Normaalia elämää sydänsairaudesta riippumatta

Normaalia elämää sydänsairaudesta riippumatta

Käyttäjä Nimetön aloittanut aikaan 20.03.2018 klo 11:17 kohteessa Aikuisen elämää
  • Suljettu
Käyttäjä kirjoittanut 20.03.2018 klo 11:17

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi suurimmista kansantaudeistamme.Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä ovat esimerkkejä sairauksista, jotka vaikuttavat hyvin monen suomalaisen elämään. Sairaudesta huolimatta elämää tulisi kuitenkin pyrkiä jatkamaan mahdollisimman normaalilla tavalla huomioiden toki sairauden mukanaan tuomat muutokset ja rajoitukset.

Lääkehoito ja terveelliset elintavat muodostavat onnistuneen hoidon kulmakivet. Kannattaa myös hyödyntää vertaistukea, koska sillä on todettu olevan myös suuri merkitys sydänpotilaan omahoidon ja kuntoutumisen tukena.

Miten sydänsairaus on vaikuttanut Sinun arkeesi ja mitkä keinot ovat auttaneet Sinua eteenpäin?

Kerro ja jaa omat vinkkisi yhteiseen keskusteluun, johon osallistuvat myös Sydänliiton koulutetut verkkotukihenkilöt. Mietitään yhdessä keinoja, miten voimme iloita jokaisesta päivästä sydänsairaudesta huolimatta 🌻🙂🌻

Kaikki vinkit ovat tervetulleita 🙂👍

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 17.10.2018 klo 18:32

Hei maanvaiva! Olen myös sitä mieltä, että kysy vain ensin lääkäriltäsi. Olen vähän selvitellyt noita aineita, kun mullekin on niitä kaikenlaisia suositeltu sydän ja varsinkin nyt tuohon Parkinssoniin. Hyvin monissa julkaisuissa varoitellaan niistä, ettei omin päin saisi niihin ryhtyä. Monet noista ns. luontaistuotteista ei sovi sydänlääkkeiden kanssa yhteen. Siinä voi mennä ojasta allikkoon. Ja tulla kaikenlaista lisävaivaa ja sitten ei kehtaa lääkärille sanoa mitä syö. En kyllä suosittelisi, pitäydy vain lääkärisi määräämissä tuotteissa. Sinulla on jo kyllä kaikenlaisia vaivoja niinkuin minullakin, ettei kaipaa yhtään lisää mahdollisia sivuvaikutuksia.
Ei taida nuo koiruudet mitkään rodut olla varsinaisia sisäolijoita. Ei tuo meidän mieskään kyllä sadeilmoista oikein tykkää, mutta silti kun ulos menee ei tulisi takaisinkaan. Piti oikein ostaa sille sadetakki. Varmaan pian kumisaappaatkin ja sitte pakkaskengät!! Nyt tuo herra on 6 kk, eli just murkkuiäs, kun pentuoireet loppu, hetken oli rauhallista. Saas nähdä koska se aikuistuu ja rauhottuu...
On tuolla koirakaupois jos minkälaista kausivaatetta niillekin. On bisnes silläkin puolella kovaa näköjään.
Teillä taitaa olla jo pysyvät lumet?? Täällä vasta lehtiä haravoidaan. Toissapäivänä tein 6 tuntia niiden kans töitä ja nyt on sitte ollu nukkumattomia öitä särkyjen kanssa. Tekis mieli kirota tuo Herra Parkinsoni hornan tuuttiin. Mutta se kun ei tottele vaikka kuinka sille piruilis!!!!!
Älä ala tekemään kokeiluja, ei olis yhtään kiva kuulla, että sulle olis tullu niistä vaivoja.Hyviä talavenodotuspäiviä. 😳😳

Käyttäjä kirjoittanut 21.10.2018 klo 10:27

Syon mie nyt tuota ubikinonia lääkärin luvalla muttei ainakaan vielä ole mitään vaikuttanut, paitsi kukkaroon. Kun ostin sitä kalleinta, koska olen pösilö ja aattelen että kallein olisi parasta. Kokeilen sitä kaksi kuukautta. Eelleen on jalat ikään kuin verenkierto ei riittäisi niihin asti. Kuvailisin tunnetta, että sädetikku räjähtäisi polvessa ja siitä sätelisi alaspäin tulipalloja. Ja ylöspäin nousisi vitutus. En tiedä kumpi on suurempi vaiva, jatkuva vitutus kun on kipuja vai toisinpäin. Olen joutunut iltasin syömään vahvaa särkylääkettä.

