Vastausta suruttarelle

Vastausta suruttarelle

Käyttäjä marielina aloittanut aikaan 28.10.2007 klo 22:10 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä marielina kirjoittanut 28.10.2007 klo 22:10

Voi sinua ressukkaa Minä tunnistan kyllä nuo kaikki tunteet Se on alussa ihan luonnollista että mieli heilahtelee yhtenä päivänä yhtä toisena toista
Hyvä että olet saanut Maijun puolison hakemaan apua Miehet on aina jotenkin hankalampia saada avun piiriin En tiedä mikä siinäkin on Luulevat kai että ei saa olla heikko ja pyytää apua ja Maijun puoliso on tosiaan siinä muistojen keskellä yhteisessä kodissa missä on muistoja jotka muistuttaa aina
Varmaan hyvä ratkaisu se pienempään muutto Minäkin jo välillä ajattelin että pitääkö lähteä muualle asumaan kun muistot piinasivat
Välillä piinaa vieläkin muttei enää niin usein kun ennen
Yrittäkää saada se Maijun puoliso puhumaan se yleensä helpottaa vähän Kaikki muutkin perheenjäsenet on teillä kriisissä eikä ole teidän velvollisuus olla vahvoja kenenkään
Tuette toisianne perheenjäseninä ammattiauttajat tekee sitten toisenlaiset tukihommat
Molempia tarvitaan kun on kokenut noin suuren menetyksen niinkuin meidän molempien perheet on kokeneet
Minun mieheni ei myöskään suostunut heti apua hakemaan Minä suoranaisesti pakotin hänet lääkäriin ja nyt hän kiittää minua siitä
Tyttäreni ei suostunut ottamaan ammattiapua vastaan ja hänellä on jotenkin nyt sellainen vaihe että ei suostu ollenkaan puhumaan veljestään eikä ole pitkiin aikoihin käynyt haudallakaan
Tytär kaivoi vanhoja leluja esiin millä ne on leikkinyt pienenä yhdessä ja ”leikkii” niillä
Se on surutyötä sekin mutta pelottaa kun ei oikein päästä lähelle enää
Se on jonkinlaista masennusta hänellä varmaan Hän hoitaa kyllä kotinsa koiransa ja työnsä ja tekee välillä meille ruokaakin ja kutsuu syömään ja käy mun kanssa lenkillä mutta ei millään puhu velipojastaan Vaikka minä puhun hän katsoo vaan sillai surullisilla silmillä ja ei suostu sanomaan mitään
Olen nyt vaan antanut olla ja puhellut niitä näitä Lähinnä jos puhun hänelle Markuksesta niin puhun jotain sellasia asioita joita on tapahtunut kun ne oli pieniä
Säälittää minun pikkuiseni kun ei oikein uskalla päästää tunteita pinnalle se voi pidemmän päälle olla tuskaa lisäävää
Pitää yrittää mennä nukkumaan jos vaikka vähän saisin nukuttua kun on huomenna työpäivä
Toivottavasti sinäkin saisit rauhaisan yöunen edes muutamiksi tunneiksi
Kirjoitellaan taas kun ehditään

Käyttäjä marielina kirjoittanut 11.11.2007 klo 20:35

Kiitos kirjoitellaan lisää joku päivä On tosiaan ollut raskas päivä kun yleensä nämä tällaiset perhejuhlat on oltu kaikki yhdessä
Mukavaa isänpäivää teillekin sinne Kuopioon Niin ei minun nimeni myöskään Päivi ole marielina Olen Eva Marianne siitä tuo lyhennelmä tulee
Mukavaa että voi puhutella nimellä Terkkuja Viiville Lauloiko Viivi isälleen onnittelulaulun
Minä olin tänään osan päivää töissä kun meillä oli seurakunnalla semmoinen perhekirkon jälkeen vietettävä isänpäiväjuhla
Minä varmaan täällä kotona kostutin isänpäiväkakun kyynelillä Sonjan takia yritin kuitenkin jaksaa edes vähän sitä isänpäivää viettää ja juhlistaa
Miehenikin on ollut tosi hiljainen tänään Pitää yrittää vielä illalla tässä jakaa ajatuksia
Terveisin:Eva

Käyttäjä surutar kirjoittanut 13.11.2007 klo 11:28

Hei Eva!

Kiitos jo etukäteen onnitteluista🙂 Ei varmaan isot juhlat tule olemaan, mutta äiti, isä, mummi ja täti perheineen tulevat käymään.. vaikka ei ole kutsuttu edes; ) tiedän että tuleevat.. elikkä ihan lähisukua vaan.. Alun perin mietin että pidän isot juhlat kavareillekin, pyydään syömään meille ja saunomaan.. mutta en todella ole niin juhlatuulella : (Maijan kanssa oli puhetta vielä miten vietetään minun synttäreitä sitten.. : (

Meni isänpäivät täälläkin vähän murheellisissa merkeissä.. perinne on muuttunut... ei käynyt enää Maija avopuilisoineen.. mikään ei ole ennallaan.. samalla tavalla.. niinkuin sielläkin kyyneliä virtasi. Minä tein voileipäkakun ja pyysin Viivin ukit ja mummonkin sitten meille syömään.. Ei osannut Viivi vielä paljon onnea laulaa hujauttaa, kahvit vietiin aamulla sänkyyn.

Muutama päivä menikin sisällä murehtiessa taaas.. normaalia: ( Eilen sain kuitenkin sen verran aikaiseksi ja itseni liikkeelle, että kävin Maijan haudalla itkeä tihrustamassa ja kopistelemassa lumia kanervista.. sytytettiin kynttilät Maijalle ja minun ukille (häntä en elossa ehtinyt näkemäänkään). Minä muuten katselen aina kun kiertelen, että on uusia hautaja kaivettu ja uurniakin laskettu.. se tuntuu murheelliselle.. monesti kuin perjantaina menee haudalle niin siellä on avonaisena niitä hautoja.. viimeksikin oli hautajaiset juuri menossa ja sitten niiden jälkeen heti toiset varmaan koska oli kaksi hautaa siellä auki.. Piti lähteä silloinkin nopeasti pois sieltä.. että ei olisi tarvinnut nähdä sitä arkun kantoa ☹️ vaikka en minä siltä aina voi välttyä..

Minulla on koskenut jo monta päivää päähän.. ja nyt on muutenkin kipeä olo.. kurkku kipeä ja yöllä yskittää sitten.. no maha on ollut sekaisin Maijan pois menosta lähtien.. keskellä yötä pitää juosta vessassa aina.. Viime yö meni muutenkin ihan hirveellä lailla.. Viivi meni yöunilleen puoli kahdeksalta ja sitten heräsi yhdeksältä eikä ruvennut nukkumaan.. istumaan ja seisomaan vaaan kampesi sängyssään ja huuti.. niin kun takaisin hänet yritettiin rauhoitella.. no loppujen lopuksi asia meni niin, että maidolla yritettiin rauhoitella ja sitten minu oli pakko ottaa hänet viereen.. no siinäkään ei asuttunut kun siitäkin yritti vaan nousta ja huuti kun ei päässyt.. ajattelin että koskeeko johonkin ja laitoin supon sitten.. no sitten se vähän ajan päästä rauhoittu.. kahteentoista meni sitä rulettia pyörittäessä.. no sitten kun hän siinä vieressä nukkuu niin pyörii ja potkii siinä.. mulla meni valvoessa.. alkoi yskittämään ja vessassakin piti juosta ja koira ruikutti yöllä ulos.. ajattelin että antaa ruikuttaa en jaksa ja terveiset oli aamulla lattialla.. että tämmönen yö mullakin vaihteeks 😉 Keljumaista kun ei saa nukkua.. toivottavasti tyttö ei ole tulossa kipeäksi!!!

