Normaalia elämää sydänsairaudesta riippumatta

Normaalia elämää sydänsairaudesta riippumatta

Käyttäjä Nimetön aloittanut aikaan 20.03.2018 klo 11:17 kohteessa Aikuisen elämää
  • Suljettu
Käyttäjä kirjoittanut 20.03.2018 klo 11:17

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi suurimmista kansantaudeistamme.Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä ovat esimerkkejä sairauksista, jotka vaikuttavat hyvin monen suomalaisen elämään. Sairaudesta huolimatta elämää tulisi kuitenkin pyrkiä jatkamaan mahdollisimman normaalilla tavalla huomioiden toki sairauden mukanaan tuomat muutokset ja rajoitukset.

Lääkehoito ja terveelliset elintavat muodostavat onnistuneen hoidon kulmakivet. Kannattaa myös hyödyntää vertaistukea, koska sillä on todettu olevan myös suuri merkitys sydänpotilaan omahoidon ja kuntoutumisen tukena.

Miten sydänsairaus on vaikuttanut Sinun arkeesi ja mitkä keinot ovat auttaneet Sinua eteenpäin?

Kerro ja jaa omat vinkkisi yhteiseen keskusteluun, johon osallistuvat myös Sydänliiton koulutetut verkkotukihenkilöt. Mietitään yhdessä keinoja, miten voimme iloita jokaisesta päivästä sydänsairaudesta huolimatta 🌻🙂🌻

Kaikki vinkit ovat tervetulleita 🙂👍

Käyttäjä kirjoittanut 04.03.2019 klo 12:49

Tullee tietenkin pitkät unet, koska menen aikaisin nukkumaan ja lisäksi nukun päiväunet.

Olen nyt aloittanut uuden työni Norjassa, olin viikonlopun töissä ja vähän järjestin työasuntoa. Nyt vapaapäivä ja kotona. Ei ollut vaikea saaha eläimille hoitajaa, kun tarjolla oli Lapin kevät ja tunturit, pakkanen täynnä porroo, lohta ja marjoja. Ihan on jonoksi asti hoitajia.

Kyllä lisäksi luulen, että sydämessä on joku v----lleen. Mie yritän olla, että menisi ihan itsekseen ohi. Enkä tänään hiihä vaikka sää on kyllä just prikulleen sopiva.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 05.03.2019 klo 17:31

hohhoijaa mitkä eväät, pitääskö panna hakemus eläintenhoitajaksi sulle. Miten sun sydän oirehtii??
Onko sulla pitkä projekti Norjassa?
Nyt loppu mulla kuivuriremontti, oli jo aikakin, meni mies vähän! hapoille!!
Turuus kävin likan kans kattomas pesuhuoneremppaa sen asunnolla. Elokuulla vasta olis homman vuoro, mutta ans kattoo, on vähän kaukana työmaa, taidamme antaa sen muille hommaksi, purkutyöt ehkä vois tehdä, jos silloin on äijä vielä voimissaan. Nyt pitää kyllä huilata aikalailla. Jaa niin se huilaaminen taitaa siellä lapis tarkoittaa kyllä jotain muuta kuin lepäämistä? Vai mitä.
Komiaa kevättä kaikille!!

Käyttäjä kirjoittanut 09.03.2019 klo 07:55

Sukset huilaavat hyvin eli on liukkaat.
Kolmen kuukauden sopimus on nyt, mistä sitä sitten tietää miten se jatkuu.
Muuten mennee hyvin vaikka on iltasin koti-ikävä eli eläinikävä.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 10.03.2019 klo 09:23

Siä Norjas on varmaan ollu hiliaasta nykyään, kun on nuo hiihrot menos ja kaikki on siä ja Olavikin on ollu siä koko aijan. Ei sitte Iivo päässy sitä kättelehen.
Kevät tuloo kovaa vauhtia, nyt justihin sataa keväästä lunta, joka sulattaa sitä vanahaa pois. Taitaa olla jo kuures hattu kannon päähän, niinkuin vanaha kansa sanoo. Siis viä vanahempi kuin mä. Seitttemän niitä pitäis tulla Matinpäivän jäläkehen!!
Koira on taas pitäny äijää liikentees mukavasti, pitää vain olla nastalenkkarit jalaas, ettei oo alvariinsa seliällänsä. Siis mä!!
Pitää taas lähtiä kohta mökille kattomahan joko ovat saaneet vietyä pois tuulen kaatamat puut ja loput pystystäki "Kaukamettästä". On muuten saran metrin pääs...
Siinä on sitte mukavaa hommaa keväällä,kun keräilee latvoja polttopuuksi, kunhan vain muistaa teherä hissukseen, pitää vissihin ottaa koiruus kaveriksi!! Jos se vähä hillittis.😉😉
Hienua kevättä kaikille, jokka sitä orottaa.
🌻🙂🌻🌻🙂🌻

