Selviäminen?

Selviäminen?

Käyttäjä minäitse89 aloittanut aikaan 31.10.2016 klo 11:36 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 31.10.2016 klo 11:36

Sellasta vaan ajattelin, että miten lähinnä skitsofreenikot olette selvinnyt elämässä tai masenutuneet? Mää en meinaa kohta enää jaksa. Tää skitsofrenia on vienyt multa kaiken. En jaksa pitää kotia siistinä en jaksa mennä kauppaan. Haluaisin maata koko ajan. Sitten näen välillä jotain pisteitä seinillä ja varsinkin iltaisin näen harhoja…

Tää on kyllä yhtä helvettiä. Sitten on semmoisia viha kohtauksia, että viskaan esim. kaukosäätimen seinään… En vaan tiedä kauanko kestän tätä, kun tuntuu että koko ajan olo menee vaan huonommaksi. Sitten lääkäri on vihanen mulle, aivan kun tää kaikki olisi mun syytä… Mitä mää oon tehnyt väärin? Minkä takia sitä mulle pitää olla vihanen kun en mää tätä sairautta ole valinnut… En tiedä kohta enää mitä tehdä tän olon kanssa…☹️

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 05.05.2017 klo 11:38

Miksi Jumala on antanut mulle näin raskaan taakan ja elämän? Jotkut pääsee niin helpolla ja mun pitää vaan koko ajan taistella... 27-vuotta mittarissa ja yli puolet elämästä ollu aika molli voittosta. Yritän silti ajatella positiivisesti... Yritän vaan nauttia kesästä ja olemassa olosta...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 05.05.2017 klo 14:52

Heippa! Millasessa konsertissa olit? Oliko kivaa?

Käyttäjä Rina kirjoittanut 05.05.2017 klo 14:53

Samma här, kesä on vain kerran vuodessa ja vuosia ihmiselämässä yleensä alle sata, niin hukata yhtäkään kesää en halua.
Minäitse, enpä usko ainakaan sellaiseen jumalaan, joka huvikseen taakkoja toisille jakelee. Sen tiedän, että evoluution kannalta ei mielenterveysasiat ole olleet olennaisimpia ja siksipä niitä häiriöitä voi esiintyä, kun eivät aikojen saatossa ole karsiutuneet geeneistämme pois. Suvuittain menee yksi jos toinenkin sairaus, geenivirheitä jne. Näin kun sen ajattelen, ei tarvitse pohtia olemattomia perisyntejä tai ihmetellä, että miksi juuri minä. Evoluution arpapelissä noppa osuu sattumanvaraisesti itse kunkin kohdalle ja sen kanssa on elettävä. Joskus paremmin, joskus heikommin.

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 05.05.2017 klo 15:22

Moi Soroppi! Oli ihan hyvä konsertti. Soitti sellasta etno musiikkia. Olihan siellä ihan kivaa. Rina, arpapeliähän tää koko elämä on. Tekis vaan mieli syyttää jotain tai jotakuta tästä olosta...

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 06.05.2017 klo 07:21

En tiedä mikä on kun koko ajan tulvii päähän itsetuhoisia ajatuksia. Kai tää sitten on masennusta. Onneksi mieliala-lääke määrä nostettiin. Tuntuu välillä että meinaa flipata päässä. Että menetän kontrollin. Kummallista.😑❓

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 06.05.2017 klo 07:28

Hemmetin vaikeeta tää elämä...☹️

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 07.05.2017 klo 15:22

Tuntuu etten jaksa tämmöstä oloo enää pitkään. Käytän liikaa lääkkeitä, kun yritän saada hyvän olon, mutta silti on koko ajan ihan paska olo.☹️

Mää en tiedä enää mitä tehdä? Oon nyt melkein 2 vuotta taistellu, mutta jossain se raja tulee vastaan, kun tuntuu ettei mikään lääke loppujen lopuksi auta.

