Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Mukava ilma taas. Auringossa +20, varjossa +11. Rännit juoksee ja sulattaa toivoakseni loput lumet katolta. Lunta on vaan niin mahdottoman paljon tänä vuonna. Ja paljonko lisää tulee ensi viikolla.
Pierrre kävi seurustelemassa. Ihana ukkeli. Ei näkynyt tappelun jälkiä.
Mieliala ei ole aivan huipussa. Näen niin värikkäitä ja selkeitä unia. Aina joku tuttu niissä.
Olipas kunnon kaatosade. Olisi vaan vielä satanut, että alkaisi lumi sulamaan. Ei tunnun yhtään Sunnuntailta. Maanantai voisi olla. En kyllä mene mitään hommimaan. Pitää seurata kuinka nuo ilmat alkaa sujua, ettei turhaan lopeta itseään.
Aurinko paistaa ja linnut kovasti äänessä. Oravakaksoset olleet jo monta kertaa syömässä. Pitänee viedä hiukan siemeniä tarjolle, kun niitä vielä on talossa.
Ahdistaa lisääntyneet sodat ja väkivalta. Se, että alkaa yhä vain enenmän näyttää siltä, että Ukraina häviää sodan. Alkoi se heidän voittaja Euroviisu Stephania soida päässä ennen nukkumaan menoa ja piti kaivella se youtubesta katsottavaksi ja kuunneltavaksi.
Mietin sitäkin, että mikä ihme saa ihmisiä hyökkäämään ja puukottamaan/ampumaan tuntemattomia? Vaikka olisi kuinka paha olla, ei se oikeuta sitä. Eikä siitä sankarin viittaa saa. Päin vastoin, kuten eilen Australian tapauksessa poliisi ampui tekijän. Kyllä itse sain elää turvallisen lapsuuden ja nuoruuden. Ja elämää pitkästi. Nyt ei koskaan tiedä milloin jotakin tapahtuu?
Järkyttävä ishias iski eilen iltapäivällä. Tuntuu, että hengittäminenkin riipaisee, että huuto pääsee. Ja ei auta mikään särkylääke. Yöllä heräsin joka ainoa kerta, kun liikahdin. En edes haaveile tkhon meneväni ja ei ne varmaan aikaa antaisi tälläisen takia. No, huomenna pitäisi kyetä autoon kumartua ja kaupalle. Luulisi hellittävän jo siihen mennessä.
Harmaa päivä. Yöllä oli kylmän puolella.
Ilmoitin tuosta jäätyneestä ojarummusta ja kuinka vesi tulvii kadulle. Eipä kuulu aukaisiaa. Mutta aut armias, jos en maksaisi kiinteistöveroa, niin johan tulisi huomautus heti. Ei sillä kalliilla kiinteistöverolla kyllä saa yhtikäs mitään.
Aamulla, kun aukaisin verhot, teki mieli sulkea ne saman tien. Nakkoi räntää suht tiheään. Onneksi ei yhtään jäänyt maahan vaikka yöllä oli pakkasta. Mutta mitä tuo viikko tullessaan. Ei ainakaan kevätsäätä. En minä vaihdata renkaita vielä. Katson ensi viikon alussa tilannetta. Silloin olen siinä pvm jossa yleensä olen ne vaihdattanut. Kyllä kesärenkailla pysyy suorilla teillä, vaan talliin on nouseva tie ja isot, suht syvät ojat molemmin puolin. Siksi tässä arkailen. Asfaltin pinta pakkasella liukasta ja ojista nousee kosteus joka jäätyy pintaan.
Voi että, kuinka masentaa tämä takatalvi. Oli jo niin ihanaa, kun tarkeni istua kuistilla kuuntelemassa lintujen lauluja. Nyt on kolmatta päivää helvetillinen ishias. Olen nyt kokeillut kaiken geeleistä tbl.
Ei edelleenkään kuuu ei näy ojarummun aukaisiaa. Mielenkiintoista, että kujan alussa muutaman talon päässä on oja kaiveltu. Ei vaan ehditty tänne tulla. Traktori se on kaivellut.
