Kerro kuulumisesi

Kerro kuulumisesi

Käyttäjä Leo_Moniääniset aloittanut aikaan 08.09.2016 klo 15:03 kohteessa Moniääniset
Käyttäjä Leo_Moniääniset (Vapaaehtoinen) (Suomen Moniääniset ry) kirjoittanut 08.09.2016 klo 15:03

Hei kaikille, ajattelin aloittaa tällaisen viestiketjun, johon kuka vain voi kertoa kuulumisensa. Vaikka mielensisäisiin ääniin liittyen tai aivan muuten vaan, jos haluaa ja katsoo sen hyväksi.

Meillä voi olla hyviä ja huonoja päivän kuulumisia, mutta sen kanssa on vain tultava toimeen. Äänten kuulemiseen voi liittyä suuria vaihteluita eri aikoina.

Joten, laittakaapa viestiä tähän ketjuun, eikä sen väliä vaikka kertoo kuulumisensa useaan otteeseen eri päivinäkin. Voi olla vain hyvä päästä purkamaan ja saada tietää muiden kuulumiset.

Käyttäjä Tyttönen vaan kirjoittanut 02.04.2018 klo 18:51

Ne äänet haluaa, et tapan itteni, et semmosia kuulumisia.

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 04.04.2018 klo 13:20

Aivan tyhjiin imetty olo.. No, onko ihme, kun aamulla labra varmaan ämpärillisen verta vuodatti. Olin lykännyt kaikkia mahdollisia labroja aina vaan eteenpäin, niin nytpä sitten edestäni ne löysin. Ompahan sekin lopulta tehty.
Sitten jouduin soittamaan pankkiini, sijoitusjutuissa ja jännitin niin kauheasti, että vaatteet hikimärkänä. On minulle vieraampi asiointialue, niin pelkäsin, jos en tajua jotakin tai osaa selvittää asiaani. Hyvin meni ja oli todella miellyttävä nuori nainen toisessa päässä. Meillä maalla, kun ei ole kaikkien pankkien konttoria, hyvä, että puhelimessa saa apua. +4 mittarissa, mutta illalla taas pyryttää. Yöt niin kylmiä, niin ei hanget sula yhtään.

Käyttäjä mihin pyrit? kirjoittanut 07.04.2018 klo 08:50

Hei.
Minulla on avohoitoni päättymispalaveri parin viikon kuluttua. Toiveenani on etten saisi
enää lääkettä ja hoitoa, uskon ettei se vaikuta oloihini ollenkaan. 😟 Siitä jää vain
epätietoisuus mitä mahdan tarkoittaa, kuin en tarkoita lääkettä. 😟
Minun olisi mentävä vielä Hus lab. kuun lopulla, hoitamaan ruumiillista kuntoani, 😟
ja sh.lle tk.n. 😟 Toiveena on että ruumiillinen kuntoni on hyvä. 😟
Kuin kaikki on kunnossa, ja minä turhanpanttina, voisin katsoa itselleni tekemistä 😟
eli töitä. 😟

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 08.04.2018 klo 13:12

Olipas unirikas yö. Tiedä sitten oliko kaikella jokin merkitys? Olin mukamas jo aikaa sitten lopettaneen suosikkiyhtyeeni keikalla jakelemassa istuinpaikkanumeroita ihmisille ja piilottelin itselleni kahta parasta paikkaa. Suosikkini oli järkyttävän karvaisissa säärissä, polvihousuissa ja pitkä tukka takussa. Juttelin hänen sisarensa kanssa mukamas(heitä oli 9 sisarusta yhtyeessä)ja hän kohteli minua kuin kejukainen(minä aina häntä pidinkin, tuntematta). Sitten yhtäkkiä olinkin mukamas tämän sivuston kasvokkain tapaamisessa, ohjaajalla oli ranteessa nauha, jossa luki tukinet. Tapasin jonkun eteerisen, vaalean sivustolaisen, jonka luulin pettyneen minuun, mutta joka halasi minua lempeästi..Siinäpäs unia, ei ihme, että heräsin uupuneena. Tunti sitten sukulainen soitti, että toinen sukulainen, ei mnua kauheasti edes vanhempi on alustavassa saattohoidossa vielä kotona..Kauhu itseäni kohtaan nosti ilkeitä kasvojaan, jospa minultakin löytyy tutkimuksissa syöpä, jolle ei mahda mitään. Tekee mieli peruuttaa tutkimukset, en ole valmis kuolemaan.

