Mollyan kirjoitti 7.5.2018 13:15
Nyt olen keskustellut paljon ystäväni kanssa,joka on uskova,kirkon virassakin. Hänen seksuaalinen suuntautuminen on vasta nyt paljastunut minulle,kun on alkanut siitä puhumaan. Hän on tavattoman ahdistunut ja minulla
ei ole juuri keinoja häntä auttaa,koska itsellä on sellainen näkemys,ettei kai se mikään synti ole edes. En tunne kirkon oppeja enkä muita uskoviakaan. Tuntuu tosi kauhealta katsoa hänen kärsimystään,sillä hän on minulle tärkeä ja hyvä ystävä. Onko kirkko tai muut uskovat niin tuomitsevia kuin hän antaa ymmärtää vai onko se oma näkemys.
Ystäväsi tuomionpelko on aiheellinen. Seurakunnissa on monenlaisia ihmisiä. On niitä, jotka ovat paljon nähneet ja kokeneet, nöyrtyneet ja kasvaneet viisaiksi, rakastaviksi ja myötätuntoisiksi. Sitten on niitä, jotka ovat vielä kovasydämisiä ja varmoja itsestään. Ja sitten on kaikkea siltä väliltä. Tämä täysin riippumatta siitä, mitä ajattelee homoseksuaalisuudesta.
Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset on kaiketi aina ollu ihmiskunnalle ongelma. Kai se johtuu siitä, että niin moni ihminen on sisimmältään vain pieniä tyttöjä ja poikia, joita seksuaalisuus ja seksi sekä kiehtoo että hämmentää. (Vai olenko minä ainoa tällainen?) Tämä homoseksuaalisuuden kysymys on sellainen, joka saa osan uskovista ihan hulluiksi. Parempaa termiä en keksi. Uskonnollinen tuomio ja viha, kun se nousee ihmisessä, on julmaa ja armotonta. Ihminen luulee voivansa tehdä mitä tahansa, kun uskoo puolustavansa Jumalan lakia. Siitä voi seurata tosi rankkaa henkistä ja hengellistä väkivaltaa.
Tällaisia ihmisiä seurakunnissa on myös. Siksi kehoittaisin koko sydämestäni ystävääsi suojelemaan itseään jos/kun asia on hänelle kipeä. On syytä miettiä hyvin tarkkaan ketkä ihmiset on niin luotettavia ja kypsiä, että heidän kanssa voi pohtia seksuaali-identiteettiin liittyviä asioita. Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti sellainen, että monet seurakunnat eivät todellakaan tarjoa siihen turvallista paikkaa. Se on minun näkemykseni. Tämä on surullinen, suorastaan häpeällinen asia, mutta totta. Mutta onneksi, kyllä niitä yksittäisiä ihmisiä on eri seurakunnissa, jotka on eletyn elämän myötä kasvanu armollisuuteen ja rakkauteen. Toivottavasti ystäväsi löytäisi sellaisia ihmisiä, jos hänellä on tarve puhua tilanteestaan myös uskovien ihmisten kanssa. Jumala itse on myös turvallinen ja hänelle voi kaikesta puhua ilman tuomionpelkoa. 🙂
Olet hyvä ja luotettava ystävä, jos hän on uskaltanut sinulle kertoa.
Mitä siihen oppiin tulee, niin Raamatussa kerrotaan, kuinka Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi. Miehen ja naisen yhteys kuvastaa jotain hyvin syvällistä Jumalan olemuksesta ja hänen suhteestaan ihmiskuntaan. Tästä syystä miehen ja naisen yhteys ja yhdeksi tuleminen nähdään pyhänä asiana. Kahden miehen tai kahden naisen eläminen vastaavanlaisessa suhteessa on eri asia, ja osa kristityistä pitää sellaista suhdetta Jumalan tahdon ja tarkoituksen vastaisena. Lisäksi Raamatussa on kohtia, joissa miesten välinen seksi tuomitaan hyvin jyrkin sanoin.
Itse en oikein tiedä mitä ajatella. Minua pelottaa se raivo ja tuomiohenki, joka leimaa joidenkin uskovien suhtautumista homoihin. Minä en hyväksy sitä, että ihmistä kohdellaan niin, oli se minkä uskonnon tai ideologian varjolla tahansa. Toisaalta olen kyllä yhtä mieltä siitä, että miehen ja naisen välinen avioliitto ja kahden samaa sukupuolta olevan henkilön liitto ei ole sama asia eikä siihen pitäis suhtautua ikään kuin se olisi.