Taidat tosiaan olla niin toivoton tapaus kuin haluat vakuuttaa. "Minusta ei ole mihinkään, haluan kaiken, ja mitään en tee." Toivotaan, että äiti taas auttaa ja loihtii sinut uusiksi! Pärjäile!

J88 kirjoitti 23.6.2011 11:12

On tietenkin totta, että ihminenhän kehittyy koko ajan, mutta itse tarkoitin nimenomaan sitä pohjaa, mikä luodaan lapsena. Esim. liikunnassa se tärkein vaihe on se lapsuus, jolloin lapsi kehittyy fyysisesti kaikkein eniten. Silloin lapsen pitäisi nimenomaan harrastaa liikuntaa. Silloin luodaan se pohja.

Kun nyt sitten 22-vuotiaana alkaa harrastaa liikuntaa, niin tilanne on täysin eri kuin olisi aloittanut esim. 5-vuotiaana. Kun lapsena on aloittanut, niin sitä pohjaa on oppia nopeammin uusia urheilulajeja kuin myöhemmin aloittanut. Se liikunnallisuus on siellä pohjana. Eihän tuo ole estänyt minua harrastamasta liikuntaa, mutta se vain ei ole enää mielekästä, koska tuota pohjaa, mikä luodaan lapsuudessa ei ole. Se vaikutus vain on todella suuri ja sitä voidaan kysyä ihan keneltä tahansa liikunnan parissa työskenneeltä.

22-vuotiaana aloittava henkilö ei ikinä tule saamaan kiinni henkilöä, joka on aloittanut liikunnan ja urheilun 5-vuotiaana. Se vaikutus ei ole millään muotoa enää samanlainen. Liikunta vain edistää lapsen fyysistä kehitystä todella paljon.

Totta kai aivot kehittyvät koko ajan, mutta se suurin vaihe tapahtuu silloin lapsuudessa. Silloin luodaan sitä pohjaa. Totta kai ne kehittyvät aikuisenakin, oleellinen kysymys onkin, että kuinka paljon ja mille tasolle? Kyllähän lapsesta asti normaalisti kehittynyt henkilö omistaa paljon paremman hahmotuskyvyn, ongelmanratkaisukyvyn, päättelykyvyn, jne. kuin vasta 22-vuotiaana aloittanut. Selväähän se on, että mitä nuorempana on aloittanut, niin sitä paremmaksi ajan kanssa tulee.

Sitä lapsuuden pohjaa ei voi luoda missään muualla kuin lapsuudessa. Paljon pystyy tekemään aikuisenakin, mutta sitä kehittymishommaa pitäisi tapahtua paljon myös lapsuudessa. Tiettyyn pisteeseen asti voin vielä kehittyä, oleellista onkin, että mihin asti? Lapsuudessa on lähtenyt jo sen verran oleellista pois. Mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut, mutta sitä tärkeää pohjaa ei enää saa takaisin, ja se on tässäkin tapauksessa se oleellisin asia.

Olenhan minäkin nyt saanut ajokortin, ollut työelämässä, pelannut jalkapalloa, käynyt kuntosalilla, jne. ja saanutkin kehitystä aikaan. Mutta se, että millä hinnalla ja onko siinä ollut itselleni yhtään mitään hauskaa. Oleellista on se, että kuinka paljon helpommin ja paremmin nuokin asiat olisi pystynyt suorittamaan, jos se lapsuuden pohja olisi kunnossa.

Fakta esim. on se tuossa kuntosalilla käymisessä, kun siitä täällä puhuttiin, että se, mitä on lapsena tehnyt, vaikuttaa todella paljon tuloksiin. Vaikka 5-vuotiaasta asti liikuntaa ja urheilua harrastanut on saavuttanut jo 22-vuotiaaksi asti sellaisen pohjan, jolla tuloksia saa paljon enemmän. Lihaksisto on kehittynyt, fyysisyys on kehittynyt, elimistö on kehittynyt, muut lajit edesauttaneet kehitystä, jne. Sillä vain on todella paljon merkitystä ja tätäkin voidaan kysyä ihan keneltä tahansa liikunnan parissa olleelta. Siitä on niin paljon etua.