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 14.03.2019 klo 10:52

Nyt mennähän huomenna sinne mökille. Puut on kuulemma jo tienvarres, maanantaina lähteny. Saas kattoo tuleeko rahaa vai pitääkö vielä maksaa mettäyhtiölle!!??
Koiruuden kans mennähän taas hankikannolle jos se viä pitää. Ainaki lunta on tullu aikalailla sen paalle. Ei taira koiruuresta näkyä kuin hännänpää, kun se sia paineloo...
ens vuonna pitää sitte panna taimia istuhun sinne, kun meni puhtahaksi koko alaue , ei oo onneksi iso alue n. 0,4 ha. On siinäki mukava homma pariksi tunniksi sitte, jos silloon on viä hengis.
Kiva kun tuloo kesä, ei tartte trompia triivuus!!
Sitä orottelua kaikille ja syrämmellistä tulevaa pääsiäästä!! Syörähän mämmiä, niin että napa paukkuu ja .....☺️❤️☺️❤️☺️❤️

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 18.03.2019 klo 18:48

Siä oltihin mökillä viikonloppu. puut oli tienvarres ja saunaa lämmitettihin... Mutta olihan ristiriitainen olotila, tunteet heilahteli niin ettei tullut paljokaan nukuttua.
Saimme kahvikutsun vanhimman tyttäreni pojan perheeseen. (Siis tämän tyttären kanssa on välit olleet poikki 33 vuotta, eikä minua ole hyväksytty edes lastensa isoisäksi, tämän pojan kanssa meillä on ollut vähän yhteyksiä viime vuosina harvakseltaan).
Nyt kun pojalle on muodostunut perhe ja syntynyt poika hän on morsiamensa kanssa päätäneet, että minun kuuluu olla osana heidän elämäänsä! Todella hienoa ja olen tosi iloinen siitä... Mutta kyllä se aiheutti sellaaisen tunnemykskyn sisälläni ja aivoissa, ettei paremmasta väliä. Oli todella ristiriitaiset tuntemukset, toisaalta kaikki vanha p...a löi hurjasti päälle ja toisaalta ilo siitä, että nyt on tällainen tilanne. Tuo Parkinsonin dopamiinin puutos aivoissa tuntuu sekoittavan totaalisesti tunnepuolta tällaisessa tilanteessa ja tuntui ettei sydänkään oikein kestä tuollaista mykskyä!! Mutta hieno oli käydä ja pitää neljättä polvea sylissä, kun en ole saanut omien lasteni elämässä olla mukana niissä tapahtumissa,
rippi, valmistujais, vihki ym. tilaisuuksissa. X- on hallinnut heitä niin totaalisesti. Ja kostanut minulle sillä tavalla. En vain tiedä mitä? Sitäkö ettei hän saa enää heilua kurkullani puukon kanssa, tappio kai sekin..... Elämä on!!!!
No yritän pysytellä hengissä. Tyttäremme tulee viikonlopuksi, kun meillä on 30v hääpäivä nykyisessä liitossa. Saavutus sekin vai mitä!!??☺️❤️☺️☺️❤️☺️

Käyttäjä kirjoittanut 20.03.2019 klo 11:17

Sairaalassa ollut jo jonkun aikaa.Ensin tuli keuhkokuume,sitten kaikkee muuta.
Eilen sain jo ruveta tekemään vähän etätöitä,muuten olen vaan ja siinä en ole kovin hyvä.
Suoraan sanoen mua vituttaa sangen suuresti.
Muutama viikko sitten mie hiihin kymmeniä kilometrejä ja nyt jaksan jumpparin kanssa kiertää osaston.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 21.03.2019 klo 20:48

voi vitsi mv, koeta toipua hyvin ennenkuin rupeat ryskähommiin. Tuo keuhkokuume vetää kyllä voimat pellolle taikka tunturiin. Toipumista ja voimia sinulle.🌻🙂🌻🌻🙂🌻

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 22.03.2019 klo 07:09

Voi mörkö että tulitkin kipeäksi maanvaiva! Tykkäätkö lukea tai kirjoitella tai piirtää jotain, jos se veisi vähän mieltä pois ärsytyksestä kun ei pääse tai pysty liikkumaan niin paljon kuin mieli tekisi? Tai opiskella vaikka kasviota tai vierasta kieltä tai jotain... Etätöiden tekeminenkin on varmaan hyvä jos se auttaa aikaa kulumaan.