On sitä lunta jo pysyvästi muttei niin paljon, että voisi hiihtää. Koirat tykkää pyöriä lumessa koko ajan, ei sisäkoira malta olla sisällä yhtään. Mulla on lisäksi pihalla persoonahäiriöinen kettu joka leikkii koirien kanssa ja syö niiden kanssa samasta ruoka-astiasta. Kissoja ei sitten uskalla päästää ulos ja ne ei ole kovin hyvällä tuulella.

Huomenna Rovaniemelle pitäisi aueta ensilumen latu ja mie lähen sinne hiihtään. Ja samalla käyn ottamassa hoitoja jalkoihin. Otan kissat ja koiranpennun mukkaan. Mie lähen nyt ulos puhutteleen tuon ketun ja yritän sille selittää, että lähtisi nyt hyvällä pois pihaltani.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 22.10.2018 klo 11:04

Heips! maanvaiva.
Anna ketun pyöriä pihalla, kokeile mitä se sanoo kiissoihin pidä kissa narussa. En usko että se niihinkään vihamielisesti suhtautuu, kun ei koiriinkaan.
Onko sulla tutkittu jalkojen verenkierto ettei siellä ole valtimoissa tai laskimoissa tukoksia tai laskimoiden lääpäsysteemi toimis kunnolla. Jos se ei toimi jalkoihin muodostuu liikaa verenpainetta, kun veri jää sinne alas.
Pitkä sulla tulee hiihtopaikalle, no taitaapi sulla olla muutakin asiaa sinne Rovahniemelle. Eikös vaan mennytkin hvin tuo Lapin murre.
Se on pirullinen vaiva, kun säryt ovat päällä yötä päivää. Tuttu tunne ajoittain. Siinä on pinna koetuksella!! Täällä vain pitää plusasteita ja aurinko paistaa. Tänään menen koiran kans uimakouluun, saas nähärä kuinka käy, oppiiko tuo kroolaamahan, vai meneekö perinteistä koiraa!! Toivottavasti pääset jossain vaiheessa niistä säryistäsi eroon, koita kysyä lekuriltasi noista verenkierto-ongelmista jaloissasi!!🙂👍🙂👍🌻🙂🌻

Käyttäjä kirjoittanut 23.10.2018 klo 13:34

En mie taija päästää kissoja ketun kanssa leikkiin, kun yksi kissa on jo naapurista kadonnut. On kettu aika arvaamaton kuitenkin.
H-n pannee joka sanaa Torniojokelalaiset ja mie olen Ounasjoelta ja puhun lähes kirjakieltä.

Mulla taitaa olla enempi vikaa kuitenkin perseessä kuin jalassa, sano lääkäri. Onneksi ei sanonut vian olevan päässä. Huomenna sitten menen eri tutkimuksiin taas. Teen minä ihan töitä täällä enkä vielä päässyt hiihtään, kun latuva vasta tehään mutta torstaina pitäsi päästä, jos pakkaset vaan jatkuisivat.

Sitten rupesin miettiin, että sanoko se kuitenkin vian olevan takareiden verisuonessa. Kun lääkärin ikkunasta näkyi ulos vaaralle, en muuta aatellut kuin hiihtämistä. Vika kuitenkin on parannettavissa.

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 23.10.2018 klo 13:59

Muistutus!

Tänään tiistaina 23.10. Tukinetissä on jälleen Sydän Chat klo 18-19.30. Tällä kerralla chatin aiheena on:

Sydänpotilas, pelottaako liikunta? Vinkkejä arjen liikuntaan ja liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Chatissä on mukana Sydänliiton liikunnan asintuntija.