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 09.04.2018 klo 13:28

Jokos olette hankkinut oman mielinauhan takin rinnuksiin. Ainakin Ärräkioski myy 4e hintaan. Saman tyylinen, kuin roosanauha-systeemi. Ostin itselleni ja muutaman rakkaille ihmisille ihan hyvän asian tukemisen nimissä. Osallistun myös siihen vammaisten avustajakoira keräykseen. Pieniä juttuja, mutta tulee hyvä mieli itselleni.
Autolle on varattu remontti ja katsastus ja talvirenkaat haetaan pois toisesta rengashotellista, jonka palveluun olen erittäin pettynyt. Siellä renkaanvaihdon jonossa edetään sen mukaan, kuinka tuttu olet liikkeessä. Viimeksi jonotin reilut 2 tuntia. Renkaita ei oltu edes pesty ja jouduin hankkimaan vanteiden pesuun itse aineet. Nyt tiedän saavani hyvää palvelua.
Ihanasti aurinko paistaa ja isoilla teillä olisi jo kesärengaskeli, mutta pikkukadut on kauheita. Loskaa kauheasti ja rengas ei meinaa kääntyä normaalisti vaan heittää autoa. Mutta aurinko paistaa ja lumi toivottavasti alkaa sulamaan täällä maallakin.
Tarvitsisin petarin alle sellaista vaneria, että olisi jämäkämpi maata, mutta empä tiedä mistä sellaista edes kyselisi? Myykö liikkeet, jotka myy patjoja ja sänkyä sellaisia?

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 14.04.2018 klo 15:26

Henkisesti ja rahallisesti iso homma saatu hoidettua. Näin ne yksi kerrallaan tulee tehtyä. Alkuviikosta pitää renkaat vaihdattaa, kun on aurinkoinen sulattanut tiet.
Kun osaisi olla stressaamatta joka ainoaa asiaa ja valvomatta öitä. Niin meni tämäkin helposti tänään ja oli oikein ihania ihmisiä palvelemassa. Kaikki järjestyy, joku tuolla yläkerrassa ohjailee ja suojelee minua. Monta isoa pkl käyntiä vielä odottamassa ja se pelottaa mitä minusta löytyy ja mitä sille tehdään.

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 17.04.2018 klo 13:06

Kaksi peikkoa kukistettu, samalla käynnillä. Järkyttävää, kun apteekkiin meni kerralla yli 200e. Astmalääkkeillä ei vielä korvattavuutta ja yksi diabeteslääke kalliinmasta päästä. Vitamiineista Kela ei korvaa mitään. Ja Masterpiecen lääkkeet otin samalla ja silmävettä lemmikkipuolelta. Aika synkkä päivä, mutta rännit lorisee lupaavasti ja ei katolla enää juurikaan ole lunta. Väsyttää tämä elämä ja kevään odottaminen, joka etenee niin hitaasti..