Käyttäjä kirjoittanut 22.03.2019 klo 08:44

Tykkään mie tietenkin lukea mutta kirjan auki pitäminen on aika raskasta. Kuuntelen e-kirjoja. Opettelen norjaksi ammattisanoja, kilpasuunnistusmerkkejä, ravinto-oppia,opiskelen valelääkäriksi.. Mutta ikkunasta näkyy luminen vaara ja hiihtäjiä ja taidan tulla hulluksi.

Käyttäjä Joie kirjoittanut 22.03.2019 klo 13:36

No voi ei, mikä v-mainen ajankohta sairastua. ☹️ Kovia tauteja tuommoiset.
Pikaista paranemista! 🙂🌻

Käyttäjä kirjoittanut 23.03.2019 klo 08:47

Kiitos.
Lähes koko osasto tyhjeni viikonlopuksi, mie jäin. Mutta tänään saan mennä siskoni kanssa ulos käveleen. Jihuu.

Mitähän alkaisi nyt opiskeleen? Töitä ei saa tehä viikonloppuna. Olen katsellut sairaalan työntekijöitä ja mielummin olisin tuollainen siivooja, en tiedä mikä hänen ammattinimikkeensä on. Mutta hän saa tehdä kaikenlaista työtä, kantaa ruokaa, pyyhkiä pölyjä... Yksi kerta hän istui varastossa ja laittoi sukkia rullalle ja menin mukaan. Ota sukka, ota toinen sukka ja mittaa onko samankokoinen ja laita rullalle. Sitten saa kohta tehdä muuta. Mutta en mie kyllä jaksaisi hymyillä niin paljon.
Mie en enää seuraa heitä, koska se voi häiritä.
Yksi päivä seurasin ylilääkäriä mutta se on kyllä sellaista touhotusta, etten sitä viitsi tehdä. Mutta siinä ei tarvisi hymyillä.

Pitää lähteä jumppaileen ja kiertään osastoa. Ei edes viikonloppuna saa vaan olla. Olen kyllä ruvennut pitämään tuosta olla vaan sanomisesta. Musta taitaa olla hiven ainesta masennukseen. En mie kelleen kyllä nyt v---le mutta huomaan kuinka helposti sitä haluaisi vaan mennä olla vaan tilaan, jos ei ole tarkkana.

Käyttäjä Tiffany3 kirjoittanut 23.03.2019 klo 10:11

Vinkkinä vain. Voisit opetella viikonlopun aikana yhden vieraan kielen eihän se sinulle vaikeuksia tuota tai miettiä Grönlannin läpi hiihtämistä, kun sinulla on noita hiihtokilometrejäkin tuhansia takana jo tänä talvenakin. Kyllä tekemistä riittää. Vain mielikuvitus on rajana.

Käyttäjä kirjoittanut 23.03.2019 klo 20:02

Kiitos vinkistä. Uusia kieliä en enää opettele vaan yritän kasvattaa sanavarastoa.
Grönlandin halkihiihossa menikin pari tuntia, kun ekana googlasin Johanna Nousiainen joka ylitti Grönlannin jäätikön ensimmäisenä suomalaisena naisena vuonna 2010. Sitten löytyi kaikenlaista miten hiihtoon valmistaudutaan, mitä syödään, varustus jne.
Melkein mie tuon jo osaan, enää puuttuu itse se hiihto.

Pääsin toisenkin kerran ulos toisen vieraan kanssa ja koirakin oli mukana.
Hyvä päivä, kunhan en vaan alkaisi liian hyvin viihtymään.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 24.03.2019 klo 18:50

Se valelääkärin homma vois ollakin mielekiintoinen pesti. Ja jos siihen ryhtyis ihan julkisesti, eihän siitä saisi edes tuomiota. Ei muuta kuin valakoonen takki päälle, kyllähän niitä siellä varastos on, jos meet muka niitä sukkia rullaamahan voisit kaapata sieltä sen takin ja kveleskelemään edestakaisin pitkiä käytäviä. Ei tarttis edes mitään puhua, kuin vain nyökkäillä puolelta toiselle, niin kyllä olis hetken päästä taudistaan kyselijöitä.
Olis kiva koittaa joskus!!🌻🙂🌻🌻🙂🌻