Nyt kun sitten itse aloitan liikunnan 22-vuotiaana, niin tilanne on täysin eri. Sitä pohjaa ei ole, eikä sitä enää voi rakentaakkaan, koska se onnistuu vain ja ainoastaan lapsena. Omalla kohdallani ei ole ollut mikään nautinto harrastaa kuntosalia enää. Itse jouduin tekemään parin vuoden työn että sain edes 80 kiloa ylös, moni lapsesta asti liikuntaa harrastanut nostaa tuon ylös ihan ilman mitään treeniä. Ja tässä tulee se ero.

Kun tilanne voisi olla paljon parempikin. Ja kyse on nimenomaan siitä, mitä itse haluan olla. Miten itse haluaisin treenata, minkälainen haluaisin itse olla porukassa, siis minä itse. Ainoa vaan, että se ei enää tässä vaiheessa onnistu.

Ehkä sitä tulee tänne taas kirjoitettua, kun mitään konkreettista ei ole tapahtunut lainkaan.

Hyvänä esimerkkinä on esim. se, että kun joku tällä palstalla kertoi, että ulkonäköään voi muuttaa, niin totta, voihan sitä. Mutta itse kysyn, että mihin pisteeseen asti? Ja minkälaisia juttuja voi muuttaa? Noin kuukausi sitten ostin kaksi vapaa-ajan kauluspaitaa, kahdet uudet farkut, rannekellon ja hiusgeeliä. Noita sitten aina silloin tällöin olen käyttänyt.

Kun nyt katsoo itseään peilistä, niin huomaa sen, että pituutta ei ole tullut yhtään lisää. Samaten kasvonpiirteet ovat edelleen samat. Miesmäisyyttä ei ole tullut kasvonpiirteisiin yhtään lisää. Partakaan ei kasva yhtään sen enempää kuin ennen noiden romppeiden ostoa.

Eli vaikka tuolla aiemmin puhuttiin siitä, että vaatteilla, hygienialla, sun muilla jutuilla voi muuttaa ulkonäköään, niin onnistuinhan minäkin. Muutin ulkonäköäni, mutta paljonko se auttoi yhtään mitään? Vaatteet sun muut rannekellot ja tukkatyylit vain viimeistelevät sen kokonaisuuden. Pituutta, miehekkäitä kasvonpiirteitä, parran kasvuun, jne. nuo eivät vaikuta yhtään mitenkään.

Tuolla tarkoitan sitä, että ulkonäköön voi vaikuttaa vain hyvin rajallisesti. Onhan tuolla armeijakaverillakin tyylikkäät vaatteet, rannekello, hygienia kunnossa, hiustyyli kunnossa, jne. mutta myös ne muut asiat ovat kunnossa. Ja ne asiat tekevät yhteensä sen kokonaisuuden.

Urheilussa on sama juttu. Eivät ne välineet tee vielä hyvää pelaajaa, ne todelliset taidot, lahjat, kyvyt, jne. ovat ne suurin osa. Välineet sitten täydentävät sitä pelaajaa.

Se ulkoinen ja sisäinen miehekkyys lähtee ihan eri asioista kuin jostain vaatteista tai hygieniasta. Pidänhän minäkin hygieniasta huolta, mutta entä sitten? Niin pitää moni muukin, tai ainakin pitäisi. Perusasioita. Ulkoinen miehekkyyskin on asia, mikä merkitsee aika paljon, vaikkei sitä aina niin myönnetäkkään. Se vetoaa eri ihmisiin. Sisäistä miehekkyyttä taas tarvitaan sitäkin enemmän. Siihenkin vaaditaan fiksuutta, johtajanominaisuuksia, jne. Ja niitä kun itselläni ei tutkitusti ole.