Oliko se 15v joka oli puukolla piispaan kiinni käynyt Australiassa ja teko tallentunut nettiin. Kauheaa. Mikään ei minusta oikeuta moiseen tekoon.
Suht kauhulla odotan hallituksen leikkauksia. Eihän suinkaan poliitikkojen sopeentumisrahaan tai palkkaan kohdistu leikkauksia. Eikä rikkaille. Aina se osuu heikommin tienaaviin. Ja sairaanhoito kärsii.
Taas oli yöllä ihan ohut kerros kuvottavaa lunta tullut. Eipä sitä tielle jäänyt, mutta nurmikolla näkyy. Inhoaakohan kukaan muu lunta ja talvea minun laillani. Epäilen.
Ishias jatkaa jyräämistä. Mikään ei vaan auta. Ne kipugeelit tuoksuu niin vahvalle, että sain kakoa koko illan ja tarttuu vaatteisiin se tuoksu.
Ne lupaavat sitä lunta ja pakkasta viikonlopuksikin? Kuinka paljon? Ja kun niiden ennustukset muuttuu lennossa. Haluaisin jo vaihdattaa kesärenkaat. Mutta tuo ajoluiska talliin on kirotun petollinen ja ne ojat molemmin puolin jos ei rengas ota pitoa.
Vein minä vielä siemeniä tarjolle, kun sellaiset pikkurillin kokoiset linnut käy syömässä. Ja oravakaksoset. Taunokin pyörähti eilen nokkaisemassa maahan jäänyttä.
-6 oli vielä aamullakin pakkasta. HYi, ei vaan tule kevät kunnolla. Niin odottaisin.
Sain kaupassa käytyä ja hiukan imuroitua ja menin mukamas ruokintapaikalle, että lapioin pois ne valuneet ruuat. Iskin lapion ja silloin riipaisi ishas niin, etten meinannut saada selkää oikaistua ollenkaan. Nyt on aivan helvetilliset kivut suoraan sanottuna. Ei tepsi 3xpanadol yhtään, mikä se vakio tk neuvo.
Alkaa olla voimat suht lopussa. Odotin niin kevättä ja iski ishias ja takatalvi. Vappu jo häämöttää kalenterissa.
Ei vaan perkele ishias helpota. Viikon vaivannut. Ei tykännyt yhtään, kun piti käydä roskat viemässä ja muilla asioilla. Juuri se, että kun nousee autosta ja menee istumaan. Kiristää juuri sitä paikkaa, josta juimii.
Kohta tulee puiden kaataja käymään. On muutama aika vaarallisesti. Saattaapi seuraava isompi myrsky kaataa talon päälle. Kylmä tuuli ulkona, aurinko paistaa onneksi. Tekisi mieli ulkohommiin, mutta ei vaan pysty nyt.
Nyt se lumisade tuli tännekin. Taisi aamukasilta alkaa. Onneksi ei maahan ole jäänyt mainittavaa määrää. No, kunhan se huomiseen tuota lätkii.. Hyi saakeli, että inhottaa. Linnut on ihmeissään, että mistäs nyt ruoka? Vein kyllä laatikkoon syötävää. Äsken oli kaksi outoa mustarastasta syömässä. Pitää minun pitää linnuista huolta, kun olen aloittanut. Kyllä he sitten palkitsee laulullaan minut.
Puunkaataja kävi eilen katsomassa ja 5 puuta lähtee. Soittaa minulle viikolla milloin tulee. Jotenkin haikeaa luopua puista vaikka onhan niillä jo ikää ja ovat rapistuneet.
Ishias vaan jaksaa riipoa. Ja 3 koomapaskakohtausta tullut. Kaksi tuli unen läpi ja heräsin niihin. Yksi sitten myöhemmin. Minä en kyllä ymmärrä miksi tulevat? Onko jotakin posttraumaattistastressireaktiota, vai kuinka hienosti sanotaan. Pääsevät aina yllättämään. En osaa mitenkään varautua niihin. Joskus on pitkäänkin poissa.