Milloin sinun miehellä on ne tutkimukset, toivottavasti pian.. ja hyvä että tutkiivat ja TOIVOTTAVASTI se on traumasta johtuvaa.. kyllä se on siitä!!! Minä olen huomannut että minulla on hirveästi kanssa muistihäiriöitä, se varmaan kuuluu asiaan. On sinulla kyllä ihana tytär, kuin pitää siellä äidistä ja isitä huolen.. tekemällä ruokaa ja muutakin : ) Onneksi teille jäi tytär..kun Jumala jostain syystä Markuksen halusi liian aikaisin : ((

Tänään meneekin sitten sisällä varmaan koko päivä, on niin kipeä ja väsynyt olo.. että lepään.. ja yritin ehkäistä flunssaa tai mitä tämä nyt sitten on.. C-vitamiinia olen ottanut nyt jos se jotain auttaisi. Toivottavasti sinä ja te siellä kaikki olette saaneet nyt nukuttua paremmin ja muutenkin on elo jo vähän tasoittunut.. tarkoitan isänpäivän jälkeen.. seuraavana sitten joulu. Minä en voi kuvitella enkä sanoin muotoilla edes miten paha äitienpäivä sinulla on ollut..muistat sen varmaan ikuisesti.. Ensi äitienpäivä on jo varmaan parempi.. kai se aika tekee niitä tehtäviään.. koskaan ei mikään ole entisen laista, kai sitä vaan jotenkin pitää oppia elämään ilman näitä meidän rakkaitamme.. VAIKEAA se on!!

Niin vielä siitä lääkäri hommasta.. kyllä se vaan niin on ja melkein kaikki on sanonut, että voi mahdotonta, kuin jos menee sinne niin siellä ne vaan lätkäsee reseptin kouraan ja se siitä.. jos ei lääkkeet käy.. no vaihdetaan ja taas uusi repepti kouraan.. se on ihan kamalaa!!! Ei puututa siis kunnolla mihinkään.. ei kaikki pelkästää lääkkeellä korjaannu!!!!!! Tulee mieleen tässä taas Jokelan tapaus, aivan kamalaa!!

Mutta, nyt pitää lähteä.. jos saisi jonkun homman tehtyä.. vaikka tyhjentää astianpesukoneen kun tyttö nukkuu päiväunia.. pieni asia päivässä 🙂

Kirjoitellaan taas, pärjäilkää siellä ja Voimia!!!!

t. Päivi

Käyttäjä marielina kirjoittanut 13.11.2007 klo 16:36

Moi Päivi

Toivottavasti ette tule kipeäksi ei tyttö eikä muukaan perhe Täälläpäinkin on ollut tuolla pitämissäni kerhoissa ja ryhmissä paljon sairastuneita Jotain flunssaa liikkeellä
Tuo sinun vatsaoireilusi on varmaan stressiperäistä mutta kannattaahan se tutkia jos hirveän kauan menee sillai että yöt pitää vessassa istuksia
Jotku muuten masennuslääkkeistä aiheuttaa usein vatsaoireita oletko kysynyt lääkäriltä siitä
Joo tuo on kyllä totta että lääkärit lykkää reseptin kouraan ja sanoo että "kyllä se siitä"
Minä olen itse menossa nyt yksityiselle psykiatrille 22.11 kun tuntuu että nämä muut lääkärit vaan sanoo että vedä lääkettä naamaan ja sitten ollaankin siinä tilanteessa että elimistö vaatii jo lääkettä eli riippuvuusoireet on siinä jo kyseessä
Ajattelin kysyä lekurilta että miten näistä pääsee eroon
Masennus- ja ahdistuneisuuslääkkeet on ihan vaarattomia tuon riippuvuuden kannalta mutta kun olen joutunut käyttämään rauhoittavia Tosi pienellä annoksella mutta kuitenkin ei voi noin vaan enää lopettaa kun on muutaman kuukauden käyttänyt
Oli vaan niin paha olla että ei oikein muutenkaan selvinnyt
Minulla oli semmosia paniikkihäiriötapaisia juttuja ja pelkäsin olemattomia ja kaikenlaista tuommoista eikä pelkkä ahdistuneisuuslääke auttanut
En minä nuku vieläkään öitäni minäkään heräämättä monta kertaa yössä
Tiedän miten hirveän väsynyt on kun ei sa kunnolla nukuttua mutta en enää tähän lääkerumbaan viitsi unilääkkeitä ottaa
Jospa se lääkäri osais keksiä jonkun keinon tähän pulmaan
Miehelläni on tosiaan lääkäri hänelläkin 21.11 Toivotaan tosiaan että ei ole mitään fyysistä sairautta Traumaperäiset yleensä ajan kanssa menee parempaan päin
En minäkään ole muistiltani terävimmilläni ollut mutta miehelläni on vakavia puutteita lähimuistissa että kyllä tutkiminen on tarpeen
Sonja on tosiaan ihana tyttö kun jaksaa huolehtia meistä kun välillä on niin väsynyt fyysisesti ja psyykkisesti ettei tahdo jaksaa tehdä edes ruokaa
Sonjalla on kova päivä tänään Hänen koiralleen tehtiin sterilisaatioleikkaus aamupäivällä ja koira ei ollut nyt vielä herännyt nukutuksesta kunnolla
Tuo on normaalia mutta minä olen niin herkällä mielellä että minua itkettää jo koirankin takia kun sillä on kuitenkin silläkin sitten kipua eikä se ressukka tajua että miksi sattuu
No sillä koiralla on niin paljon allergioita että sillä ei voi pentuja teetättää niin parempi tuo ratkaisu
Kävin eilen Markuksen haudalle sytyttämässä kynttilöitä ja karistelin lumet pois kanervista Tuntuu niin pahalta ajatella että minun rakas poikani siellä lumipeitteen alla
nukkuu ikuista unta
Minulla on viime päivinä ollut kauhea olo kun jotenkin nyt alkaa selkiintyä ihan oikeesti että Markus ei tule koskaan takaisin Itkettääkin taas paljon enemmän kun tässä välillä
Taitaa olla loppuelämä päivät on kun vuoristorataa välillä ylhäällä ja välillä alhaalla
Hienoa että muuten saitte vähän vietettyä isänpäivää ja sinun synttäreitäkin edes lähipiirissä Niin mekin vietettiin tyttären ja hänen sulhasen kanssa kahviteltiin ja kakkua syötiin ja annettiin pienet lahjat ja kortit
Hohto vaan kaikesta juhlasta on jotenkin tipotiessään meillä kaikilla
Se äitienpäivä oli kyllä elämäni kauhein Tyttö yritti tuoda kyllä kukan ja kortin ja juotiin kahvit mutta kyllä se oli niin VAIKEAA! ettei sitä osaa selittää
Joulu pelottaa minuakin Toisaalta tekis mieli laittaa joulua toisaalta se tuo niin kauheasti kipeitä muistoja Tiedätkö nytkin itkettää jo pelkkä ajatus että koristelemassa kuusta ei ole enää minun poikani
Lähtisköhän jonnekin Huitsinnevadaan ettei tarttis muistella eikä laittaa mitään
En ymmärrä itsekään mistä tämmönen olo nyt on tullut Onhan Sonja olemassa ja hän haluaa varmasti jotenkin ilahduttaa meitä ja haluaa olla meidän kanssa Siis en voi karata mihinkään enkä minä oikeastaan yksin haluakaan olla
Nyt on kyllä ihan mahdottoman sekavaa tekstiä Minulla on vaan tämmöinen päivä tänään
Töissä on aika kiirettä ja tuntuu että välillä on voimat vähissä Toisaalta työkin tuo säännöllisyyttä elämään muuten varmaan makaisin petissä päivän ja surisin
Onneksi sinulla on Viivi jonka takia on pakko jaksaa touhuta päivän touhut
ja minulla tietystio Sonja vaikka meidän tytöillä on vähän ikäeroa
Minä nyt olen jo kyllä varmasti äitisi ikäinen nainen täytin syksyllä 52v
En minä itseäni vanhaksi kyllä tunne Minulla on varsin nuoret lapset ikääni nähden Olin sinun ikäisesi kun Markus syntyi
Me yritettiin melkein 10 vuotta lasta ennen kuin tärppäsi ja sitten saatiin Markus Muistan vieläkin sitä onnea kun sai pidellä sitä ikiomaa poikaa ekan kerran sylissä
Ei silloin tiennyt että vain 20 vuotta ja hänet otettiin pois Kyselen jatkuvasti vieläkin Jumalalta Miksi?
Kirjoitellaan ja pidetään yhteyttä T:Eva
Voimia ja siunausta koko perheellesi ja koettakaa pysyä terveenä ja käy sinäkin jollakin "oikealla" lääkärillä tai terapeutilla jolla on enemmän aikaa ja taitoa hoitaa
kun lykätä resepti kouraan
Saa nyt nähdä miten minulla käy siellä lääkärissä Ei sellasta lääkettä lääkäriä tai terapiaa ole joka tämän tuskan veisi pois Aika on varmaan paras lääke mutta se kuluu hitaasti

Käyttäjä surutar kirjoittanut 14.11.2007 klo 15:49

Hei Ystäväin!