Vaikka kuinka yrittäisin, niin aina tulee olemaan selkeä ero itselläni ja esim. armeijakaverillani. Ja on kuitenkin sellainen ihminen, minkälainen haluaisin olla. Tulee aina olemaan erittäin suuret erot siinä, kumpi on ihan oikeasti jotain. Nuo geenit ja synnynnäiset ja miehiset ominaisuudet ovat sellaisia, joita ei voi millään harjoittelulla saada paremmiksi.

Vai miten ihminen saa pituutta lisää, ääntä miehisemmäksi, kasvonpiirteitä selkeästi miehisemmiksi tai karismaa lisää? Kiinnostaisi tietää, miten noita asioita voi enää parantaa mitenkään. Tuossa tulee se todella suuri ero, kumpi on ihan oikeasti mies. Monien silmissä äärettömän fiksu mies ja tulee varmasti olemaan entistä fiksumpi. Minua taasen ei ole koskaan pidetty fiksuna, vaikka ikää on vuoden enemmän.

Selkeä ero, kummalla on ylipäätään edes sananvaltaa missään asiassa. En itse ole minkäänlainen sanoja missään asiassa. Hänellä kuitenkin todella fiksuja juttuja koko ajan. Pienestä pitäen tehnyt kaikenlaista ja omistaa selkeästi omat aivot. Olenko minä tehnyt pienestä pitäen kaikenlaista, osaan korjata erilaisia juttuja, jne? Moni nainen onkin minusta puhunut, että olen todella fiksu ja komea mies? No ei nyt ihan sentään.

Inttikaverisi tulee aina olemaan sinua parempi, sinä et saavuta mitään koskaan mitä haluaisit. PISTE. Tämän ihmeempään johtopäätökseen nyt on vain suhteellisen vaikea päästä, koska itse et nää metsää puilta.

Olen tässä nyt miettinyt näitä juttuja, mutta edelleen on ne samat ongelmat.

Esim. lapsenkasvoisuudesta ei voi millään päästä eroon. Joku kertoi, että parta toisi hieman parannusta, mutta eipä paljoakaan. Parta ei kuitenkaan peitä niitä kasvon piirteitä mitenkään. En usko, että kukaan täällä kiistää sitä, että toiset ovat miehisemmän näköisiä kuin toiset? Ja naiset kyllä arvostavat miehisiä kasvoja. Naiset haluavat miehiä, jotka myös näyttävät miehiltä. Mutta lapsenkasvoinen mies ei näytä miehiseltä, senhän tietävät kaikki.

Joku sanoi myös, että vaatteet auttaisivat. Hyvin vähän kuitenkin. Joissain tilanteissa ne ehkä saattavat kruunata tilanteen, mutta kyllä se ulkonäkö lähtee ihan ihmisen luonnollisuudesta itsestään. Millaisia ovat kasvonpiirteet, ruumiinrakenne, jne. Vaikka kuinka olisi hienot vaatteet, niin eivät ne sitä luonnollista ulkonäköä paranna kuitenkaan.

Ja edelleen joudun tekemisiin tuon oman tyhmyyteni takia. Jatkuvasti. Itseltäni puuttuu se ajattelu ja päättelykyky. Se on fakta, joka on ihan diagnosoitu. Siitä ei kannata alkaa kiistelemään. Ja kuka ihminen oikeasti pitää sellaisista?

Miksi kaikki naiset aina arvostavat miehen älykkyyttä ja viisautta? Viisas ja fiksu mies saa aina arvostusta naisilta, siis ihan aina. Siitäkään ei kannata alkaa kiistämään, se on fakta. Mutta kun itselläni ei ole sitä, eikä sitä voi kaupastakaan ostaa.