Tervetuloa mukaan!🙂🌻

Käyttäjä kirjoittanut 25.10.2018 klo 13:36

Nyt olen hiihtänyt pari tuntia ja illalla vielä lisää. Eikä koske mihinkään paikkaan.
Multa ehkä leikataan perseestä joku hermopinne, jos se ei mene jumpalla pois. Miekö niin rakastinkin jumppaa ja nyt sitä pitää oikein tunti päivässä tehä jumpparin kanssa.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 30.10.2018 klo 14:18

Taas menee pienet pakkaset persuuksilleen. loppuviikko on + 8 astetta.
Ei taida tulla talvea tännepäin suomea. Perjantaina oli pääkallokelit, ei pysynyt asfaltilla pystys ihiminen eikä koirakaan. Hyvää vain tuntuu tekevän Parkinsonille tuo koiran kans liikkuminen. Jäsenille sekä päälle! Sydän ei onneksi oireile noilla lenkeillä pahemmin, vauhti on mukavan leppoista. Painoa on pudonnut keväästä 7 kg eli 14 voipakettia. Aikapaljon kun sen noin laskee, iso repullinen! 2 dibeteskin tykkää siitä kovasti. Viä kun sais nuo nukkumiset kuntoon, mutta taitaa se olla turha toivo,kun unet on ollu kateis jo 40 vuotta. No orotellahan Joulua kumminkin hyvillä mielin ja hevoonen suroo, kun sillä on isoo pää!!😍🌻🙂🌻

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 11.11.2018 klo 16:12

Soli sitte isänpäivä!
Aika raskas ja toisaalta tosi mukava eli kokonaisuutena ristiriitainen tunnepuolella. On se imeellistä tämä normielämä. Likka tuli kotiin torstaina, ja oli tosi mikavaa, perjantaina kävin hänen kanssa uimassa lekkeilytimme koiruutta. Lauantaina kävimme vaimon kanssa ajeluttamassa kotiseutukierroksella 91v ystävämiestä. Oli tosi antoisa päivä kaikille.
Isänpäivä oli aika vaikea niinkuin mulle aina, kun vanhin tytäe ex liitosta ei vieläkään hyväksy minua ja toinen ei pysty muistamaan isänpäivänä, vaikka muuten yhteydet pelaaa. Vanhimman tyttären poika sentään muisti lähettää onittelut paapalle, kun on nyt itsekin isä. Ottaa aika lujalle nämä aisat edelleen, vaikka erosta on jo 30 vuotta. ja vahvasti on mielessä 48 vuotta sitten kuollut pieni tyttövauvakin.
Potenttiaalinen väypoika sitten järjesti yllätyksen ja tuli käymään. Hän on kyllä oikein unelmavävy, jos siitä totta tulee, suunnittelevat nyt kyllä yhteen muuttoa. Toivottavasti.
Jännä tunnelma, kun toisaalta ottaa vähän sydämen päälle ja toisaalta helpottaa noita Parkinsonin oireita. Siis kumma tunne, kun tuntee!!!☺️❤️☺️🌻🙂🌻
Ihan hyvä niin. Mutta vois se elämä joskus olla helepompaakin, mutta en tiedä osaisko sitä sitte elää?? Jos se olis heleppoo!!
Hyvää Joulun orotusta kaikille! Haloo, mitä Teille kuuluu!??

Käyttäjä kirjoittanut 13.11.2018 klo 13:44

Aivan tavallista kuuluu. Käyn jumpassa, en osta sydänmerkki-tuotteita, koska pidän sitä rahastuksena. Liikun yli 120 sykkeellä, koska sydämeni sen sallii. Viikonloppuna hiihin kilpaa vähäsen, en pärjännyt, mikä ei yllättänyt edes itseeni. En ees tullut maaliin.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 13.11.2018 klo 19:46

No sehän oli kova kilpailu!! Enpä tiedä kuka sillä sydänmerkillä rahastais. Väliäkös sillä, kun ne eineet ovat kuitenkin meille sydänpotilaille sopivia ja muutenkin terveellisiä. Saapihan sitä sydänpotilaskin rehkiä, jos kunto sallii, mutta järki kädessä ja tossut jalassa. Sulla tuo normaalikunto on huipussaan, mutta monella sydänpotilaalla se on alakantissa ja silloin pitää varoa reuhtomasta ja kasvattaa kuntoaan maltillisesti noin 120 sykkeellä jolloin kunto nousee huonokuntoisilla ja vähän paremmilla säilyy hyvänä.
Pamahti juuri mieleen maanvaiva, kun olet pohjoisen asukki, niin pitkäkö on se ns. poronkusema, siitä aina puhutaan, mutta en mistään ole sitä pituutta löytänyt? Siis kilometreissä. Onko se vain vitsi vai todellinen mitta!?