Tänään on ollut taas yöpukupäivä.. vielä siis yöpaidassa ☹️ TYttö saa raitista kun nukkuu päiväunet ulkona.. mitä nukkuu.. tänäänkin vajaan tunnin.. huoh.. no hän haluaa olla äidin kanssa. Huomanna on pakko mennä kaupungilla käymään.. jotenkin hirvittää.. saan synttärilahjaksi tukipohjalliset kenkiin.. jalat on jotenkin virheasennossa, kuin polvi kipeytyy ja jalat muutenkin kuin juoksemassa kävin... hmmm.. silloin joskus vajaa pari kk sitten.. nin kävin toissa viikolla mittauksessa, ilmainen oli täällä meillä päin semmonen.. siellä se mies sit totes, et ne pohjalliset auttaisi.. Niin huomenna menen sit sinne, hän ottaa mitat koivista.

Voi sitä Sonjan haukkua, kerro meidän haukuilta pikaista paranemista 🙂 Toivottavasti kaikki meni hyvin ja paraneminen alkaa!

Minä en ole ottanut kuin muutamana päivänä niitä rauhoittavia, niihin jäää varmasti helpolla koukkuun.. mutta mikäs jos on pakko ottaa että pärjää.. ne pitää varmaan pikkuhiljaa jättää pois.. toivottavasti saat kuntoo lääkeasiat!! Minulla on muuten terapia 21.11. viimeisen kerran ilmainen kriisi.. viisi kertaa siellä saa käydä ilmaiseksi.. Minulla taitaa olla sellainen vaihe nyt, että en oikein jaksais puida edes koko asiaa.. se tuntuu niin hirveälle.. olen huomannut että nuo lääkkeet jotenkin turruttaa päätä ja tunteita.. siinä mielessä, että ei koko ajan itketä.. se kait niiden tarkoitus on.. haudalla kyllä itku tirahtaa aina ja kerran päivässä ainakin kotona.. on niin kamalan ikävä. Meillä on joulusta ollut kanssa puhetta, niin äitikin sanoi, että voi kun voisi joulun jotenkin ohittaa.. no sitten on Maijan synttärit.. ne on kovia paikkoja!!! Niin teille ja meillekin!!! Meidän pitää vaan koittaa selvitä! Me miettiin, että jos jotenkin muutaisi jouluperinnettä .. tai siis silleen että ei kaikkea tekiskään samalla lailla kuin joka joulu,. no en tiedä onko se sitten sen helpompaa.. ei varmaan.. tyhjä paikka joulupöydässä😭

Minua pelottaa jo töihin menokin.. olen ollut niin pitkään poissa.. yli vuoden, ja minulla on kokonaan uuteen työpaikkaan meno ja suurin osa uusia työkavereita.. olen muuten palkkasihteeri.. mutta en tiedä sitten mitä täällä uudessa työpaikassa minä alan tekemään! Pitäs antaa olla sen ajan murhe.. mut tuntuu että kaikki pakkaa päälle nyt tässä!! toivottavasti ei tule vatsahaava tai jokin!!!

Voi että kuin vois ajassa hypätä pari vuotta eteenpäin, että olisi helpompi olla.. tai sitten ei.. joskus vaan tuntuu sille .. toisaalta jäisi tytön kasvu hommat näkemättä ja kaikki. Niin äskeiseen jaksoon lisättynä vielä.. meidän tyttärellä on reikä sydämessä.. tai oli.. toivottavasti ei enää.. sinne asennettiin stuntti juhannuksena.. ja kontrolli on joulukuussa.. pelkään sitä aivan kamalasti että sekin asia vielä-- kun pikku tyttö oli katetroinnissa tuntu että minulta sekoaa pää.. noin pienen sydämeen mennään ronkkimaan.. onneksi kaikki meni kyllä hyvin.. mut tuntu hirveelle!!!!

En ole minäkään niitä unipillereitä enää ottanut, lopetin ne seinään.. niinkuin sanoin.. koski kyllä päähän pari päivää mut.. niihinkin voi jäädä koukkuun.. parempi jos jotenkin sais kitkuteltua sen yön aina.. jos oikein univelkaa jää, niin kait sitä vois silloin tällöin ottaa kunhan ei joka päivä.. on noissa lääkkeissä niin hyvät kuin huonotkin puolensa, pitää todeta!

MInä annan sinulle ison voimahalin.. on tämä elämä tosiaan yhtä vuoristorataa ollut minullakin Maijan kuolemasta lähtien ja sitä tuntuu vaan jatkuvan ja jatkuvan.. niinkuin sanoit, että sinunkin on jotenkin ollut nyt taas vaikeampi olla.. näin kait se menee.. toivottavasti me joskus ollaan ns. ehjiä.. tai edes sinne päin.. että pystyisi iloitsemaan tästä elämästä ja siitä mitä meillä on täällä maanpäällä. Työ varmaan pitää ajatuksia sen aikaa kasassa, kuin siellä on.. pitäisi varmaan pitää itsensä suhteellisen kiireisenä, mutta ei kuitenkaan niin että palaa loppuun. Minä en oikein kykene vielä liikkumaan edes missään kunnolla, toivon että alan pikkuhiljaa pystymään ja että tämä ei ole poikinut sitten mitään muuta.. tarkoitan nimenomaan kuin on tuo töihin meno, ett pitäs alkaa sosiaalistumaan tässä pikku hiljaa.. vaikka tuntuu että minä en pysty vielä.. voi kääääk sentään..!

Nyt menen laittamaan kanat uuniin..

Kirjoitellaan ja koitetaan pärjätä paljon voimia ja siunausta myös sinne kaikille, hei minun äiti täytti tänä vuonna 50 🙂