On jotenkin erikoista väittää, että pystyisin samaan mihin esim. inttikaverini. Sillä henkilöllä on geenejä, jotka mahdollistavat sen miehisyyden ja naisten suosion. Sillä ihmisellä on luonnollista älykkyyttä ja fiksuutta, miehisyyttä ja vetovoimaa. Siis synnynnäistä vetovoimaa. En voi mitenkään vaikuttaa omaan synnynnäisyyteeni. En mitenkään.

Tai jos voin, niin miten se tehdään? Täällä ovat monet kertoneen vinkkejä ja apuneuvoja, mitä tässä tilanteessa voi tehdä, mutta ne auttavat joko marginaalisesti tai lainkaan. Mitä siis tehdä?

Näihin jos joku voisi vastata, niin olisin enemmän kuin kiitollinen: Miten saan ääneni miehekkäämmäksi? Miten saan kasvoni yhtä miehekkäiksi kuin tuolla inttikaverillani? Miten saan synnynnäistä vetovoimaa ja todella rutkasti? Miten saisin synnynnäistä miehisyyttä lisää ja rutkasti? Miten saisin synnynnäistä päättelykykyä ja fiksuutta lisää?

Miten noita asioita siis saisi lisää? Moni sanoo, että tilannetta voi parantaa, mutta kun noita asioita ei voi parantaa, kaikki tällä palstalla tietävät sen. Ei synnynnäisyyttä voi enää tässä vaiheessa parantaa.

Synnynnäisyys on erittäin suuri asia ihmisessä. Paljon voi parantaa ajan myötä, mutta suurin on se synnynnäisyys, jonka mukaan joudumme elämään. Toinen syntyy tuon näköiseksi, toisella on tällä saralla erityisosaamista. Toisen ihmisen ruumiinrakenne on tuonlainen, joillain on tällainen ääni. Mutta et voi loputtomiin enää muuttaa itseäsi. Et voi muuttaa kasvojenpiirteitä enää mitenkään. Et voi saada ääntäsi enää miehisemmäksi. Et voi saada synnynnäistä vetovoimaa enää lisää, koska sitä tulee syntymälahjana. Geenit ovat syntyessään sellaisia kuin ovat, et voi enää muuttaa niitä, joudut toimimaan geeniesi mukaan.

Tällä saralla myös määräytyy paljon se, miten naiset suhtautuvat minuun. Ulkonäöllä ei naisten mukaan ole niin paljoa kuulemma merkitystä, mutta jollain kumman tavalla se komea ja puoleensavetävä mies kiinnostaa paljon. Jollain tavalla se miehisen ulkonäön omistava kiinnostaa naisia. Ja kun mies on vielä todella fiksu, niin naiset ovat enemmän kuin myytyjä.

Moni ei tällä palstalla oikeasti tajua sitä, kuinka paljon voi todella komea, fiksu, karismaattinen, osaava, pitkä, varakas, jne. mies kiinnostaa naisia. Kaikki naisten arvostamat piirteet samassa miehessä ja naiset ovat todella sulaa vahaa ja arvostavat tätä miestä. Niin monesti naiset ajattelevat, että saisi olla enemmänkin tuon kaltaisia miehiä. Monesti sanotaan, että miehiä on paljon, hyviä miehiä jonkun verran, mutta todelliset laatumiehet ovat harvassa.

Miksiköhän sitten omalla kohdalla nuo naisjutut ovat jääneet väliin? Mietitäänpä: en ole naisten silmissä todellakaan komea ja fiksu vielä vähemmän. Tyhmyytensä takia jatkuvasti ongelmiin joutuva ei ole naisten mieleen, jotain täytyy olla myös siellä yläpäässä. Minulla ei ole karismaakaan, eikä pituuttakaan löydy niin paljoa, että kävisin pitkästä miehestä. Rahaakaan ei paljoa ole, vaikka töissä käynkin. Johtajan ominaisuuksia on tuolla kaverilla vaikka muille miehille jakaa, itse taas olen viimeisenä joka paikassa kun äly ja fiksuus ei riitä.

