii, niin olen varma että myöhemmin sinulle on varattu erityisen hyviä asioita. Ihan jokaisen ihmisen elämällä on merkitystä!! Älä luovuta elämässä. Hae apua vaikeisiin asioihin, joita et yksin jaksa.
Täytyy myöntää että itsellenikin on välillä pyörinyt viime aikoina itsemurha mielessä. Mutta ei tehdä sitä. Jaksetaan, joohan? Selvitään ja ollaan sitten entistä vahvempia.

Jokaisella meistä on varsinkin nuoruudessa isoja kysymyksiä mielessään, juurikin kuka olen ja mikä on tehtäväni. Ne selviytyvät ajan kanssa. Sinun täytyy ruveta oppimaan itsestäsi. Minä en osaa siinä auttaa. Joku muu osaa paremmin. Minä itsekin etsin itseäni ja tehtävääni. Olen ihan hukassa minuuteni kanssa. Mutta uskon että se selviää. Kannattaa hakea ongelmiin apua koska jos ne jäävät taustalle niin se minuus saattaa romahtaa myöhemmin. Kuten minulla kävi. Ensin olin sinut itseni kanssa. Sitten hyökyi kaikki vanha paska niskaan ja olen taas eksyksissä.

Mutta kyllä me molemmat selvitään kaikesta! Meistä tulee vielä vahvoja ja onnellisia ihmisiä! Muista että olet tärkeä ihminen!

Käyttäjä Miiwa kirjoittanut 18.09.2013 klo 21:04

Moi. Mä tiedän miltä susta tuntuu. Muaki on kiusattu melkein koko peruskoulu. Kotona minulla oli vielä vaikeampaa. Mullekkin vain huudetaan ja valitetaan kaikesta, vaikken ois tehny mitään.
Onko sulla ketään kaveria kelle puhua? Varmasti auttais jos ois ees joku johon turvautua. Ja tiedän kokemuksesta, että itsemurha ei ole kovin hyvä vaihtoehto, kai sulla on elämässä edes joku asia jonka haluat kokea? Oot vielä nuori ja et oo viel nähny elämää kunnolla. Ei kannata jättää sitä kesken.
Oon itekki miettiny et onko tää elämä ees elämisen arvosta. Mutta toivon, että yrität olla rohkea ja taistella vastaan. Vaikka susta tuntuis et elämä ei ois elämisen arvosta, elämässä voi olla hyvääkin, ne asiat pitää vain löytää. Sulla on vielä paljon aikaa löytää paikka tässä elämässä. Toi sun tarinas oli aivan ku mun suusta, tiedän niin miltä susta tuntuu. /:

Käyttäjä Katsa kirjoittanut 23.09.2013 klo 15:05

Hei kiitos teille kaikille tuesta!
Miiwa mulla ei oo ketään kenelle puhua koska ketään ei kiinnosta ja kukaan ei halua kuunnella mua😭.
Mulla ei myöskään oo mitään mitä haluaisin kokea paitsi samoaja explo joka jää multa väliin koska mä oon Sillon todennäköisesti perheen kanssa Lanzarotella.

Käyttäjä Katsa kirjoittanut 15.12.2013 klo 22:16

Paha olo vaan jatkuu :'(. Ihana viikonloppu muuten mutta kotona eilen illalla ja tänään kun oon ollu niin kaikki vaan haukku ja huusi. Esim. kun mun veli haukku mua koko illan ja kun mä sitten istuin veljeni päälle KEVYESTI niin äiti alko huutaa ja valittaa. Koko yön sit vaan itkin ja itkin ja itkin! Vieläkin mä oon ärtyny ja ahistunu ja peloissani enkä jaksais. Pitäis vaan sinnitellä ja puskee höyryveturin lailla eteenpäin. Mutta kun ei oo mitään mitä polttaa, ei oo energiaa, eikä oo ees kykyä.
Kuraattori käynneistä ei oo selvästi ollu mitään hyötyä vaan isä on saanu niistä vaan lisää "perusteluja" mun "huonoudelle". Haluun pois kotoo, mut ei oo mahiksii ☹️ Kun perhe on niin "täydellinen". Ainut missä ne mun mielestä on täydellisiä on mun murskaaminen ja ihmisyyden tuhoaminen.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 16.12.2013 klo 15:34

Voi ei Katsa. Sää et ansaitse sellasta. Mulla on paha mieli sun puolesta. Voimia niiiiiin paljon!<3 Tee lastensuojeluilmotus itestäs?

