Nukuin tunnin päikkärit, jotka on harvinaista mulle ja se oli takuu varma pääsärky sit. En jaksanut leipoo. Ruuan tein, kun olin nukkunut. Sen jälkeen oon ollunii väsynyt että mietin sänkyä koko ajan.

Huomenna ei pitäis iolla mitään.Saa rauhassa olla.Miettiä mikä on todellista ja mikä todetonta. tuulettaa kämppää kunnolla. Miettii elämää, onko se tosiaan tämmöstä.

Puolitin tänään ahdistuslääkkeen. Vielä ei ole tullukamalia oireita.

Taidan mennä sohvalle lepää.Tein tossa tossukoita jo jonkin matkaa. Ei jaksa enempää tehä.Erätauolla vois hakee leipää ja koittaa syyä sitä. Perjantaina vois koittaa leipoo, jos ilma hiukan helottuis. Mul on noiden kukkien laittaminenkin. Työlista pitenee ja pitenee ja jaksaminen vähenee ja vähenee...

Hei sinne sinun maailmaan....

Jäkistä kun katson, käyt mielessä, vaikka en kaikkia eriä katsokaan. Tämä on niiiiiin taistelua lähes joka iikan torpassa. Onneksi on kesä edessä, ja lämpimämpiäkin aikoja... V o i m i a ...   🍇🍉🍊🍎🍐🍇🍐🍇🍐🍇🍐🍇🍐🍐

Kiitos keskustelua. Kiitos sanoista.

Söin äskön todella ihmeellistä. Laitoin kohmeisen sulaneet banaania, ananasta, melonia, omenaa, pinaattia ja appelsiinia ja sit joukkoon pesin vuonankaalta. Kaikki sekaisin sauviksella. Se ei ollu pahaa, mut ei mikään jippii hyvääkään. Nyt maha yrittää totuutella siihen.  Söin mä päiväruuaksi 2 broilerin koipireittäkin. Pitkästä aikaa kanaa ja heti tuli mieleen miksen o syöny. Niin mauttomia ja suussa ällön tuntusia. Eli siinä mun ruokailut tänään tähän asti. Illalla joudun kai leipää syömään ja toivoo ettei käy niin ku eilen. Mulla on syömisen jälkeen tullu huono olo taas. Vaikka kuinka vähän ja kevyttä söis. Sit on pakko oksentaa, kun nukkumisest ei tuu mitään. Nytki on huono olo, vaik tota sosetta ei ollu ku joku 4dl.  Teekin on alkanu tekee huonoo oloo, niin ku veen juominenki. Jos juon lasillisen vettä, on taattu huono olo. Olen ihan sekaisin näistä syömisistä ja juomisista. Äiti ehotti tehä enemmän noita soseita, mut ei mun maha kestä joka päivä niitä syä. Nytkin katon, kauanko kestää et perästä kuuluu. Toi vihreä on mulle vähän niin ku ulostuslääke, se ei sula mitenkään.

Jos eilen oli väsy päivä, on sitä tänäänki. Ulkona kävin kääntymäs. Koko ajan va haluis maata ja laittaa silmät kii.

Äiti puhelimes sano iloisesti et hänen kukat on laitettu. Tokasin siihen et ei mun vaa. En o jaksanu kun sorapussin ottaa kauppakärrystä. Kukat on vieläkin laittamatta ja kastelematta. Kuivat pyykit laittamatta kaappiin, leipomatta. Tiskikoneen sain tyhjennettyy ja täytettyy ja päälle tänään sentään.

Muutaman viikon päästä sossu tulee kotikäynnille. Mun kartoitukseen. Pelottaa. Jos se takertuu taas johonki, ni ku viimeks masennukseen. Tai jos tukari sanoo jotain, mistä se saa tuulta alle.

Ajattelin viel pari päivää koittaa levätä. Hajuharhojakaan ei tänään sellai ole ollu. Jos pe koittaisin sit tehä jotain.

Sain kukat hoidettuu. Nyt niille tarvii paikka keksiä. Voimat meni siinä ja pitää vähän höllentää tahtii.

Haistan taas sen hajun. En jaksa enää kiinnittää huomioo siihen, kun mun kämpäst se ei tuu.