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 24.04.2018 klo 15:25

Taas yksi huikean suuri peikko kukistettu. Ei tullut kuolemantuomiota, vaikka olen sitä pelännyt. Uusi lääke vaan kokeiltavaksi. Onneksi laittaa Kelalle B-todistusta, josko saisin korvattavuuden lääkkeille. Auto oli niin hankalassa parkissa, että olin aivan hikimärkä, kun koitin, onnistuinkin pakittamaan. Parkkitutkat huusi punaisina ja nosti stressitasoa. Samoin, kuin taakseni jäänyt nuorehko mies, joka selkeästi tarkkaili, etten kolhi hänen autoaan. En kolhinut, suojelusenkeli oli mukana. Tämä viikko on kyllä niin kauhea stressiviikko, että itkisin, jos vaan voisin. Viime yönä, syvinmässä unissa heräsin siihen, kun palovaroitin huudahteli pattereiden ollessa lopussa. On se jännä, ettei se koskaan tapahdu päiväaikaan.
Ottaa kyllä nyt jo niin voimille, että huhhuh ja viikko vasta alussa.
Ei auttanut, vaikka, VITSI, imppasin kissanminttua, kun täytin Masterin leluja. Oli hiukka huono ote ja minttua pölisi joka paikkaan. Heavenley ei reagoi mitenkään kissanminttuun, mutta voi mikä remonttinainen hänessä asuukaan. Yhden kosmetiikkayrityksen postituslaatikon on repinyt hampailla silpuksi. On tämä elämää..

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 25.04.2018 klo 13:42

Jos Keskiviikkona on näin heikossa hapessa, niin kuinka ihmeessä jaksaa vielä kaksi päivää paahtaa menemään? Ihana ilma ulkona, mutta en kyllä jaksa mennä haravoimaan. Sain uuden lääkkeen tänään pistoksena ja luettuani netistä valmisteen muiden käyttäjien kokemuksia odotan suunnilleen, että taivas putoaa niskaan ja iskee kauheat sivuoireet. Kuitenkin jossakin elää pieni toivonleikki, että jos auttaisi?
Apteekissa ei tietenkään ollut eilen minulle määrättyä lääkettä vaan pitää huomenna sinnekin jaksaa mennä. Oli kuulemma aivan uutuuslääke. Niin apteekki tilaa sen minulle. Kallis lääke, mutta, jos saisi korvattavuuden. Kohta taitaa olla lääkekatto jo täynnä muutenkin.

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 26.04.2018 klo 14:13

Taitaa olla itsensä huijaamista listojen teko ja yliveto, kun on hoitanut asian..kun kasvavat kuin itsestään taas sieltä loppupäästä ja taas olen tilanteessa nolla asiaa hoidettu. Ja Vappukin on ensi viikolla. Nojaa, eipä se sinänsä ole, kuin päivä muiden joukossa, mutta kakarana se oli merkki, että sai alkaa käyttää kevätvaatteita. Kyllähän niillä tarkenisi, mutta toistaiseksi mukavuudenhalu pelittää. Sitä perustelee itselleen, että kun on sitä ja sitä hoidettavana, ettei viitsi fiininpiä vaatteita liata. Kuljeskelin tiluksilla ja totesin, että ompas aikamoisen suuri haravointiurakka edessä, kun hiukkasen nurmikko kuivuu. Eipä ole vapaa-ajan ongelmia.

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 30.04.2018 klo 14:49

Rauhallista ja mukavaa Vappua kaikille. Isoja munkkipossuja, tippaleipiä ja simaa. Itse kaipaisin irtojätskiä, mutta ei vielä myyjää näkynyt.
Olipas upea kiekkopäivä eilen, kun Ruotsi kaatui ja pikkuleijonat voitti maailmanmestaruuden. Komiaa!

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 02.05.2018 klo 12:53

Nousi taas raivo päähän, kun joku kirjoituspöydän takana istuva idiootti on saanut mukamas kuningasajatuksen kaadattaa linnuilta viimeisetkin laulupuut ja jätättää myllätty metsä jälkeensä, jota ei kukaan siivoa. Joo, kyllähän se maatuu, mutta taidan minä ja tomumajani maatua ennen. Ei siinä ajateltu siilejä, joita jo nähty liikkeellä, vapaana juoksentelevia katteja eikä sitä, että tuollainen kosteikkoalue myllerryksineen on mieluinen käärmeille asustaa ja lisääntyä ja siirtyä ihmisten pihoille. Täälläpäin on pieniä lapsia ja edellisinä kesinä on pihoilla nähty käärmeitä ja niiden poikasia. Ketä tässä palvellaan? Maailmanloppuako, sitä ettei seuraavalle sukupolvelle tarvitse luontoa säästää? Minulle luonnon ja eläinten tulevaisuus on tärkeää ja olen omaakin elämääni säätänyt yhä enenmän egologiseksi. Ja niin vaan jään aina jalkoihin, pehmeine arvoinine.