Käyttäjä Pauliina_R (Työntekijä) (A-klinikkasäätiö) kirjoittanut 17.12.2013 klo 11:30

Tsemppiä Katsa!

Kuulostaa siltä, että olet todella pitkään kärsinyt niin koulussa kuin kotona kiusaamisesta. Jos olette jo yrittäneet kuraattorin apua, eikä siitä ole seurannut mitään hyvää niin: olisitko valmis tuohon Salaatin mainitsemaan lastensuojeluilmoitukseen? Sä voit tehdä sen itse tai sitten joku sun tilanteen tunteva aikuinen voi sen tehdä. Ehkä se aikuisen apu olisi musta parempi tässä tilanteessa. Haluaisitko että ilmoitus tehtäisiin?

Kirjoituksissa mainitsemasi asioissa eniten huolta herättävät nämä asiat: sua vaivaa kovasti kodin tilanne. Koet kiusaamista, sulla ei ole ketään luotettua ihmistä ja olet monta kertaa miettinyt itsemurhaa tai jopa yrittänyt sitä. Olipa kyseessä avunhuuto tai oikea ajatus elämän loppumisesta, on vakava asia kun näin sanoo ja tekee.

Huolta herättää sekin, että kerrot isäsi saaneen kuraattorin keskusteluista vain lisää aiheita väheksyä sinua. Kuulostaa todella kamalalta. Jos haluat, voit kertoa esimerkkejä, missä asioissa isä on tuonut näitä keskusteluita sinua vähättelevässä mielessä esiin.

Tilanteesi on ilmeisesti jatkunut pitkään. Olisiko aika oikeasti saada apua? Sulla on oikeus tasapainoiseen elämään ja hyvään kotiin sekä arvostavaan ilmapiiriin siellä. Pidäthän kiinni tästä oikeudestasi. Joskus perhe tarvitsee ulkopuolista apua ja teidän perhe taitaa olla siinä tilanteessa.

Mitä teillä on suunnitteilla jouluna? Joudutko olemaan paljon kotona? Tämä huolestuttaa mua Katsa. Toivottavasti ehdit kirjoittelemaan tänne pian.

Virtuaaliset voimahalit. 🙂👍
Paukku

Käyttäjä Pauliina_R (Työntekijä) (A-klinikkasäätiö) kirjoittanut 18.12.2013 klo 12:56

Moi Katsa!

Voi nyt olla, että palaan vasta uutena vuonna lukemaan jos kysymyksiini vastailetkin. Mieti ihan tosissaan sitä ilmoittuksen tekoa. Joka tapauksessa Katsa, yritä puhua jollekin luotettavalle aikuiselle elämässäsi. Ethän jää yksin näiden tunteiden kanssa.

Voi hyvin,

Paukku

Käyttäjä Katsa kirjoittanut 19.12.2013 klo 13:18

Jouluna mun äidin vanhemmat ja sisko perheineen tulee meille syömään ja viettään aattoo. Sitten välipäivinä lähen keski suomeen isän vanhemmille. toivottavasti yksin!!
En oo ainakaan vielä valmis lastensuojelu kolotukseen.

Käyttäjä ItsetuhoinenTyttö kirjoittanut 21.12.2013 klo 22:03

13vuotias tyttö samankaltaisesta tilanteesta ilmoittautuu. Mua om myös kiusattu melkein koko peruskoulun ajan. Oon myös itsetuhoinen. Itsemurhaa oon yrittäny monta kertaa. Kotona asiat ovat kyllä paremmin..