Yö meni koko ajan valvoes. Aamulääkkeiden jälkeen olen saanu nukuttuu yhteen menoo 4 h. Sitä ennen olin joka tunti tai kaks hereillä, vaikka on lääke nukahtamiseen.

Tuntuu ettei mikään lääke auta mua ja miksi mä siis syön niitä sit.

sanoin äitille, kannattaako sitä mennä nukkuu, kun en kumminkaan saa nukuttuu kunnolla. Äiti ei kommentoinu siihen.

Aloitin tekee yhestä langasta sormilla peittoa. Siinä langassa on lenkkejä ja niiden sisältä laitetaan toinen lenkki toiselta kerroksella. Vaikee selittää mut tubessa on selvä ohje.

Kukat jäi sit kastelematta, jopa uudetkin. Täytyy tai on pakko huomenna hoitaa se juttu ja samalla noille 2lle kukalle paikka.

Pitää muistaa laittaa toi ikkuna kiinni.

Oon väsy,mut en saa kumminkaan unta. Tai jos saan niin pätkissä. HUomiseksi on onneks ruoka, mut pe tarvii tehä ruokaa. Ehkä teen lasangee, jatkan jauhelihan soijarouheella. TÄytyy huomenna kerätä voimia sit siihen ja jos vielä niitä juustosarvia.

Kivaa lukea täältä et ikkuna on auki vielä. Kivaa kömpiä peiton alta, kipeiden jalkojen kanssa kävellen, laittaa se kii.

Rupesin näin myöhään ajattelemaan asioita, mm omaa terveyttä jne. Nytkin mietin, otanko panadolia vai en. Codit olis olkassa. Olen miettiny, mikä saa mut tälläseks. Ei mun mielialas sellai ole vikaa. Mut toisinaan jaksan tehä asioita ja toisinaan en. En jaksanu ees kukkia kastella. Toivon suuresti et ne säilyy yön ilman vettä.  Tällä hetkellä mulla on vaikeaa, jaksamisen ja kipujen kans. Selässä on 2 erillistä kohtaa, mitkä oikuttelee aamusin ja välillä iltasin. Jalat mulla on todella kipeet. Tekisi mieli mennä rautakauppaan ostaa kirves ja sillä hakata polvet ja nilkat pois. Syömisen kanssa on ongelmia, aika pahoja. Elän taas melkein leivällä, jotka välillä oksennan pois muiden ruokien kanssa. Yritän syä lämpimän ruuan, mut joskus onnistuu ja joskus ei.

Pelkään että tämä tulee julki palaverissa. Pelkään jatkoseurauksia.

Isä sai nopeesti ajat kuviin. Juhannuksen aikaan olis aika. Eilen sil loppu kefexin. Nyt sit katotaan koska iskee keuhkokuume.

Ulkona sataa... taidan ottaa panadolia ja yrittää nukkua ees tunnin...

Äiti teki yllärikäynnin ja toimunkin mulle. Samalla siivottiin hiukan täällä, ei paljoo. Sain kukat paikoilleen, mut oloh.kukat on kastelematta vielä. Äiti kysy juustosarvien perään ja sanoin et yritän huomenna niitä tehä. Onneks se taikina on helppo ja muutenkin tekeminen helppo, kun ei tarvitse kohottaa yms. Mietin ja jännään va,miten maidoton juusto käyttäytyy siinä.

Sainyöllä hiukan paremmin nukuttuu, mitä olen täs muutamaan yöhön nukkunu. silti päivä on väsyttävä.

Ulkona päivällä sato ja nyt on taivaalla mustia pilviä. TOivottavasti ei ala ukkostaa.

TÄnään oon miettinyt, onko mitään järkee taistella tuulimyllyä vastaa.

Kuuntelen taas pitkästä aikaa musaa sängys. Valitsin aika epätoivoisia ja masentavia biisejä. Ei o fiilistä kuunnella mitään kesä-fiilis kimaraa. Oon aika usein kuunnellu tämän laulajan biisejä.

Joo, fiilis on matala. Kropassa erinlaisia kipuja jaloissa ja käsissä. Yö tulossa ja samalla pelkään etten saa unta tai herään koko ajan. Et yöstä tulee pitkä...