Hyi, valkoista ulkona! Että osaan inhota lunta.
Eilen oli 7 mustarastasta yhtä aikaa ruokintapaikalla. Poikia, kirkkaan oranssista nokasta päätellen. Olivat kauhean väsyneen oloisia. Taisivat saapua muuttomatkalta. Kova paikka seriffi Taunolle, kun kehtaavat reviirille tulla. No, varmaan jatkavat matkaansa voimien palauduttua.
Ishias vaan jaksaa kestää. Ei meinaa edes helpottaa.
Nyt minä tiedän mitä ne minun koomapaskakohtaukset ovat. Posttraumaattinen stressireaktio. Googlalin asiaa ja kaikki selittyi sillä. Mutta en halua terapiaan niitä puhumaan. On jokin lääkekin olemassa, mutta kuinka saisi tklääkärin vakuutettua asiasta. Masterin ja Heavenin kuolemat sen laukaisi. Hehän minut hakivat sieltä kuoleman porteilta ja nyt kun heitä ei ole on kuin turvaverkko olisi pois ja alkoi kohtaukset.
Ei soita jäärä tk vaan puree hammasta ja Buranaa. Oikeasti tiedän, että Maanantait kiireisimpiä päiviä siellä ja ishias ei ole korkealla syissä saada aika. Ja ihan oikeasti luulin aamulla parantuneeni? Ei tuntunut hetkeen missään. Sitten Pierre tuli käymään ja kumarruin hellimään, johan palasi kivut kerrasta. Näillä mennään. Jos aamulla vielä kipeä, niin koitan soittaa tk. On se pahimman kerran ishias nyt. Pitkästi toista viikkoa.
Olipas iso lintuparvi syömässä pikkurillin kokoisia lintuja. Maa aivan lainehti kuin olisi ollut matto siinä. Oli syötävää ja vein lisää.
Tilasin renkaan vaihdonkin loppuviikolle. Varmaan tulee urakalla kinoksia. Oikeesti pitäisi alkaa lämmetä loppuviikosta, mutta kerrankos se hyppää takaisin tänne. On tämä oudoin muistamani kevät ollut.
Lisää, lisää ja aina vaan lisää lunta taivaan täydeltä. Ehdin jo miettiä pitäisikö renkaanvaihtoa kumminkin siirtää? Mutta sääennustus lupaisi lämpenevää jo Torstai aamuksi. Just samaan aikaan tulee puunkaatajatkin. Eihän minulla siinä tee yhtikäs mitään. On vaan oikeaa kohtalon ivaa, että kun viikossa yksi ainoa meno niin kas kummaa, osuu muukin samalle. Jotenkin en kehdannut kieltääkään, kun näin pian kuitenkin tapahtuu.
Peittelin Pierren päiväunille valtaistuimelleen. Inhottaa häntäkin tämä keli.
Iso lintuparvi jo kahdesti syönyt kaikki siemenet. Enenpää ei ole ja en lähde tänään kauppaan, kun huomenna pitää apteekkiin vasta.
Olipas huono yö, jälleen. Ja ishias meinaa palata. Ei onneksi ylitsepääsemättömissä, mutta muistuttelee olemassaolostaan. Raahustin kaupassa ja apteekissa. En ostanut kuin perusjuttuja/resepti niin melkein 100e hurahti. Ozempic kallista vaikka se osin korvataankin.
Eipäs ollut simeniä linnuille. Vain iso säkki pähkinöitä. Pitänee hakata vasaralla pienenmiksi. Eihän nuo pienet mahda niille mitään. Ja Taunokin kehtasi jaloillaan kuopia pois pähkinöitä. Tulisi nyt oravat, kun pitkästä aikaa heille pähkinää.