Tekis vaan mieli huutaa ja raivota elämälle. Miksi mun elämä on ollut helvettiä jo melkein 15 vuotta.😭

Alan oikeesti oleen jo tosi väsyny tähän oloon...☹️

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 08.05.2017 klo 10:50

Varaan ajan tutkimuksiin. Jos siellä vaikka kuvattaisiin toi rintalihas ja löytyisi kivun syy. Harmi että tänään on kylmä päivä. Olo oli jotenkin parempi kun sai kylpeä lämmössä. Toivottavasti kohta tulee kesä...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 08.05.2017 klo 17:45

Hei,
Saitko ajan varattua? Hyvähän se on tarkistaa mistä toi kipu johtuu, kun se on kuitenkin sulla jo älyttömän pitkään jatkunut.

Mulla oli tänään ihan kiva päivä (mitä nyt heräsin vähän kärttyisenä kun en saanut nukuttua tarpeeksi). Työkaveri sai hyviä uutisia, pitää varmaan tarjota sille pullakahvit tällä viikolla.

Täälläkin oli ihan jäätävä keli tänään, paljon kylmempää kuin mitä auringonpaisteen perusteella näytti. Saunassa vois lämmitellä, mut mulla ei ole semmoista. Käyn välillä semmoisessa yleisessä saunassa kaupungin toisella laidalla, mut pariin viikkoon en ole jaksanut lähteä sinne pyöräilemään.

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 08.05.2017 klo 19:39

Moi!

Sain ajan keskiviikoksi. Toivoisin että röntgeni otettaisiin. Ajatus siitä että kipua ei olisi auttaa tällä hetkellä.

Mukavaa viikon alkua! 🙂

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 09.05.2017 klo 18:33

Olisko kellään ideaa miten pääsen rauhoittavista eroon? Tuntuu että koukku on paha. Onko muilla kokemusta vastaavasta?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.05.2017 klo 06:25

Mä vieroitan nyt itseäni rauhoittavista. Alkuun pääsin helpolla. Mulla oli tapana pahan ahdistuksen yhteydessä ottaa pari-kolme Temestaa. Mutta sitten huomasin, että se lisäsi ahdistusta, ei vähentänyt. Joten lopetin tuon useamman ottamisen. Sulla tuskin on tätä tilannetta...?

Mutta nyt aloitan hitaan pudottamisen. Mulla menee listalla Temestaa. Jätän - ja kokeilen - ensin, ottaa iltalääkkeestä pois puolikkaan Temestan. Ja sitten, jos onnistuu, jostain kohtaa toisen puolikkaan. Lääkärin ohje oli suunnilleen, että puoli tablettia pois kahdessa viikossa. Tällä tavalla olen aiemminkin lopettanut rauhoittavat.

En tiedä, kuinka pahassa koukussa olen. Sen näkee tämän ensimmäisen viikon aikana. Vähän pelottaa,mutta teen aloituksen kuitenkin.

Sitten on vielä toinen rauhoitava lääke (siis mulle ! rauhoittava lääke), Levozin, jota yritän myös pudotella. Ehkä yritän samalla kuin Teemestaa, mutta aloitan sen eri viikoilla tai jotain. Seurailen tilanne, ja toimin sen mukaan. Jos en nyt pysty vieroittamaan itseäni, ei se ole katastrofi, mutta kyllä se hyvää tekisi. Sitten riittäisi pienempi määrä lääkkeitä ahdistukseen...

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 10.05.2017 klo 10:40

Kiitos neuvosta! Itsekin aikanaan saatoin ottaa ahdistukseen kolme temestaa kerralla. Nyt menee 3 päivässä. Olen myös yrittänyt puolikkaalla vähentää, mutta tuntuu vaikeelta.

Haluaisin kuitenkin eroon lääkkeestä, mutta en tiedä pitäisikö pudotus tehdä vielä hitaammin?

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 10.05.2017 klo 19:55

Kävin lääkärissä. Määräs voltarenia. On auttanut kipuun. Ihan hyvät fiilikset.

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 12.05.2017 klo 04:07

Olen viime aikoina ajatellut että jokainen päivä elossa on plussaa. Tiedän nyt mitä kuolema on: se on kauhea asia.

En tiedä onko elämä lahja vai kirous, mutta taistella aion sen puolesta ja riippuvuuksia vastaan.

Temesta on todella koukuttava aine mutta uskon että pääsen siitä eroon.

Ryhmäterapia on ollut hyvä asia siellä on saanut lisää ajateltavaa.

Tsemppiä kaikille taisteluun.🙂👍