maanvaiva, vaikka tuo oli osotettu IisaMarille niin anteeksi, myös minä puutun keskusteluun.
Minä joskus pelkään suorapuheisuutta, joskus en. Riippuu yleensä kovasti tilanteesta. Tai toisaalta en minä sitä pelkää. Olen tai ainakin pyrin itsekin olemaan suorapuheinen, mutta ehkä en niin räväkkäällä tavalla. Ja joskus en uskalla. Mutta yritän koko ajan oppia puhumaan asioista niinku ne on. Arvostan suorapuheisuutta ihmisissä, minun mielestäni asioista kuuluu puhua suoraan eikä selän takana. Mutta juuri suorapuheisuus ja räväkkyys ovat varmaan se "pelottava" yhdistelmä koska sillon ne asiat tule niin suoraan kuin myös monesti silleen vahvasti. Tai miten sen selittäis? Silleen omalaatusella ja no, vahvalla tavalla.
Ja sitten just "naikkonen" esimerkiksi ei oo suorapuheisuutta, se on sitä räväkkyyttä tai ajattelemattomuutta tai tottumuskysymys tai jotain. On totta ettei se oo kulttuuriero, se tarkoittaa just sitä mitä tarkoittaa. Silleen aika jännä että IisaMari on jo toinen ihminen jonka kuulen käyttävän sitä. Yksi minun ystävä käyttää myös joskus ihan ystävällismielisesti sitä sanaa. Mutta nyt kun aattelee niin kyllä se oikeesti on asiaton, varsinki ku ei toiset ihmiset sitä välttämättä tajuu ettei ite tarkota sillä mitään.
Ääää... Mun ajatukset menee ihan solmuun vaan, ei niistä saa tolkkua.
Mut ei siinä räväkkyydessäkään oo mitään vikaa. Ihmiset on omanlaisiaan. Se on vaan hyvä. Minä en oo pistänyt pahakseni koskaan mitään IisaMarin sanomaa. Ok, joku muu on pistänyt mut se ei oo mun juttu.
Mutta tietty jos räväkkyys menee sillai liian pitkälle (en kyllä puhu nyt kenestäkään täällä tukinetissä) niin ei oo niin hyvä juttu.
"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan."
"Kohtele muita niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan."
Minä aattelen nuo jotenki aika eri tavalla. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, minä en aattele ittiä metsän paikalle, vaan huutajan. Ja ajattelen että haluan ja yritän huutaa nätisti koska haluan nätin vastauksen. Jos jaksaa huutaa monta kertaa nätisti niin kyllä se nätti vastaus sieltä vielä tulee. Ja toi toinen. Jos minä olisin jollekin paskamainen, niin haluaisin että mulle huomautettaisiin siitä. Tai ainaki vaadittais perusteluja. Koska en minä halua olla paskamainen ihmisille. Vaikka ymmärrän kyllä että siinä tulee vaan helposti vastattua samalla mitalla. Niin siksipä minun ei pitäis vastata paskamaisuuteen paskamaisuudella. Meneepä sekavaksi. Älysittekö pointin?
Olipa järkeä kirjottaa ees mun mielipide ku on niin sekava. Ja sitäpaitsi paraski puhuja oon... Tosiaan en koskaan oo paskamainen toisille, en. Oikeesti oon ja yleensä kadun sitä paljo jälkeenpäin. Ja muutenki muissakin asioissa niin paraski puhuja mutta ei anneta sen häiritä.
Jos sulla maanvaiva menee monta päivää kirjottaa ajatuksistas niin minä sen sijaan turhan usein kirjotan niitä sen kummemmin miettimättä. Niin että saisi vaikka miettiäkkin vähän enemmän. Mutta olisi kyllä mukavaa vaihtaa ajatuksia teidän kanssa. 🙂