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 07.05.2018 klo 13:22

Aika hyvin on listani lyhentynyt, mutta joka päivä sinne tulee uusia asioita. Kohta alkaa vimmattu ikkunoidenpesu ja verhojen silitys. Peseminen ja verhot menee, mutta hankalin on se niiden ripustaminen, kun minulla ikkunoissa edessä sellaiset puulistat, joiden taakse joutuu sokeana haparoimaan verhonnipsuja.
Ompas Leijonilla ollut hyvät aloituspelit, onnea jatkoonkin. Komeaa kiekkoa.
Katit on keksineet, että on kevät ja ei enää tyydykkään kuistilta katselemaan vaan mennään etsimään, jos jostakin löytyisi ruohonkortta.
Kuvittelin jostakin kaukaa käen kukahtaneen muutaman kerran. Yleensä on täällä ollut äitienpäivänä. Västäräkeillä soidintanssit menossa ja kirjosieppolla asuntojen esittely nirppanokkaiselle puolisolle.

Käyttäjä Jopikitai kirjoittanut 07.05.2018 klo 18:40

Luin omakannasta tekstiä minkä on kirjoittanut neuropsykiatrian lääkäri ja siellä lukee että en enää pidä numerosta 3 ja pidän numeroista 1 ja 2.
Ongelma on siinä että numero 3 on kaikkein miellyttävin ja numerot 1 ja 2 ovat kaikkein pahimmat kestää, varsinkin peräkkäin aseteltuna. Koko päivän olen kamppaillut sen tiedon kanssa että se teksti on siellä. Tekstin muuttaminen vaatii ison paperisodan ja aion käydä sen läpi mutta on vaikea hallita tuntemuksia liittyen siihen lääkäriin.
Vaihdoin äskettäin paikkakuntaa ja psykoosipolin lääkärin kanssa oli jo tarpeeksi vaikeuksia. Pidettiin kokous missä hän kertoi ettei nosta syytettä huolimatta asioista mitä hänelle sanoin mutta seuraavalla kerralla en pääse niin vähällä. Nyt tuo neuropsykiatrian lääkäri on tehnyt tuollaisen lausunnon mikä on henkilökohtaisella tasolla anteeksiantamaton ja yritän keksiä syitä sekä keinoja olla rauhallinen kun huomenna käyn vastaanotolla. En halua olla uhkaava lääkäreitä kohtaan mutta ei tuo muutu hyväksi vaikka miten asiaa kääntelen.

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 09.05.2018 klo 14:42

Ah, nuo ovat pirullisia juttuja, jotka lääkärit kirjaavat omakantaan. Usein pelkästään yhden käynnin perusteelle päättelevät jonkin asian ja sehän seuraa mukana ikuisesti. Siksi minullakaan ei kukaan rupea auttamaan masennuslääkkeiden lopettamisessa, kun yksi kirjannut minut epävakaaksi persoonaksi. Joo, onko ihme, ettei minun historiallani aina naurata?!
Ihana ilma ulkona. Masterpiece haluaa käristää nahkaansa paahteessa ja Heavenley blondina suosii varjoa. Minä taiteilen siinä välillä, että saattaapi tulla toispuolinen rusketus, hehe.
Paljon on aikaansaanut tänään. Varmaan hiukan ylikierroksilla mennyt, mutta nyt on hankittu multaa, maaleja ja kukkia odottamaan seuraavaa energipiikkiä.
Niin se pääsi Suomikin Euroviisujen finaaliin ja Leijonat pelasi hyvin. Kelpaa olla Suomalainen.
Äitienpäiväkin lähenee.