t. Päivi

Käyttäjä marielina kirjoittanut 16.11.2007 klo 16:29

Työviikko takanapäin Nyt ei ole viikonlopputöitä Sonjan koira toipuu hyvää vauhtia leikkauksestaan Pikkuisen haava erittää vielä että sitä pitää Betadinella puhdistella useita kertoja päivässä Sonjan puoliso Jukka meni tänään käymään Helsingissä tutkimuksissa Hänellä on semmoinen nikamapullistuma selkärangassa eikä sitä voi korjata täällä Joensuussa niinpä laittoivat sinne Ortonille Helsinkiin lähetteen Tammikuussa on sitten leikkaus
Sonjallakin on aika suukirurgille kun ei mandu kahdeksikot tulemaan siis hampaat suuhun (ne on ne niin sanotut viisaudenhampaat) Sonja vitsaili että kun on "tyhmä" niin ei mahdu viisaat hampaatkaan
Me taidetaan koko sakki olla tosi "sairasta" porukkaa kellä mitäkin
Hyvä että sinun Viivi tyttärellä huomattiin ajoissa se reikä ja korjattiin sydämessä
Onhan se kauhea ajatus että noin pikkuisen sydämessä rönkitään jollakin katetrilla
mutta varmasti se toimenpide on parantanut hänet
Kyllä sinäkin äitinä olet joutunut kokemaan kaikenlaista kun tytöllä on ollut tuollaisia korjausleikkauksia ja tutkimuksia Olet tosi reipas kun olet kestänyt semmoistakin
Kaikki nämä fyysiset asiat tuntuu kuitenkin niin pieniltä tämän lopullisuuden rinnalla että Maija ja Markus otettiin pois meiltä
Miten muuten äitisi on selvinnyt tuosta shokista ja onko tämä Maijan mies suostunut apua hakemaan vieläkään enemmästi
Minua jännittää se omakin lääkäriin meno kun noista lääkkeistä pitää puhua Jotenkin tuntuu että hävettää kun pitää myöntää ettei pärjää oikein ilman lääkettä töissä
Minä olen perhe- ja lapsityössä työskentelevä seurakunnan työntekijä Aikaisemmin olin hoitoalalla ja jotenkin on niin raadollista ja vaikeaakin huomata oma heikkoutensa monissa asioissa
Minulla on rinnallani kyllä hyvä työyhteisö Olen ollut jo yli 10 vuotta tässä työpaikassa
Ilmeisesti työtoverit ei oikein huomaakaan minkälaisessa mylleryksessä sisin on kun ulospäin ei aina näy onneksi kaikki
Kyllä työ on myös henkireikä Saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja sekin tuo voimaa
mutta silti tämä kammottava asia on kuin kivi kengässä jota ei saa pois
Mietin kun sanoit että pelkäät palata töihin Tuttu tunne Kesällä kun jopa ajattelin että menen ihmisten ilmoille pelotti ihan sanoinkuvaamattomasti
En voinut käydä kaupassa en missään oikeastaan puhumattakaan että töihin olisin kyennyt Olinkin 2 kk sairaslomalla ja sitten palasin sillai vähitellen leirityöhön lastenleirejä mutta aina oli työtoveri mukana ettei missään tarvinnu olla yksin
Vieläkin huomaan itsessäni että kun jään kotiin yksin niin saattaa tulla se kammottava olo Se voisi olla jotakin semmosta ihan paniikinomaista pelkoa jotakin epämääräistä kohtaan En oikein itsekään tiedä mitä se on Ei se aina tule ja välillä se tuntuu vaivaavan ihan omituisissa yhteyksissä
Tämän takia tuo lääkitys on tullut tärkeäksi että voisin elää ihan normaalisti Näinköhän tässä käy sillai että joutuu lopun elämäänsä syömään tommosia lääkkeitä Vähän tuntuu itsestä kummalta mutta kumpahan kyselen lääkäriltä
Sitten on vielä se hullua kun tietää jotakin noista lääkkeistä jo entisen ammatin vuoksi
niin että tieto lisää tuskaa niin sanotusti
Kyllä minulla on myös joulusta melko pahat fiilikset Tosiaan tyhjä paikka joulupöydässä ei sitä ihmistä jonka kanssa tehtiin jouluvalmisteluja jne.
Sonjakin ilmoitti kun on nyt kaupalla töissä että hän on ilmoittautunut tekemään pyhinä töitä (niistä saa paljon rahaa) Pakoiluahan se on mutta jos hänestä tuntuu että helpottaa niin ehkä niin on parempi
Mieheni on sairaslomilla ja minä olen kyllä myös lomilla joulun ja uudenvuoden välin
eikä Sonjallakaan ole kun 12.00 asti aattona töitä jos valitsee aattovuoron
Koko meidän perhe puhelee minä mukaan lukien että "mitä sitä aikuiset ihmiset sitä joulua nyt niin hirveästi laittaa" On helppo paeta tuommoisen kliseen taakse Totuushan on että on niin kova ikävä kaikilla Markusta että toivoisi koko joulun haihtuvan jonnekin
Minä vielä töissä pidän kaikenlaisia joulupippaloita lapsille ja aikuisille ja perheille jne
Kuitenkin aikaisemmin pidettiin kotonakin joulu ilman hirveitä hössötyksiä muta perinteisesti kuitenkin
Minä en oikeasti tiedä miten selviämme tästä joulusta ja sen jälkeen Markuksen syntymäpäivästä
Markus aina pyysi leivo äiti paljon pipareita että niitä jää hänen synttäreilleenkin ja tehtiin niitä yhdessä
No joo nyt taas itkettää kun ajattelee poikaa ja kaikkia kauniita muistoja
Se on hyvä asia että kyyneleet tulee välillä taas kun välillä tuntui että en pystynyt enää itkemäänkään Poikkeus oli silloin Pyhäinpäiväkirkossa illalla 3.11
Minä itkin ihan hysteerisesti ja hullu vielä meni yksin sinne kirkkoon Onneksi työkaverit oli siellä toimittamassa iltaa ja toivat minut kotiin Tuli ihan semmonen tunne kun olisi ollut toiset hautajaiset perään
Hei Päivä nyt minä kuullostan kai sekopäiseltä ei se sitä luultavasti ole mutta on vaan joku vaihe tässä surussa nyt
Ajattelin kertoa sulle ettet säikähdä jos vaikka itselläsi tulee tämmöstä myöhemmin
Silloin aamupäivällä kun kävin Pyhäinpäivänä kirkossa ja kerroin että näin Markuksen kasvot sillä yhdellä alttaritaulun enkelillä Se ei tuntunut pahalta vaan päinvastoin lohdutti
Nyt olin isänpäivänä kirkossa töissä Sanoin etten pysty lukemaan esirukouksia kun siinä pitää seistä surumusiikin ajan lukupulpetin takana kun pappi ilmoittaa kuolleet ja kastetut kuulutetut ja vihityt
Viimeksi siihen meni toinen työntekijä onneksi ja työtoverini kirkkoherra istui vierelläni
Jumalan kiitos minulla on tällaiset työtoverit vaikka välillä kiirettä työssä onkin
Aloitan tammikuussa semmoisen parisuhdekriisikoulutuksen työparini kanssa
sekin on hieno asia On minulla vielä ne liikuntaharrastukset sen 4 kertaa viikossa (harrastin minä ennenkin että ei tämä ole mikään uusi höyrähdys)
Se liikunta antaa kuitenkin vähän paremman yöunen vaikkei sillä voi kehua sillä yöunella taas nykyään
Miten sinä olet voinut itse Ette kai tulleet kipeiksi Viivin kanssa
Onko sinun massuvaivasi yhtään helpottanut Se on kyllä stressistä varmaan johtuvaa
mutta hankalaa kyllä sinänsä
Yritän lähteä vähän kävelylle yhden naisystävän kanssa tänä iltana
Tuli vaan mieleen että minulla on terpiasuhde tuonne sairaalalle jossa käyn semmosen pari kertaa kk vieläkin Miksi ihmeessä sinulle on vaan tarjottu se 5 kertaa
Ei minulle se maksa mitään vieläkään enkä suinkaan ole vähävarainen että se johtuisi siitäkään Enkä myöskään mikään psyykepotilas jolla olisi ollut valmis hoitosuhde aikaisemmin
Liekö meillä nämä asiat sitten paremmassa jamassa Joensuussa kun Kuopiossa mutta kannattaa ottaa selvää eikö olisi mahdollista kun kyllä keskustelu auttaa kuitenkin ammattiihmisen kanssa jäsentämään asioita pikkuhiljaa No ei kyllä siltä varmaan vaikuta kun luet tätä mutta kyllä se käsittelemisen prosessi on kuitenkin käynnissä
Tämä on varmaan vaan niin hidasta kun trauma on niin paha kun läheisen kuolemasta on kysymys
Kirjoittele kun ennätät
Yhden asian neuvon sinulle Ajattele tulevaisuutta ihan pikkupätkissä eteenpäin ja kiittele jokaisesta hyvästä päivästä itseäsi ja ajattele sillai että päivän päästä teen sitä ja viikon päästä tuota Joskus olen neuvonut omia asiakkaitani kriisissä Kirjoittakaa ajatuksianne ylös ja polttakaa ne pois sen jälkeen Tämäkin kirjoittaminen toinen toiselle on hyvästä ainakin minusta
Tuo kirjoittamansa polttaminen on tietysti aika radikaalia mutta se perustuu siihen että se häviää ihan konkreettisesti
En ole pystynyt itsekään siihen tässä asiassa enkä oikein usko että se on hyvä kuoleman tapauksiin liittyvissä kriiseissä kun siinä on jo menetetty ja hävinnyt paljon muutakin
Muistele myös kaikkia hyviä juttuja mitä teitte Maijan kanssa yhdessä Muistoja ei voi kukaan viedä
Sinua lämpöisesti ajatellen ja ISO HALI T:Eva

Käyttäjä surutar kirjoittanut 19.11.2007 klo 13:20

Hei!

Miten olette voineet, miten haukku, joko alkaa toipumaan.. sanoitko että koiran nimi on Vilma, meidän yhden koiran nimi on Hilma..🙂 Kävin äsken siskon haudalla viemässä nimmari kynttilän, hänen kokonainen nimensä on Maija-Liisa ja tänään on Liisan päivä.. tuntu pahalle kuiskata haudalla, että hyvää nimipäivää sisko rakas. Taas oli ollut parit hautajaiset varmaan launataina, ja ei ollut peitetty niitä hautoja vielä oli päällä vaan ne vihreet kopperot ja kukkia .. ja pelkkää pimeää näkyi sieltä alaraosta.. ajattelin että siellä se joidenkin rakas läheinen pötköttää arkku ns. paljaana vielä.. ☹️

Sanoit, että sinun tyttärelläsi on hampaiden kanssa ongelmia tai nimenomaan viisaudenhampaiden... minulla myös..ongelma on kun ne ei pääse alas kasvamaan,. ja aika ajoittain yrittää sieltä nousta.. minäkin olen vitsaillut, että ei varmaan tarpeeksi sitä viisautta sitten ole ;)viime kesänä kävin hammalääkärissä yksityisellä.. sitä ennen kymmenen vuotta sitten😳 silloin oli jo puhetta, että ne pitää poistaa, no minunlla on nyt ajatuksen alla jos nyt sitten poistattaisin ne.. hih.. pelkään vaan niin kovin hampitohtoria..

