Toivottavasti huomenna sitten parempi päivä, ainakin joiltakin osin.

Jos jonkun ystävän kanssa tekstailusta tulee aina ranteet auki -fiilis (mihin se liittyy?), se kuulostaa ihmissuhteelta josta olisi hyvä pitää taukoa.

Miten tulet juttuun tukihenkilön kanssa? Muistelen hämärästi että jossain vaiheessa kevään/kesän aikana kerroit että tukihenkilö on vaihtumassa, mutta en nyt ole varma kävikö niin. Kuulostaa siltä että teette paljon kaikenlaisia asioita (sen mukaan mihin senhetkinen vointi antaa mahdollisuuden), mutta olisin kiinnostunut kuulemaan miltä hän vaikuttaa ihmisenä, tai seura sinusta tuntuu, jos haluat kertoa.

soroppi kirjoitti:
Toivottavasti huomenna sitten parempi päivä, ainakin joiltakin osin.

Jos jonkun ystävän kanssa tekstailusta tulee aina ranteet auki -fiilis (mihin se liittyy?), se kuulostaa ihmissuhteelta josta olisi hyvä pitää taukoa.

ne tekstailut menee niin syvälle mun sisintä, missä kukaan muu ei o käyny. 

Miten tulet juttuun tukihenkilön kanssa? Muistelen hämärästi että jossain vaiheessa kevään/kesän aikana kerroit että tukihenkilö on vaihtumassa, mutta en nyt ole varma kävikö niin. Kuulostaa siltä että teette paljon kaikenlaisia asioita (sen mukaan mihin senhetkinen vointi antaa mahdollisuuden), mutta olisin kiinnostunut kuulemaan miltä hän vaikuttaa ihmisenä, tai seura sinusta tuntuu, jos haluat kertoa.

juu tukih. Vaihtu 5 viikoksi, kun oma oli lomalla. Ensi viikolla oma tuleekiñ sit taas. Molemmat on ihania ja saavat mut touhuu. Tä sijainen sai ylittää rajani. 

kävin hakee apteekist uusia troppeja, jota lääkäri määräs. 

Taidan vetästä päikkärit.

15: 23

Terveisiä päikkäreiltä.

Se on lanneselän kipu edelleen yhtä kiukkusena.

Vieressäni on lautasellinen makaronia ja makkaraa. Ne pitäis syä.

21: 03

Kipu alkaa hellittää. Pitää va pitää aikatauluista ki. Tein uuden lääkelistan, kun tuli uusia lääkkeitä. Samalla rytmitin lääkkeiden oton 4lle. Äitin kans puhuttiin.

Mulla on vähän äänen kans ongelmia. Se säröilee välillä. Kurkkuakin kuivaa. Toivon va etten olis mistään saanu koronaa. Sit oon posessa. Täytyy kattoo mitä yö tuo tullessaan. Parantuuko vai huonontuuko. Joku ehkä muistaa alku vuonna kun multa lähti viikoks ääni pois. Täs ei ole aikaa sairastaa ku on toi selkäkin.

Tytön pitäis la tulla käymään.

Isällä on huomen jännä päivä. Hän menee muisti-ryhmään taas. Katotaan nyt ekana jaksaako hän siellä olla koko päivän ja pystyykö sokeena olemaan. Isä on varmasti hurjan väsyny kun tulee kotiin. Tällä viikolla ei ole mun vuoro, mut ens viikolla olisi.

Alakerran lapsi parkuu taas. Kuuluu tosi selvästi.

Mut kaipa mä katon ton facen vielä, vaik kukaan ei o kaivannukkaan.

11: 00

Tänään ei näköjään tehä mitään, istuta, ei kävellä yms. Kaikki sattuu.

Tyttö pyys mun tekee huomen jauhelihakeittoo.

Sain sormeeni jonku kutiavan punasen patin. Pitää seurata ettei tuu lisää.

17: 43

Sormen patti tai mikä lie on vieläkin, mut nyt ei kutia.

En jaksanu istuu enää. Tulin sohvalle. Katon liigan pientä turnausta.

En tehny tänää ruokaa. Söin makkarat semmoisenaan. Olen ihan liian paljon syöny, kun päivällä söin pullaakin.

Huomenna vois kokeilla smoothieta. Äiti toi soijamaitoo ja -jogurttia. Mul on banaania ja avokadoa. Pitääkin ottaa jääkaapiata huonelämpöön.

Iskän kerhosta ei o tietoo. Isä on niin väsyny. Ettei ole jaksanu puhuu. Nukkunu melkein vaan.

saloka kirjoitti:
Vieressäni on lautasellinen makaronia ja makkaraa. Ne pitäis syä.

Ihanaa lohturuokaa! Eilen tajusin kaipaavani grillimakkaraa (joo, tuntuu vähän hassulta myöntää). Ehkä voisin ostaa sitä nyt, kun olen itsekseni. Kumppani ei tykkää syödä lihaa josta ei näe mistä se on valmistettu, joten silloin kun ollaan saman katon alla, sitä ei tule ostettua.

Toivottavasti et ole saanut koronaa. Vissiin on kyllä syksyn kausiflunssatkin lähteneet aikaisin liikkeelle... mutta ehkä on hyvä pysytellä vähän aikaa etäyhteyksien päässä, jos mahdollista? Täällä kävi eilen vuokranantaja poraamassa seinään reikää, veti tv-kaapelin viereiseen asuntoon. Kysyi ihan ensimmäisenä ovelta tullessa että eihän mulla ole koronaa. Myöhemmin eri huoneessa ollessani satuin aivastamaan, ja huusin perään että anteeksi, tämä on nyt vähän pahaenteistä. Hänkin kyllä aivasti, sitten vähän myöhemmin.