Se on nyt paras alkaa kevään tulla, koska ostin ekan orvokkiamppelin. On sisällä toistaiseksi, mutta kelin mukaan ulkoilutan. Ja huomenna ne kesärenkaat. Aikalailla arveluttaa, kun lunta hiutaloi yhä. Isot tiet aivan sulat, mutta täällä taajaman ulkopuolella on lumista. Tulee huomenna ne puidenkin kaatajat. Kyllä kestää varmaan pitkään, ennenkuin silmä oppii ettei ole puita. Ja mitä tuumaa linnut?
Mieliala suht alamaissa jo kipujenkin puolesta. Ja kun aina vaan lisää lunta. Ei se onneksi näytä maahan jäävän, mutta..
Olenkin hiukkasen edellä aikaani tänään. Puunkaatajat tuli aikaisin ja yhä moottorisaha laulaa ja yksi puu pystyssä vielä. On siinä isosti siivottavaa kadulla. Pitää odotella, että sohjo sulaa ja sitten lakaista. Kuinkahan silmä tottuu tähän avaruuteen? Entäs oravat, jotka kisaili runkoa ylös alas... Tintillä oli asunnonnäyttö juuri ennen kaatajia. Toivotaan, että pariskunta palaa, kunhan tilanne rauhottuu.
Nyt on kesärenkaat autossa. Meinasi karata ylinopeus, kun oli painavat talvikengät. Täällä vielä sohjoa ja jäätä tiellä. Isot tiet ja keskusta aivan sulat jo. Ja laitoin orvokin ulkoilemaan ekaa kertaa.
Nyt on suurimmat stressit suoritettu, melkein. Jos nukkuisi paremmin ja perhanan ishias hellittäisi. On kauhea ikävä Masteria ja Heavenia.
Kyllä ei silmä meinaa tottua puiden poissaoloon. Sentään olleet siinä kauan, ennenkuin edes tänne muutinkaan. Eli todella kauan. Kun osaisi lukea vuosirenkaita, mutta en ole perehtynyt asiaan. Jospa ystäväni google neuvoisi.
Tosi harmaa ilma. Vuoroin räntää, vuoroin vettä tulee. Tosi paljon on lumia sulattanut.
Perjantai kierrokseni tein, kuten aina.
Eilen olin jo nukkumaan menossa ja sammuttelin valoja kun silmiin osui jotakin ruokintapaikka. Siilihän siellä rouskutti pudonneita pähkinöitä. Ajattelin, etten kyllä yöpaidassa lähde enää ulos, mutta ei antanut sydän rauhaa. Kävin viemässä KItekatia lautasellisen. Siiliä ei näkynyt, mutta aamulla oli aivan tyhjä lautanen. Pitää muistaa seurata tänään ilmestyykö. Herättikö puunkaato unilta vai oliko hänestä jo aika herätä? Varmaan oli tuttu siili, kun osasi juuri tuohon ilmestyä. Olikohan KIroileva Siili itse vai lempeämpi versio?
Kyllä osaakin olla harmaa päivä. Pilvet oikein makaa päällä. Varmaan kohta alkaa räntää lätkimään. Auringonpaiste tekisi niin hyvää. Ei ole kuukautta paljoa jäljellä ja pitäisi kevät olla lähellä. On lumi sulanut osin, mutta paikoin vielä. Ja maa niin märkää, ettei voi haravoidakkaan.
Kyllä minun ihana tyttösiili saapui illalla syömään. Olin jo luopunut toivosta, ettei tule, mutta tuli 21.30 ja maistui Whiskas. Laitan taas illaksi tarjolle ruokaa. Saa nähdä ilmestyykö muista siilejä? Tänään ei ole mustarastaita näkynyt. Eilen vielä pihalla vähän väliä. Etenkin Tauno, kukkona tunkiolla. No, ei tunkiolla.. ruokintapaikalla. Illalla rupesi se siili itkettämään, kun muistin kuinka vielä edellisenä kesänä, kun Heavenin kanssa ulkoiltiin ilmestyi siihen ihan viereen sanomaan, että olisi nälkä. Master jumaloi siilejä ja olisi halunnut mennä liki. Kaksin käsin sai aina valjaista kiskoa, ettei mennyt. Eipä ne siilitkään meitä pelänneet.