Mä tiedän miltä susta tuntuu. Koitetaan kestää nää ongelmat, jooko. Sun elämä on elämisen arvoista (munki on kai?) voimia meille kaikille itsetuhoisille, voimia kaikille masentuneille <3

Käyttäjä kirjoittanut 22.12.2013 klo 04:58

Ei teidän pidä kestää kiusaamista mutta musta kyllä mikään lastensuojeluilmoituksaan ole oikea asia. Jos sellaisen tekee omasta perheestä, asiat menee vielä enemmän mönkään. Tai sellaisen voi tehdä ja lähtee kotoa pois johonkin sijaisperheeseen vähäksi aikaa. Ehkä sitten tajuavat miten pielessä asiat kotona on.

Minä vaihdoin kouluakin aika usein mutta kun kiusaus jatkui, vaihdoin etäopiskeluun.
Väärinhän se on, että kiusaajat saada jäädä ja itse pitää lähteä. Mutta en suostunut ajattelemaan, että kiusaus pitää vaan kestää, sitä ei pidä kestää. Eikä varsinkaan aatella, että tapan itseni noiden paskojen takia. Ei ne mitään välitä vaikka tappaisitte itsenne.
Kannattaa miettiä kaikkia keinoja millä kiusaajasta pääsee eroon ja pitää olla valmis tekemään joku muutos. Aluksi se muutos on tosi vaikea kestää mutta lopulta tulee voittajan tunne.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 22.12.2013 klo 20:49

Katsan tilanteessa ainakin on jo yritetty puhua. Katsan tarvis päästä kotoa pois. Ainaki musta vaikuttaa siltä tää tilanne. Mutta tietenki sen mukaan miltä Katsasta tuntuu. Tiiän kuinka pahalle lastensuojeluilmotus voi tuntua. Katsalle hyvää joulua ja voimahalaus!<3

Käyttäjä Katsa kirjoittanut 22.12.2013 klo 21:57

Kiitos salaatti tuesta. Mä koetan kestää. Joulun jälkeen pääsen isän vanhemmille uudeks vuodeks nauttimaan ja rentoutumaan 🙂

maanvaiva koulu kiusaamisen aikana mulla ei ollu mahista vaihtaa kouluu varsinkaan kun kukaan ei uskonu mua eikä ketään kiinnostanu. Siinä vaiheessa menetin itseluottamuksen ja ihmisyyden tunteen. Sit kun koulukiusaaminen loppu niin en oo päässy rakentaan itseluottamusta enkä minä kuvaa itelleni kun oon joutunu kestään henkistä väkivaltaa kotona eikä ketään kiinnosta eikä huomaa kuinka pahaa jälkee henkinen väkivalta saa aikaan. Asiaa pahentaa vielä sekin et en uskalla näyttää tunteita kotona kun mulle on pienenä huudettu kun oon itkeny tai nauranu😭

Käyttäjä kirjoittanut 23.12.2013 klo 06:19

Katsa, sittenhän sinä tosiaan voisit lähteä kotoa pois vähäksi aikaa. Menisit johonkin perhekotiin ja siellä sitten tapaisit perhestäsi ja sossuja ja miettisitte muuttuuko teillä tilanne kotona vai oletko perhekodissa pitempään.
Kuten olen jo usein sanonut, mie niissä olen paljon ollut ja ne on ihan hyviä paikkoja.

Katso kotisi lähin kriisikeskus ja ensi kerralla, kun et jaksa olla kotona, mene sinne ja sieltä hoidetaan jatko.
Samaa suosittelen kyllä Itsetuhoiselle tytöllekin.
Vaikka pääneuvoni on kyllä se, että yrittää kaikien tavoin neuvotella perheensä kanssa ettei jää sitten suremaan asioita kuten minä teen, kun ei enää ole sitä biologista perhettä paljon elossa.

Hyvää Joulua kuitenkin teille.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 23.12.2013 klo 15:03

Hyvä neuvo, maanvaiva! Luulen että Katsan tilanteessa tarvittais hetkeksi etäisyyttä kotiin. Puhu jollekin luotettavalle aikuiselle, onko sulla ketään semmoista kelle voisit puhuu? Joku opettaja, täti, mummo, pappa...? Ja jos tulee joulun aikaan hätä kotona, jos tekee mieli itselleen tehdä jotain niin soita apua! Älä jää yksin. Voimia ja kiitos samoin hyvää joulua!