Soroppi ❤

Jauhelihakeitto tuoksuu, kun tyttö tulee kohta syömään. Mä en taida nyt syä vielä, kun menin syömään ison annoksen jogurttia, josta piti tulla smoothie.

Oon saanu oikeeseen reiteen ns. Sähköiskuja koko päivän. Olen missä asennossa tahansa. On se kivaa, jos se kipu leviää.

Katos sais päivälääkkeet ottaa. Vähän relaksantteja ja panacodia.

Hei toivottavasti ei ole kuin flunssasta kyse jos on jotain sairautta tulollaan.

Voimia, huomenna onneksi vielä sunnuntai välissä ennen arkea taas.

19: 20

Iltapalaleipiä tässä napostelen. Välissä jäävuorisalaattia.

Päivä on ollu pitkä. Osittain kivun takii, kun ei pysty liikkuu kamalasti

Mitään sellaista kipeyttä ei ole. Ķurkku ästyy va jostain ja laittaa äänen säröilemään.

Mä en käsitä, miksi mulla on aina samat leivät. Sama määrä.

Tein mä jogurttia itelleni marjoista yms. Tuli ihan hyvää.

Tyttö kävi kääntymässä.

Et sellainrn päivä..

13: 16

Söin just itetehtyy jugurttia. Laitoin maustamattomaan jugurttiin mansikoita, banaanin ja svokadon.

Selkä on edelleen kipee. Istuminen tuntuu pahalta,

Suihkuun piti mennä, mut en muistanu ja nä kivut. Nyt on alkanu kipeytyy muualtakin, enkä tiä onko ne va heijastuksia.

Aamul katoin painon. Lihoon.  😥

Tuntuu niin masentavalta tä eläminen.   Ei uskalla mennä yksin ulos, mitä sit jos jalat tai selkä pettää.

Huomenna on pakko käydä suihkussa ja pakko laittaa astiat koneeseen.

Sun jugurtti kuulosti hyvältä.

Ymmärrän huolen, joka liittyy jalkojen/selän pettämiseen jos olet yksin ulkona, ja tiedän että sisälle jääminen vaivojen vuoksi on kohtalaisen yleistä... mutta samalla minusta on aika huolestuttavaa, jos päätät olla menemättä yksin ulos ollenkaan. Eikös ne jalat tai selkä voi pettää yhtä lailla siellä sisällä kuin ulkonakin, ja jos niin kävisi yksin ollessa, avun soittaminen olisi edessä joka tapauksessa?

Ehkä se on vaan mun mielessä se sellainen liikunta- ja toimintakyvyn katoamiseen johtava kierre, jos arjesta karsiutuu kaikki pienikin liikuskelu. Samalla vähenee myös mahdollisuudet onnistumisen kokemuksiin, ja toivo.

Jollakin tavalla mua suututtaa, kun tuntuu siltä että valitsemallasi tavalla toimimalla teet itsellesi hallaa. Tavallaan se tuntuu lapsen reaktiolta (jota et ehkä ansaitse, joten pyydän anteeksi jo ennakkoon), avuttomalta vihanpurkaukselta tilanteessa johon en pysty vaikuttamaan: etkö sä voi nähdä että minä välitän sinusta, etkö sä voi nähdä että suren jos sinulle käy huonosti, etkö sä voisi sen takia yrittää muuttaa asioita jotka ylläpitää masennusta elämässäsi?

Soroppi, ehkä olen sit lapsi, tai ajattelen lapsenlailla. Mä en osaa  muuta sanoa.

21: 36

Pitäis olkan pöytä raivata tyhjäksi, et saa kynttilöitä poltella.

Jaon lääkkeet ja huomasin että täällähän loppuu lääkkeet tai ei riitä enää ens viikon jälkeen. Laitoin tk:hon uusiutumispyynnön, vaan 5:stä kolmiolääkkeestä ja 1 normilääke. Toivottavasti uusivat ennen pe. Pääsisin suoraan isältä apteekkiin.

Oma tukihenkilö tulee torstaina kuvioihin taas. Saa nähä mitä teemme. Jos vettä sataa, on pakko ol sisällä. Jos on poutaa, vois pienen lenkin käydä tekee.

Hyvin huomaa etten jaksa enää huolehtia itestäni. Vaikka mul olis puhtaat ja ehjät vaatteet päällä nyt, niin oon voinu sitä ennen viikon kulkee samoissa vaatteissa. Äiti käski mun mennä huomen aamust suihkuun. Paita mun on vaihdettava ainakin, kun on jugurtissa.

saloka kirjoitti:
Soroppi, ehkä olen sit lapsi, tai ajattelen lapsenlailla. Mä en osaa  muuta sanoa.

En tarkoittanut sinun reaktiotasi ollenkaan, vaan itseäni! Aikuinen minussa ymmärtää ja hyväksyy sen, ettei sinun helppoa pitää huolta itsestäsi (et arvosta itseäsi niin paljon kuin mielestäni ansaitsisit). Mutta lapsi minussa pelkää että menetän sinut masennukselle, ja siksi se huutaa ja kiukkuaa. Varmaan se on heijastumaa siitä, etten lapsena pystynyt tekemään isän masennukselle/alkoholinkäytölle mitään.

Hei, minusta tuntuu kuin olisit tasaantunut, ja hyväksynyt tilanteesi. Kaikkeen ei kykene, vaikka kuinka yrittäisi. Mutta jotkut teot voi silti tehdä hyvällä omallatunnolla. Parempi on ajatella arvostavansa itse tekojansa, kuin ruinata muilta hyväksymistä teoillensa. Onko tämä liian kylmää kyytiä sinulle?

Kuinka tulet toimeen tämän tukihenkilösi kanssa, joka saapuu torstaina? Oletteko jo tavanneet?