Käyttäjä kirjoittanut 14.11.2018 klo 13:33

Ei kai se voi olla just prikulleen todellinen mitta, koska kukaan ei tiedä koska poro seuraavan kerran kusasee. Voi olla pitkäkin matka, ennätys lienee 7.5 km, en tiedä kuka tuon mittasi. Paskoa poro pystyy liikkuessa muttei kusasta. Eli juosten kustu ei ainakaan johdu porosta.

Sydänmerkin käyttö maksaa 500 euroa/ tuote/ vuosi. Kellään pienyrittäjällä ei ole tuohon varaa vaikka tuote olisikin sydänystävällinen. Esim. mun poronliha.
Pelkkää rahastusta sydän- ja muilta liitoilta.
Yhtä terveellistä ruokaa saa pien-ja lähiruokatuottajilta, kun vaan viitsii tutkia ravintosisältöjä.

Ja nyt muuten sitten lopetan puhumisen sydänasioista. Mulla on toimiva sydän eikä siitä enää juttua riitä. Väkisin ei viitti asiasta juttua vääntää.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 15.11.2018 klo 16:07

Oli tyhjentävästi kerrottu mikä on poronkusema. Kiitos.
Kyllähän yrittäjä laittaa sen sydänmerkin käyttöhinnan tuoteen hintaan, joten me käyttäjät sen loppupeleissä maksamme. Ja minä ainakin hyvillä mielin. -Se on sitten yrittäjän murhe, jos hän ei sitä hintoihin sisällytä! Onhan se juuri niin, että pientuottajilta saa sydänystävällisiä tuotteita ilman merkkiäkin. 🌻🙂🌻

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 03.12.2018 klo 14:25

Muistutus!

Tiistaina 4.12. klo 18-19.30 Tukinetissä on jälleen Sydänliiton järjestämä Sydän Chat, jossa ollaan arkielämän kysymysten äärellä.

Tervetuloa siis mukaan vaihtamaan ajatuksia ja kuulumisia vertaisten kanssa! 🙂👍

Käyttäjä kirjoittanut 07.12.2018 klo 09:21

Taisi olla jo vuoden viimeinen chatti enkä jaksanut tai halunnut tms tulla. Olen jotenkin yrittänyt elää etten välittäisi mitään koko sydämestä. Olisin kuin normaali ihminen jolla sydän toimii ilman, että sitä koko ajan ajatteee tai siitä keskustelisi jonkun kanssa.
Yleensä, kun on suuria haaveita, laskeutuu sieltä mehevästi alas. Eikä siitä sen enempää.

Hyvää Joulua sydänihmisille.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 08.12.2018 klo 17:00

Oikein hyvää Joulua sinullekin maanvaiva🙂🌻🙂🌻. Niinpähän tämä elämä näyttää aina silloin tällöin, ettei siellä onnen huipulla kauaa keikutella kerrallaan.
Ei tuo Parkinssonikaan näytä tykkäävän työteosta, ottaa vähän päähän. Kävimme mökillä yökyläs ja tein pari kaatunutta puuta klavuiksi ja keräsin vähän naapurin metsästä latvoja polttopuilsi. Tuntui tosi hyvältä sen aikaa, kun oli kroppa lämpimänä, mutta ans olla kun kroppa homman jälkeen kylmeni niin alkaa pirulliset säryt. Ottaa kupoliin, kun sydänvaivat ovat helpottaneet, niin nyt taas pukkas tällaisen krempan. Oon vähä yrittäny protestoida tuon yläkerran isännän kans, etteikö sitä täs elämäs mikään riitä. Hän yrittää näköjään opettaa mua hiljaa kävelemään, mutta kampoohin laitan loppuun asti!! Omasta mielestä nyt jo piisaas uhdelle ihmiselle, mutta isäntä vain on toista mieltä!! No. olokohon sitte, että saa sekin mielestänsä jotain aikahan!!😑❓😑❓
Kaikille kuitenkin HYVÄÄ JOULUA ja rauhaa sielulle!!