Kukaan ihminen ei voi sanoa, että kaikki miehet olisivat tuota tai että kuka vain pystyisi olemaan samanlainen, jos vain panostaa. Kyse on geeneistä, synnynnäisistä ominaisuuksista, jne. Kuten sanoin, jotain voi aina panostaa, mutta tässä tapauksessa se ei riitä lähellekkään yhtään mitään tuon veroista.

Kyse on nimenomaan siitä, että haluan olla itse samanlainen. Haluan itselleni myöskin samat mahdollisuudet. Haluan elämältäni juuri tuota. Mutta jokainen ymmärtää, että se ei ole mahdollista. Millään panostuksella et saa synnynnäisiä ominaisuuksia ja geenejä muutettua. On todella typerää väittääkkään muuta.

Tuollaiset miehet ovat äärimmäisen harvassa, siis todella harvassa. Tuollaisia miehiä ei paljoa Suomessa ole, koska se vaatii synnnynnäisyyttä ja paljon. Todella komea ulkonäkö yhdistettynä fiksuuteen, siinä se on.

Omalla kohdallani on vain todella helppo vedota asioihin joihin en voi vaikuttaa. Kun ne kaikki eivät ole kohdallaan, niin ei tarvitse mitään yrittääkkään. Miksi panostaa johonkin vaatteisiin, liikuntaan, jne. kun en kuitenkaan pääse sinne päätyyn asti, minne tavoittelen. Joku sanoo varmaankin, että tällä ruikutuksella ja asenteella ei pääsekkään mihinkään, mutta kuten jo aiemmin tuli todettua, myös ne synnynnäiset ominaisuudet ja geenit estävät sen. Joten voin ruikuttaa miten paljon vain ja asennekkin olla mitä vain. Paljon voisin ehkä parantaa, mutta se ei kiinnosta itseäni lainkaan. Sinne päätyyn, minne tavoittelen, ei päästä pelkästään sillä panostuksella tai yrittämällä.

Kaikilla ihmisillä ei ole samoja mahdollisuuksia vaikka kuinka yrittäisivät.

Tuohon piti siis vielä lisätä se, että en todellakaan tarkoita sitä, että mitään ei voisi enää tehdä, mitään ei voi enää parantaa. Kyse onkin nimenomaan siitä, että kuinka paljon? Niitä asioita, mitä tässä yritän ajaa takaa, ei voi enää parantaa. Geenejään, synnynnäisyyttään, jne, nuo asiat jaetaan syntymässä. Et voi enää muuttaa geenejäsi, ne ovat mitä ovat.

Eli kun täällä joku puhuu, että voisin parantaa asioita, niin totta, voisin parantaakkin. Mutta ne eivät tuo sitä haluttua lopputulosta. Hyvin harva mies on oikeasti laatumies. Kuten sanoinkin, niin hyviä miehiä on jonkin verran, mutta laatumiehet ovat todella harvassa. Sellainen kuin inttikaverini on. Sille on moni mies oikeasti kateellinen. Hänen tasolleen ei pääse kovinkaan moni. Synnynnäisyyttä vain on erittäin paljon.

Jos ongelmana on synnynnäiset ominaisuudet ja geenit, niin et tule ikinä pääsemään lähellekkään. Eivät suurin osa naisista ole sulaa vahaa kenen tahansa miehen kanssa, ei lähellekkään. Itse olen omin silmin nähnyt kuinka naiset kiinnostuvat jo ennen kuin juttelevatkaan tämän miehen kanssa, naiset kiinnostuvat heti. Pitkä, komea, miehekäs mies tulee vastaan, niin naiset kiinnostuvat välittömästi. Ja kun alkavat juttelemaan, niin nainen on enemmän kuin myyty. Tuollaista ei näe oikeastaan missään.

Joten vaikka tässä itse panostaisinkin enemmän kuin paljon, niin tuohon en yllä. Se vaatii paljon enemmän kuin panostusta tai parantamista.