Äiti ei oikein hyvin voi ☹️hänellä on myös lääkkeet, oli siitä varmaan puhettakin.. näyttää, että hän ei oikein ymmärrä asiaa vielä, no en sitä kyllä taida ymmärtää minäkään. Liikkuminen on todella vaikeaa yleisillä paikoilla, äiti sanoikin että tässä äon mennyt kohta kolme kk istuessa kuin akvaariossa.. samoin kuin minullakin, mutta äiti on vielä vähemmän ollut liikenteessä. Niin on viimeinen kerta siellä terapiassa, pitää varmaaan kysyä, että onko minulla mitään mahdollisuutta jatkaa missään.. siellä se tulee nimittäin maksamaan.. toisaalta minulla on sellainen vaihe menossa, että en edes jaksa jankata koko asiaa.. huoh.. mutta tämä on varmaan normaalia ja mitä olen lukenut surun käsittelystä niin tämä yhtenä vaiheena kuuluu siihen.. Minusta on kuitenkin mukavaa kirjoitella sinun kanssasi ja käydä näitä asioita näin läpi ja ihan normaalien arki asioiden lomassa 🙂 Toivottavasti näitä ei tarvitsisi tänne näin yleisesti kirjoittaaa..

Viime yö meni valvoessa.. saan kyllä unen illalla aina, nukun pari kolme tuntia ja sitten saatan valvoa.. tai sellasta pätkittäistä.. mut antaa olla vaan.. en ala minäkää niillä unilääkkeillä pelaamaan. Toivottavasti sinä ja te olette saaneet nukuttua. Sinulla on kuitenkin aika vaativa työ mitä kirjoitit.. olet alalla missä ihan konkreettisesti pitää auttaa muita ihmisiä.. ja varmaan haluatkin auttaa.. pitää kyllä hattua nostaa, että jaksat auttaa vielä muita.. toisaalta se työ tuo varmaan sinulle todella paljon 🙂

Minä olen tyytyväinen itseeni kun sain tänään käytyä tuossa meidän lähikaupassa, olen vähän arkaillut sinne menoa kun saattaa niitä tuttuja tulla vastaan.. sitten kävin R-kioskilla paketin hakemassa ja sitten menin vielä siskoa moikkaamaan. On se vieläkin niin raskasta jollakin lailla.. no toisaalta terapeuttista tuo haudalla käyminen.. aina kyllä kyyneleet virtaa.. tänään ja niinkuin joka kerta painan oma käteni kylmää maata vastaan haudan päälle.. vaikka ei se MAija varmaan sitä tunne ☹️ toivottavasti näkee jostain🙂vaikka ei sekään aina lohduta.. kun en ole varma näkeekö vai ei..voi että.. uskon asiat on aika vaikeita ymmärtää ja käsitellä..

Onneksi se tehyn työtaistelu taitaa loppua tähän.. asiasta toiseen.. saattaisi tulla viattomia uhreja senkin seurauksena. Kyllä ihmisellä pitää olla sellainen perusturva, että saa hoitoa silloin kuin sitä tarvitsee!!!

Omien synttäreiden vietto meni todella rauhallisesti, kaikki uskoivat ja halusivat kunnioittaa päätöstä että en niitä suuresti juhli. äiti ja isä, mummi, appiukki, täti ja setä perheineen.. siinä kaikki.. no he ovat minun lähisukulaisia.. kyyneleet virtasivat pitkin poskia kuin yhdet ystävät olivat laittaneet kukkaläheitn kautta todellla pitkävartisia tummanpunaisia ruusuja.. sanoin kaikille ystäville että juhlitaa sitten myöhemmin.. jos vaikka jaksaisi pikkujoulut järjestää no sen näkee sitten..

Mutta.. nyt lopettelen kohta lähtee mies töihin, hän on iltavuorossa taas.. huoh.. pitkä ilta..

Paljon voimia sinne teidän perheelle ja haleja, kirjoittele kuin ehdit!

🙂🌻 Päivi

Käyttäjä surutar kirjoittanut 19.11.2007 klo 13:24

HEi vielä!

TUli mieleen, että katsoitko inhimillisen tekijän, kuin siinä puitiin läpi sitä kuin rattijuoppo oli ajanut tytön päälle... itse asiassa täällä Kuopiossa.. ja sitten toinen ohjelma oli tuo a-studio siinä oli poikansa menettäneen äidin haastattelu..

Minä kävin vaan eilen yle/areenasta katsomassa ne.. käy sinäkin jos et katsonut silloin 🙂

Käyttäjä marielina kirjoittanut 20.11.2007 klo 16:22

Kyllä minä katsoin ne ohjelmat Kyllä siinä paljon on samoja elementtejä ihmisen mielessä kun näistä asioista puhuu
Tämä on tosiaan "terapeuttista" tämä kirjoitteleminen mutta aika julkista kun tämä on kaikkien ihmisten luettavissa Tosin tähän ei kyllä kukaan muu ole kommentoinut väliin pitkiin aikoihin Herrajee varmaan ajattelevat että on siellä eukoilla sellaset jutut ettei passaa enää kommentoidakaan Vois tietty kirjotella sähköpostitsekin mutta on vaan lähestulkoon mahdotonta saada se osoite "sillai huomaamattomasti" tänne
Muuten on kohta sähköposti julkinen alue meillä
En tiedä saako tämmöisiä kirjotella vai tuleekohan moderaattori ja poistaa mun juttuni välistä
No leikkiä minä lasken nyt kuitenkin tuosta moderaattorista Se on hyvä että' ne tsekkaa mitä täällä kirjotellaan muuten vois sekaan sujahtaa vaikka mitä roskaa
Niin minulla on välillä huonompia ja parempia päiviä niin työssä kun yksityiselämässä
Ymmärrän täysin äitisi ajatukset myös Sitä kyllä viimiseen asti kieltää ja yrittää tuudittautua siihen ajatukseen että jospa se onkin joku erehdys ja Markus ja Maija tulee takaisin hymyillen iloisesti ja sanovat "se oli vaan pahaa unta tässähän me ollaan"
Viimeksi taas viime yönä vaivasi painajaiset Markus oli jossakin yhteisössä mukana ja minä en keksinyt keinoa millä hänet sais sieltä pois Varmaan jotenkin verrannollista siihen minun toiveajatteluuni että se ei ole totta
Kyllä minä nyt valveilla ollessa tajuan asian lopullisuuden ei siitä ole kysymys mutta unihan on alitajuntaa
Tuommoiset jutut kun käden laittaminen haudalle ja niin poispäin on varmaan sitä suunnatonta kaipuuta sitä läheistä kohtaan joka on sinne laitettu
Ammatistani huolimatta minunkin uskoni on kyllä ollut kovalla koetuksella Pakko myöntää Jotenkin on vaan yritettävä uskoa että on joku parempi paikka missä ei ole kipua eikä kyyneleitä eikä muutakaan tuskaa
Olin jossakin vaiheessa jo jättämässä nykyisen työni kun tuntui että miten voin kertoa ihmisille Jumalasta kun oli itsellä niin katkera olo kaikesta
Pääsin siitä yli Kiitos kuuluu myös työtovereille ja heidän ymmärtämisenhalulleen kun kapinoin ja suolsin kaikkea mahdollista heillekin kun kävivät tapaamassa minua Markuksen kuoleman jälkeen
Minä en edes onneksi muista kaikkea mitä olen sanonut tai tehnyt silloin Muisti armahtaa eikä työtoverit tule takuulla muistuttamaan
Minä pidän kyllä työstäni ja asiakkaat pitää minustakin Olen viime aikoina saanut tosi paljon hyvää palautetta inhimillisyydestäni työskennellessäni
Asun niin pienellä paikkakunnalla että melkein kaikki ihmiset tuntee ja tietää tämän asian Joskus se on tosi kiusallista ja joskus se on hyvä
Hienoa että olet pystynyt lähtemään ihmisten ilmoille ja tuokin on hyvä juttu että käyt haudalla Tyttäreni ei oikein halua veljensä haudalla käydä ja kunnioitan hänen ajatustaan mutta minulla on kyllä tarve käydä ja miehenikin käy aika usein siellä
Itkuahan se käynti meilläkin vielä aiheuttaa mutta se on osa surutyötä
Minä en edes odota että tulisin samaksi ihmiseksi enää kun ennen pojan kuolemaa mutta kun sais arkielämän pyöritettyä jollakin tavoin ja pystyis iloitsemaan niistä ilonaiheista jota on esim. Sonjasta hänen miehestään Jukasta puolisostani ystävistä työtovereista ja kaikesta Tietty Vilmasta myös Vilma on muuten toipunut tosi hyvin leikkauksestaan Siitä on tänään viikko Haava erittää vielä pikkuisen yhdestä kohdasta vielä mutta pitää puhdistella sitä vaan ahkerasti ja onhan haukkulilla vielä antibioottikuuri ja kipulääkkeet käytössä
Piilotetaan pillerit makkaran sisälle niin kyllä ne alas menee
Minulla soi ovikello pitää mennä tuli Sonjan mies käymään Vilman kanssa
Kirjotellaan kun ehditään
Voimahalia sinulle ja koko perheelle T:Eva