Toivottavasti huominen iltapäivä on parempi olo ja jaksan tehä ruokaa ja leipoo. Täytyykin mennä laittaa lihaa sulaa....

Oon aika loppu. Tein 2 tunnin sisällä lasangen ja sit 8 juustosarvee. Äit iinnostu sarvista (vaikka kukaan ei ole maistanut)  että mun täytyy ensi viikolla tehä heille mökille mukaan niitä. Onneks ne on helppo tehä ja saa nopeesti tehtyy. Pitää vaan kattoo koska teen, sillä tänään tuli tekstari että mulla olis pe (4.6) rokotusaika. TO tulee tukihenkilö. Mä voisin koittaa to iltapäivällä jaksaa leipoa.

Äiti oli unohtanut avaimet kotiin ja puhelimen, kun oli isää vastassa.Joutusi sit tänne tulee, jättää isän kotona olevalle ala-aulaan. Onneks isä pärjäsi, vaikka ehkä kylmä oli.

HUomenna hoidan tiskit. TÄnään vielä kastelen kukat olohuoneessa. Loppu illan olen vaan. Sain isän pepunalustan valmiiksi ja lisää saa kuulemma tehdä.

Mietin jos menis hakee teetä ja maistaa yksi juustosarvi. Ei ne isoja ole, mut sopivia. HUomenna tarvii ilmeisesti tehä muffinipannareita iltapalaksi, jollei äitijaksa tuoda leipää...

Mä inhoon itteäni, oon vihanen ja pettyny itteeni. Haluan pois täältä....🙏

Saloka, mitä tapahtui, ennen kuin sinulle tuli tuo äärimmäisen huono olo? Edelsikö sitä jokin ehkä ihan pieneltä tai merkityksettömältä tuntuva tapahtuma, joka kuitenkin käynnisti jotain?

Purjevene kirjoitti:
Saloka, mitä tapahtui, ennen kuin sinulle tuli tuo äärimmäisen huono olo? Edelsikö sitä jokin ehkä ihan pieneltä tai merkityksettömältä tuntuva tapahtuma, joka kuitenkin käynnisti jotain?

Sama kysymys täällä, mikä aiheutti vihaa ja pettymystä, joka sitten (ainakin/toivottavasti vain) viestiä kirjoittaessa kohdistui itseen?

Nyt kun aiempia viestejäsi katsoin, sinulla on ollut aika väkivaltaisia ajatuksia itsesi vahingoittamisesta vaikka että ne pelkästään mielikuvien/-halujen tasolla olivatkin. En ole jaksanut/ehtinyt sinulle paljon kirjoittamaan, mutta olen sinusta hyvin huolissani. Pidäthän itsestäsi huolta, jooko?

• Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 6 kuukautta sitten. Syy: lisäys

Purjevene ja Soroppi, en osaa vastata kysymykseen. Mulla on aika rajuja ajatuksia pääni ssällä ja katseella haen koko ajan mahdollisia im tapoja. Kun on kipuja, olen valmis hakemaan vasaran ja pamauttaa vaikka polvilumpiot paskaks. Olen niin tehnyt, en kyl hakannu sököks, mut olen vasaralla lyönyt itteäni.

Ei täs kai mitään ihmeempää ole tapahtunut. Isä päättänyt aamulla ettei syö taas mitään. Hän menee juhannuksen aikaa kuviin. TOivon että isä jo huomenna söis jotain.

Ensi viikolla pitää tehä vanhemmille juustosarvia, kun äiti tykästys niiden näköön ja siihen että ne ei murene ja jne. Ja vielä vuorokauden jääpissaolon jälkeen ne on suht pehmeet.

OLen tässä varmaan yli viikon taas oksennellu ruuat vegeja sit samalla kun lääkkeiden takii on maha kuralla, niin on tosi kiva olla.

Uusi alusta jota teen, menee päin mäntyy. Olen lisännyt ja hyppinyt silmukoiden kanssa. Se edellinen oli lihan hyvä isälle. Nyt pelottaa et tä menee harakoille. Mikään ei onnistu ekan jälkeen uudelleen.