Mieluummin olen kokonaan tekemättä asian eteen yhtään mitään, jos en pysty siihen, mitä haluan.

Se mikä piti siis vielä sanoa, on se, että kun moni sanoo, että voit parantaa ja panostaa, jne. niin oleellinen kysymys onkin, että kuinka paljon? Et voi loputtomiin muuttaa itseäsi todellakaan. Pystyt vaikuttamaan vain joihinkin asioihin itsessäsi, vain joihinkin. Et voi muuttaa kaikkea itsessäsi, raja tulee lopulta vastaan.

Tuolla inttikaverilla on synnynnäiset ominaisuudet ja geenit kaikki kohdillaan. Siksi todella harvat miehet pystyvät tuohon. Siis todella harvat miehet. Olen omin silmin nähnyt kuinka kaikki naiset kiinnostuvat tästä miehestä kun hän tuleekin paikalle. Ilman että sanoo sanaakaan. Pitkä, komea, miehekäs mies, jolla on vielä synnynnäistä vetovoimaa ja paljon. Kun sitten alkavat keskustelemaan, niin nainen on jo todella varhain enemmän kuin myyty. Eikä mikä tahansa nainen, vaan itsekkin todella kaunis ja fiksu. Asenne kunnossa, jne.

Tuollaista näkee todella harvoin, koska hyvin harva mies on tuollainen. Mies voi panostaa vaikka kaikkeen koko elämänsä, mutta silti hänestä ei tule lähellekkään samanlaista miestä naisten ja muidenkin ihmisten silmissä. Kun niin moni ihminen ja nainen kertoo ja ajattelee, että tuollaisia miehiä saisi olla useampiakin tässä maailmassa, niin tietää mistä on kyse. Kun miestä sanotaan aina komeaksi, fiksuksi, ajattelevaksi, osaavaksi, saa muitakin kehuja, jne. niin tietää, mistä on kyse. Miehenä voit panostaa vaikka kuinka paljon, mutta äärimmäisen harva kykenee samaan.

Eli vaikka panostaisinkin asioihin, niin en ikinä tule pääsemään tuohon samaan. Geenit ovat täysin erilaisia, siis täysin erilaisia. Panostuksella voisi päästäkin eteenpäin, mutta eipä se omasta mielestäni ole sen arvoista enää.

Eheytynyt tuolla sanoi, että voisi saada oikeinkin hyvän kunnon. Totta, riippuu kuitenkin siitä, että mikä on mielestäsi hyvä kunto ja mikä on minun mielestäni hyvä kunto. Siinä on varmasti todella iso ero. Ja jos voit saada hyvän kunnon, niin saisitko ihan huippu-urheilijan kuntoa? Tuolla on aika iso ero.

Tässä on juuri kyse siitä, että mihin se oma panostus sitten enää riittääkään.

Kuinka moni tyttö/nainen haluaisi olla koekaniini kokemuksia etsivälle miehelle. Jos seksisuhteita pitäisi saada paljon, voihan siinä itsekin haavoittua. Repivää sellainen elämä.
Ymmärrän huolesi, mutta lähestymistapa on jo valmiiksi torjuva. Siis täydellistä ihmistä, parisuhdetta ja elämää ei ole olemassakaan. Suostuminen vajavaisuuteen elämässä on mm. sitä ettei soimaa itseään vaan opettelee pitämään itsestään ja sitä kautta muista ihmisistä, niistä vajavaisistakin.

En oikein ymmärtänyt viestiäsi, siruja, pahoitteluni siitä.

Mutta kyse ei ole mistään kokeiluista tai mistään koekaniinijutuista. Vaan siitä, että tuo mies on itseäni vuoden nuorempi, mutta silti aikuismaisempi kuin monet 30-40 vuotiaat miehet. Hyvin harvoin näkee noin aikuismaista miestä. Hänellä melkein kaikki naiset ovat olleet vanhempia, 1-10 vuotiaita. Seurustelukumppaneita on ollut 28-vuotiaitakin, vaikka itse on ollut 22-vuotias. Voin kertoa, että tuo 28-vuotias nainen oli oikeasti fiksu, ajatteleva, asennenainen.