Käyttäjä marielina kirjoittanut 20.11.2007 klo 17:14

Vilma kävi tuossa Jukan kanssa Sonja on iltavuorossa kaupalla
"mummi" syötti Vilmalle kinkkumakkaraa kun ei ollu Sonja näkemässä Kun ei ole lastenlapsia niin pitää lelliä koiraa
Minä olen opettanut sille ihan hoopoja tapoja Sen pitää saada lähtömakkarasiivu kun se lähtee Pienenä opetin sitä ulos pissalle ja annoin sille keksin kun se onnistui Nyt jos minä käyn vessassa kun se on täällä niin se juoksee heti keksikaapille sen jälkeen Ajattelee kai että sama se kuka se pissii Keksi maittaa kaikssa tilanteissa Pitää vähän pitää varansa ettei ylipainoa pääse tulemaan koiralle
Niin sulla oli Hilma koira niinkö Minkäs rotuinen se Hilma on Vilma on kultainennoutaja
semmonen enempi ruskehtava väriltään "pikkuinen hauva" noin 35-37 kiloa
Liekö keksi tehnyt tehtävänsä Eläinlääkäri sanoi että ei oo lihava on vaan aika kookas muuten
Minä olen erittäin eläinrakas ja lapsirakas myös minusta semmoset ihanat luontokappaleet kaikessa viattomuudessaan niinkuin lapset ja eläimet saa sydämen ihan sykkyrälle
Meidän sukuun syntyi pieni poikavauva tuonne Vantaalle Mieheni siskon poika ja vaimonsa sai lapsen tässä loka marraskuun vaihteessa 3400g painoa ja 53 cm pitkä
Olen nähnyt messengerissä jo pojan livenä mutta ehkä mennään käymään siellä itsenäisyyspäivän tienoilla kun mulla on siin 4 päivää vapaata
Hienoa että sait vietettyä vähän synttärijuhlaa kuitenkin vaikka kaikkea tietty varjostaa suru Maijasta teillä kaikilla
Minun miehelläni on kyllä hyvä se että on tuo vävypoika tuossa kenen kanssa touhuta menee aika paremmin Tämä vävypoika on itsekin sairaslomilla selkävaivan vuoksi
Tammikuussa on leikkaus edessä hanelläkin Ne leikkaa tuolla Helsingissä Ortonin sairaalassa kun se on semmoinen synnynnäinen nikamapullistuma ja siinä on korjaamattomana se halvaantumisen vaara olemassa ja se selkä on tosi kipee Jukalla
Sonja on nyt tällä viikolla menossa sinne hammaskirurgille Eihän se kivaa ole käydä hamppilekurilla mutta pakkohan asia on hoitaa
Kyllä sinä sekä Sonja varmaan olette viisaita ilman niitä viisaudenhampaitakin jos ne ei mahdu suuhun tulemaan niin pakkohan ne on poistaa
Tänään olis ollu bailatino tunti mutta en jaksa lähteä on jotenkin niin vetämätön olo ja reisilihas vähän venähti eilisessä jumpassa niin pitää antaa parantua
Käyn ehkä vähän semmosella _"hissunkissun" vauhtisella lenkillä Vilman kanssa illalla niin saan raikasta ulkoilmaa kuitenkin
Huomenillalla on semmonen naisten saunailta (siis työskentelen siellä) meillä on aiheena musiikkiliikunta Itse asiassa minun uusi työkaveri vetää ekaa kertaa sitä saunailtaa ja hän haluaa minut perehdyttäjäkseen ja henkiseksi tueksi
Oikeastaan olen ylpeä siitä että olen saanut muodostettua niin luottamuksellisen ilmapiirin meidän välille että hän pyysi juuri minua sinne mukaan opettamaan ja tueksi
Minussa on varmaan aimoannos "emotyyppiä" vaan ei kai se paha asia ole
Asuttaisiinpa lähempänä niin kävisin sinutkin hakemassa saunailtoihin ja lenkille
Olisi kivaa vaikka joskus treffatakin Miehelläni asuu sisko Kuopiossa.
Onko sinun miehesi paljon iltavuoroissa Joudut olemaan paljon kenties yksin Viivin kanssa Onneksi sinulla on vanhemmat lähellä ja ilmeisesti sukulaisia myös kenen kanssa olla yhteyksissä

Haaveilin aina suuresta perheestä itsekin vaan lapsia saadaan ei tehdä ihan noin vaan
Mekin yritettiin lasta tosi pitkään ja minulla oli useita keskenmenoja nuorempana
Voi sitä onnea kun saatiin Markus ja vajaa 2 vuotta sen jälkeen Sonja
Ei voi kun kysyä että MIKSI! piti Markus meiltä ottaa pois näin pian
ISO HALI Viiville ja terkkuja kaikille sinne T:Eva

Käyttäjä surutar kirjoittanut 23.11.2007 klo 15:34

Hei ja oikein rentouttavaa viikonloppua!!!

Modeettori.. hih.. no nii..minulta on myös monta viestiä poistettu kun olen yrittänyt sujauttaa sen tänne.. höh.. Nyt otin yhteyttä tuonne.. tai laitoin palautetta, että eikö mitenkään meidän olis mahdollista vaihtaa niitä spostiosoitteta.. täällä on tosiaan kohta meidän elämän päiväkirjat. Toivottavasti onnaa nyt, laita sinäkin palautetta.. nin näkevät että me haluttas molemmat sitä! Tottakai on hyvä, että nämä ns. oikoluetaan, mutta jos olis ehkä enemmänkin asiaa ja ykstyisempääkin ja haluaisin laittaa sinulle kuviakin niin ei ole mahdollista ☹️ Toivottavasti joskus onnaa!

Täällä on mennyt muutama päivä.. hmm.. sanottasko, että keskivertoa paremmin.. olen ollut vähän virkeämpi ja sain jopa käytyä lähikaupassa ja apteekissa ym.. no haudalla käyn vaikka olis pää kainalossa.. eilenkin kävin ja voi mahdoton kun räntää satoi ja sitten vielä itketti niin että takki oli litimärkä kuin kotiin tulin. Maijan haudalla on sellanen kultaisen värinen enkeli, minkä hänen ystävät toivat sinne.. niin otin sen käteen ja lumia puistelin siitä.. voi miten tuntu jotenkin pahalle.. se pikku enkeli vartioi siellä Maijan ikuista unta. Kun kykenen itkemättä menemään kaupungille, niin haluan ostaa toisen enkelin sinne haudalle. Ensi viikolla on minun pakko varmaan kohdata yksi Maijan ja minun yhteinen ystävä.. hän on soitellut ja kysellyt miten voidaan ym... meidään on pitänyt monta kertaa että mentäs yhdessä haudalle, mutta en ole kyennyt ☹️ensi viikolla minun on pakko, hän on nimittäin pyörätuolissa vielä päästäs sinne.. tai sitten pitää minun kantaa reppuselässä🙂 Niin en tosiaan ole kohdannut Maijan kuoleman jälkeen kuin yhden ystäväni. Olen kyllä ollut puhelin yhteydessä monet kerrat mutta on tuntunut, että ei ole vielä aika. Toisaalta itsekästä jotenkin, toiset haluaisi auttaa minua, mutta minä en kykene ottamaan sitä heiltä.. kyllä tosiystävät ymmärtää ja onneksi heitä on 🙂

Minulla on maanantaina meno työpaikan haastatteluun.. tai tavallaan siellä saan tietää mitä alan tekemään sitten kuin menen työpaikkaan.. minua pelottaa mennä sinne.. mutta toivottavasti en saa mitään paniikkikohtausta.. pitää kohdata nenäkkäin työkaverit.. iiikkk.. Viime yö meni valvoessa en saanut unta.. niin tosiaan tyttö on ollut nuhassa tässä muutamia päiviä.. siitä olikin puhetta.. no olen nukuttanut sisällä, ja muutenkin pitänyt aika ns. pumpulissa.. muutenkin Viivillä on endokardiitin vaara vielä .. että pitää olla vielä tarkempi noissa asioissa.. niin tosiaan on parempana nyt se nyha.. ja toivottavasti jää tähän!