En o taas viikkoon hoitanut itteäni. Kasvoja rasvaan ja ne polttaa, kun ovat rikki. Jos huomenna pääsisin suihkuun asti. Ihmettelen ku äiti ei o mitään sanonut kun sama likainen paita ollu viikon kohta ja samat muutenkin vaatteet. ALkkarit vaihtanut oon.

Pitää kai mennä hakee iltarauhottavat. HUoemnna onkin viiminen kerta kun otan yhtä lääkettä,jonka purkasin toistaiseksi pois. Tekee niin mieli heittää noi lääkkeet mäkeen. Vois olokin olla ok.

ennen jussia on sossun palaveri vissiin. Saa nähä peruuko hän sen. JOtenkin haluaisin, kun en halua alkaa selittää tilannettani kenellekkään. Siinä on niin iso riski että joudun menee jonnekkin tai jotain muuta tapahtuu. Haluan olla vaan kotona. yksin kotona. En halua tänne ketään. EN halua kertoakenellekään mitään mitä pitäisi. En halua ketään mun pääni sisälle. Se on liian vaarallinen paikka.

Nyt ennen kun alan enemmän itkee, niin meen tukahduttaa sen lääkkeillä ja hakee mukillisen teetä....

saloka kirjoitti:
EN halua kertoakenellekään mitään mitä pitäisi. En halua ketään mun pääni sisälle. Se on liian vaarallinen paikka.

Ehkä se lääkkeiden muuttaminen johonkin suuntaan olisi sitten sinulle sopivampi apu kuin keskustelu tai polille palaaminen, vaikka kuulostaakin että pahoinvointisi oireilee taas syömishäiriönä. Jos oikein ymmärsin, sulla oli jokin lääkemuutos jo käynnissä - oliko se lääkärin kanssa sovittu? Ovatko he neuvoneet ottamaan yhteyttä, jos olossa tapahtuu muutoksia lääkkeenvaihdosten aikana?

Sinänsä, jos on joku jolla on voimavaroja tai kykyjä selvitellä pääsi vaarallisia sisältöjä, luulen että aihepiiriä tunteva ammattilainen (psykoterapeutti tai psykologi) olisi se, joka sinne pään sisään olisi turvallisinta päästää. Mutta ei tietenkään tartte puhua kenellekään jos et halua.

Vaikka itse olen monesti rummuttanut keskustelun ja avautumisen puolesta, ei tarkoita että pitäisin sitä mitenkään arvokkaampana tai parempana tapana hoitaa mielenterveyttä kuin lääkkeet - kyse on vain siitä, mikä minulle on toiminut (ammattilaisen kanssa tehty psykoterapia; salliminen, lempeys ja hyväksyntä). Lääkkeistä minulla on hyvin vähän kokemusta.

saloka kirjoitti:
sanoin äitille, kannattaako sitä mennä nukkuu, kun en kumminkaan saa nukuttuu kunnolla. Äiti ei kommentoinu siihen.

Tää sattui uudestaan silmään aiemmista viesteistäsi niin kommentoin siihen - toivottomuuteen tai kyynisiin kommentteihin voi olla aika vaikea löytää sanoja. Ehkä hiljaisuus johtui siitä.

Soroppi, ihan ite mä purkasin sen ahdistuslääkkeen, et saan vähemmän laktoosia kroppaan. Mä en pääse terapiaan, siis KELAn terapioihin. Eikä mulla ole lääkäriä, joka hoitaa mua tällä hetkellä. Olen yksin ja pärjättävä yksin.

Äiti sano ettei isä ole tänäänkä syönyt. Hän yrittää saada isän ulos tänään.

Mulla taas päivä lähti hitaasti käyntiin. Nyt vasta saan aamuteet suuhuni. Silti koko ajan on väsynyt. Välillä sormineulon ja katon striimii ja telkkarii yhtä aikaa. Välillä istun vaa ja olen. Sain eilen illalla kirjan luettuu, joten tänään pitäisi keksii uusi kirja luettavaksi. Niistä ei ole puutetta. ennemmin se, mistä aloittaa. Pitäisi noi luetut kirjatl laittaa kassiin valmiiksi.