Sinä ja miehesi olette käyneet lääkärissä molemmat nyt, miten meni? Mitä sanoi lääkkeistä? Minä kävin toissapäivänä siellä kriisterapiassa.. hänen mielestää minä olin kuitenkin mennyt parempaan suuntaan ja sovittiin, että menisin vielä vaikka ensi vuoden puolella kuin minulla työt alkaa niin käymään siellä .. sanoi, että minuilla on vielä kaksi ilmaista kertaa kuin olin ne pari kertaa käynyt perheen kanssa siellä. Tottakai sanoi, että jos tuntuu, että aikaisemmin tarvitsen niin soitto vaan.. mutta minusta tuntuu.. kuin tämä asia on lopullinen ja sitä ei voi muuttaa .. voi kun voisikin.. antasin mitä vaan ☹️ Niin tosiaan viime yö meni miettiessä ja jotenkin oikein "lähikuvia" katsellessa.. koska asia on niin vaikea ymmärtää.. kait sitä itselleen noin sitten yrittää tolkuttaa.. tosiasiaa! Niin tiedätkö.. hih.. oli puhetta siitä että minulle tarjottiin sitä terapiaa... ei hypnoosia mut sen tapasta.. kuitenkin sellasta että mennään sinne tapahtumapaikalle uudelleen ja ns... koetaan asia uudelleen.. hih.. se säikäytti ja pelotti minut niin.. koska koin sen liian rankaksi.. terapeutti sanoi että olen tehnyt sen itse itselleni hih.. se oli kyllä tuskallisa, koska pyörittelin yökaudet sitä asiaa.. katselin oikein läheltä ruumista ja hautajaiset kävin uudellen ym.. kaikki.. aivan kamalaa.. mutta sain ilmeisesti sen päähän jämähtäneen kuvan liikkeelle! Elikkä pystyn nyt katkaisemaan ajatuksen, jos se liikaa lähtee asiaa pyörittämään ja asia ei haittaaa enää minun normaali elämistä.. siis se saman käyminen uudelleen ja uudelleen. Vaikeaa on edelleen.. mutta välillä tuntui että tulen hulluksi!!

Meillä on kolme koiraa.. tiibetinspanielia.. Lyyli on vanhin sitten on Mimmu ja Mimmun ainut poikanen Hilma.. jäi meille koska ei tullut kuin yksi ei raaskittu antaa.. pikkuinen on ihan lellivauva.. Hilma täytti just kaksi vuotta.. kaikki meidän haukuista on ihan sylivuttosia.. ne on lellitty ihan.. nyt vaan ei aikaa riitä kuin tuli tuo pikkuinen termiitti vielä, niin menee edelle kyllä 🙂 äidin ja isän luona kuin koirat olivat nytkin pari yötä.. niin on ne onnessa kuin siellä rapsutellaan ja saa nukkua sängyssä.. hih! Niin tämä meidän vanhin koirahan pompottaa minun isää ihan kympillä.. keskellä yötä hyppyyttää ruokaa antamaan kuin se on tottunut että saa niin periksi ei anna.. hih fiksu haukku.. nehän aina tuolla puolella kantaa tai varsinkin tämä vanhin.. sänkyyn niitä koiran nappuloita ja alkaa siellä sitten reuhastelemaan niiden kanssa. Miten Vilma voi muuten?

Nyt pitää lopettaa kuin tyttö meni isän ja äidin puolelle, että saan kirjoittaa.. voisihan Viivi olla tässäkin mutta huutaa vaan ja nahuaa minun helmoissaa.. pitäs vaan pikkukakkosen musiikkia kuunnella.. pikka niin hän huutaa.. heh..

Kirjoittele ja oikein ihanaa viikonloppua!!!

toivottavasti saadaan joskus yhteys toisiimme muutakin kautta!

modettorille terveisiä, älä poista ainakaan koko viestiä kun on niin pitkä 😉 terkkuja muutenkin..hih

Käyttäjä surutar kirjoittanut 24.11.2007 klo 11:59

Eva!

Käyppäs suomi24 sivuilla.. keskustelu ja siellä kuolema ja suru... sieltä onko sisarensa menettäneitä.. 😋

Käyttäjä surutar kirjoittanut 24.11.2007 klo 14:47

heps!

Käyppäs tuolla..🙂🌻

Tänään käytiin miehen kanssa kaupungilla jo jouluostoksia katselemassa, tyttö jäi tuohon mummin ja ukin luo siksi aikaa. Tiedätkö.. no saatiin ostettu Viiville legoja, pyjama ja semmonen soittovehe.. se varmaan on aika mieleinen minustakin niinku ne legotkin;) hih! Mutta kun lähdettiin sitten kotiin ajamaan niin sain sellaen itkukohtuksen etttä en meinanut saada happea itketti niin hirveästi.. kun tultiin kotipihaan sanoin että hae kynttilöitä nyt mennään haudalle.. ja mentiin sitten siellä sama jatkui.. jotenkin tuntuu, että joulu ja jouluajan asiat laukaisee tällaisen sitten.. tulvahti mieleen mitä viime vuonna ostin ja kaikki ☹️ voi p...ska!

Toivottelen kuitenkin sinulle ja perheellesi oikein rentouttavaa viikonloppua!

t. Päivi

Käyttäjä surutar kirjoittanut 25.11.2007 klo 13:30

Heippista!

Käy tosiaan siellä.. jookosta..😉 Mitä sinulla kuuluu nyt? Meillä meni eilinen ilta sitten niin.. kun oltiin käyty siellä kaupungilla niin sitten minun äiti ja isä tulivat tähän meille saunomaan ja saunan jälkeen aika useana la olen heidän jalkansa hieronut oikein kunnolla rasvalla... eilen ja aiemminkin olen yrittäny "runnoa" äidin luu piikin kantapäästä.. ja eilen yriti´nmyös .. kuin sehön on sitä kalkki kertymää.. sai koipi aika haipakkaa.. no isältä sitten rannetta hieroin kuin sillä on ranteeseen tullut semmonen patti... varmaan johtuu kuin hän sairastaaa psoriasista niin siitä.. elikkä ei varmaan hieromalla kyllä lähde.. mutta tosiaan suomi24->keskustelut->terveys->kuolema ja suru->onko sisarensa menettäneitä

moikka Eva.. palataan🙂🌻

Käyttäjä marielina kirjoittanut 26.11.2007 klo 15:14

Tuo oli minulle varmaan jonkinlainen "vihje" Minä löysin kyllä ne suomi24 sivut/terveys/suru ja kuolema jne mutta en sisarensa menettäneitä
Minä olen kirjoitellut sinne itsekin Kyllä sinä varmaan tunnistat minun jutut sieltä
Siellä kirjoitti semmonen "karjalanmuori" Herraisä senkin pojan nimi oli ollu Markus
Hänen poikansa kuolemasta on kulunut jo 3 vuotta ja joku siellä kirjoitteli aika törkeesti "yhäkö roikut täällä"
Minäkin kommentoin siellä En tyiedä mikä lie sekin juttu kun väittävät toiset siellä että on vaihdellu nimimerkkiä tämä ihminen ja puhuu ihan sekoja välillä

Jos kysyit onko siellä sisarensa menettäneitä Minusta siellä oli enemmän velipoikansa menettäneitä kun kahlasin siellä Jos olet aivan vasta kirjoittanut ehkä se ei ole vielä tullut sinne näkyviin
Voi sinua ressukkaa kun ostosreissu päättyi noin pahaan oloon Onneksi Viivi tuli onnelliseksi kun sai uusia juttuja
En minäkään mitenkään innolla tuolla ruuhkassa halua kuljeksia jotenkin se ahdistaa
kun kaikki on niin tekopirteää ja kaupallista ja sitten tosissaan alkaa miettimään mitä tuli viime vuonna ostettua lahjaksi pojalle
Ihan huomaamattaan ajattelee että "mitä ostais Markukselle" Sitten tajuaa että eihän hän maallisia tavaroita tarvitse enää
Minä kävin lääkärillä silloin 22 päivä illalla
Sanoi lääkäri että älä suotta pidä lääkityksen purkamisella kiirettä Olin hänen mielestään vielä niin ahdistunut että ei kuulemma oo syytä rääkätä itseään tarpeettomasti ja yrittää olla urhea ja lääkkeetön
Puolisollanikin ilmeisesti on vaan onneksi trauman jälkitilaa se muistihomma ettei siellä mitään sairautta kai ole taustalla ainakaan fyysistä
Minulla on ollut hirveä kiire töissä siksi en ole kerennyt vastata Viikonloppuna oli vieraita mieheni sisko puolisoineen oli yökylässä
Syötiin ja saunottiin ja käytiin lenkillä Onhan se mukavaa kun käyvät piristää mieltä kun ihmisiä käy
Perjantaina kävi Markuksen tyttökaveri meillä kun oli illaksi menossa isoiskoulutukseen
Leivottiin yhdessä semmosia muffinseja hänen kanssaan
Sitten tajusin kun oma tyttö tuli töistä ja kutsuin kahville Hänpäs sanoi "ei maistu ja oon niin väsynyt"
Tajusin myöhemmin että tuo oma likkaparka koki sen pahana asiana että äiti leipoi vieraan kanssa ja vielä Markuksen tyttökaverin kanssa ilman häntä
Meillä oli tapana leipoa aina yhdessä Markus Sonja ja minä Pistettiin joulumusaa soimaan ja leivottiin innolla
Kyllä Sonja sitten tajusi Käytiin viemässä hänelle lämpimäisiä ja eilenillalla leivottiin hänen kanssaan torttuja
Ei Sonja sillai mustankipeä ole sille toiselle tytölle Kavereitahan ne on keskenäänkin
mutta jotenkin vaan väsyneenä töiden jälkeen tuli ylireagoitua hänelläkin
Eihän Sonja ole vielä kun 19 mieleltään monessa asiassa lapsi puhumattakaan tästä toisesta tytöstä kun on 16v
Meidän Sonja ei ole pystynyt oikein kunnolla sitä veljensä kuolemaa käsittelemään eikä silloin alussa kun olisi tarvinnut keskustekuapua saanut sitä Koulupsykologi lupasi ottaa yhteyttä silloin vaan eipäs kuulunut koskaan mitään Nyt ei Sonja ole enää koulun kirjoissa niin eipähän ole enää sen psykologin ongelma
Nyt Sonja ei halua mennä mihinkään keskusteluun Tekee välillä töitä ihan hirveästi
Onhan hänellä koti hoidettavana ja koirakin Nuori tyttö kyllä se voimille varmaan käy
Huoli on Sonja paralla varmasti meidänkin jaksamisesta kun hän on viereltä nähnyt miten koville se välillä ottaa
Sillä Markuksen tyttökaverilla kun ei ole vanhempia ja asuu perhekodissa (hyvin siellä lapsia pidetään en minä sillä sano) mutta varmaan kaipaa "normaalia" perheelämää hänkin
Juttelinkin tyttärelleni että en rakasta ketään muuta lasta häntä tai Markusta enemmän
on vaan ihmisiä jotka tarvitsee läheisiä eikä se yhtään vie häneltä mitään vähemmäksi
Kyllä Sonja tajusi fiksu tyttöhän minulla on
Sonjalla on vaan niin vaikeaa hyväksyä ettei veljeä ole ja kyllä sinäkin varmaan ymmärrät kun sinulta sisko otettiin noin äkkiä pois
Minä reväytin reisilihakseni viime ma jumpassa ja en oo tällä viikolla käynyt jumpassakaan Tänä iltana ajattelin mennä kokeilemaan
Ei niitä jumppia oo monta kertaa ennen joulua enää niin pitää käydä kun on maksanut lukukausimaksunkin
Meillä on vähän niinkuin "sesonkiaika" seurakunnassa On tuo nyt vähän rumasti sanottu työntekijänä kun olen mutta joulunaika on melkoista höslinkiä noissa meidän jutuissa Kerhoissa askarrellaan ja leivotaan ja syödään viikon verran riisipuuroa (tulee melkein korvista jo riisipuuro jouluviikolla ulos)
Onneksi se puuro on laktoositonta ettei "ympäristöpäästöt" ole ihan kauheita
Kirjottele ja jos löydät niitä minun juttuja siellä suomi24 Kyllä sinä tunnistat kun kerron menettäneeni poikani reilu puoli vuotta sitten liikenneonnettomuudessa ja jossakin kohdin annoin vähän palautetta kun se joku oli arvostellut miten kauan saa surra kukakin Kyllä sielläkin sivuilla kaikenmoista on Ehkä se onkin se hyvä puoli tässä tukinetissä että se moderaattori tsekkaa tarkkaan vaikka meillä välillä puolet tekstistä häviää Minulle sattui erehdys kun kirjoitin missä sukulaisia asuu se poistui No niillä on velvollisuus tehdä niin kun nämä on niin julkisia sivuja
Tulipas pitkä kirje mutta kun kerkii niin harvoin kirjoitella
Voimia ja jaksamista teidän koko perheelle Hienoa että jaksat hoidella isääsi ja äitiäsi
Markuskin aina hieroi minun hartioitani ja jalkojani kun oikein pakotti kun päivän oli juossut
Antaisin mitä vaan kun saisin pojan takaisin mutta on vaan alettava uskomaan että ei hän tänne enää tule
Vein muuten semmosen kivan tontun sinne haudalle jolla on kynttilälyhty kädessä
Ajatelkoot kuka mitä hyvänsä minusta se oli nätti tonttu ja halusin viedä sen sinne sanokoon kristinusko mitä hyvänsä sopivuudesta hautausmaille mitä hyvänsä
Se on kuitenkin MINUN poikani hauta
Markus tykkäs kaikesta nätistä ja valoista erityisesti Olen miettinyt että oliskohan semmosia pattereilla olevia ns. jouluvaloja joita vois viedä sinne kiven juurelle että olis aina valo vaikkei oo sähköä
Vaikutan varmaan ihan pöljältä kun haluaisin valaista sen haudan mutta jotenkin minua ahdistaa se että on pimeää vaikka siellä on kynttilä
Tuo oli ihan sama asia kun Sonja ei halunnut että Markukselle laitetaan se liina kasvoille siellä arkussa Sonja laskosti sen siihe tyynyn viereen kun Markus ei eläissäänkään halunnut että keltään kasvoja peitetään Pienenä hän jopa pelkäsi kun laitettiin kasvoille jotain
Se varmaan johtui siitä kun hänelle tehtiin terveydenhuollon toimenpiteitä jossa piti laittaa liinaa kasvoille muutaman kerran ja siitä tuli kammo silloin pienenä
Ajatella että hänen pikkusisko muisti tuollaisen asian
Juttelin muuten eilen minun siskon kanssa että Markus ja Sonja ei koskaan kadehtineet toisiltaan mitään ja aina olivat valmiita jakamaan keskenään siis täysin epäitsekkäitä molemmat Itse asiassa me oltiin sisareni kanssa myös sellaisia
No minä en älyä tänään lopettaa ollenkaan jos en nyt laita pistettä Toivottavasti jaksat lukea Terveisin:Eva

Käyttäjä surutar kirjoittanut 26.11.2007 klo 17:30

🙂

Hih... suomi24... Eva.. kaipaan sua..

samassa linkissä.. mut etusivulla on.. höpsöys juttu on siinä mut sieltä.. hih

terveisin hentepa