Eli jos hän harrasti seksiä jonkun kanssa, niin kyse ei siis ollut mistään kokeiluista tai koekaniineista. Ei hän kenenkään neitsyiden tai ensikertalaisten kanssa ollut tekemisissä. Hänen ei ole siis pakko saada mitään seksiä koko ajan, ei todellakaan. Hänelle vain tulee tilaisuuksia, jotka hän käyttää.

Eikä hän etsimällä etsi mitään seksiä yhtään mistään. Hän vain menee johonkin paikkaan ja yleensä aina joku nainen tekee itse aloitteen. Siitä sitten seuraa jotain. Pelkkää seksiä ehkä, mutta ehkä seurustelusuhdekkin. Ikinä ei pettänyt kumppaniaan, vaikka mahdollisuuksia oli useita. Olen sen itsekkin nähnyt.

Eli eipä tuo mitään repivää ollut, jos tuntisit itse tämän miehen, niin tietäisit mitä tarkoitan.

Ja armeijassa piti huolta todella paljon muista, itsekkin kun olin joka paikassa ongelmissa, niin huolehti asioistani, kertoili fiksuja juttuja, oli esimerkkinä, häneltä olen todella paljon oppinut asioita, jne. Eli hän kyllä pitää huolta myös niistä vajaavaisistakin. Hän kyllä auttaa ja jeesaa muita ihmisiä silloin kun he apua tarvitsevat. Olen sen monta kertaa nähnyt.

Eihän ketään ole täydellinen, ei edes tämäkään mies, enkä minä, etkä sinä. Kyse on kuitenkin siitä, että minkälainen itse olen ja haluanko itse olla tällainen. Ei kenenkään tarvitse olla täydellinen, enkä haluaisi sellainen ollakkaan. Kyse on siis siitä, mitä itse haluan elämältäni ja minkälainen haluaisin olla, miten ihmiset suhtautuisivat minuun, jne. Ja jos olette lukeneet viestejäni, niin tiedätte, että tuo ei onnistu, koska synnynnäiset ominaisuudet ja geenit ovat aika suurena esteenä.

Korjaus edelliseen viestiin, siis naiset ovat olleet 1-10 vuotta vanhempia.

Tuossa wilzu-77 sanoi, että merkitystä on sillä, miten itsensä kantaa. Totta, niinhän se meneekin. Mutta kyse onkin juuri siitä, että millainen olet. Jos olet itse miehinen ja fiksu aikuismainen mies, niin sinuun myöskin suhtaudutaan niin. Jos olet vielä komea, omaat synnynnäistä vetovoimaa, jne. niin myöskin naiset suhtautuvat positiivisesti. Kannat itsesi fiksuna, aikuismaisena, miehisenä, komeana, varakkaana, puoleensavetävänä, jne. ja ennen kaikkea miehisenä miehenä, omaat myöskin sitä miehistä ulkonäköä, niin silloin sinut myöskin huomataan sellaisena.

Jos taas itse hyväksyn itseni vajaana, pikkupoikamaisena, hiirulaisena, tarvitsen jatkuvasti muiden apua, olen jatkuvasti viimeisenä, jne. niin tietenkin minuun suhtaudutaan täysin eri tavoin. Ei niitä oikeasti kauniita ja fiksuja naisia silloin minulle tule, koska etsivät täysin päinvastaista miestä. Jos nainen on oikeasti fiksu, suoraselkäinen, kaunis, asenne kunnossa, niin ei hän ota itselleen riippakiveksi jotain pikkupoikamaista ja hieman naisellista miestä. Kyllä hän etsii itselleen sitä miehekästä ja fiksua miestä rinnalleen, joka osaa ajatella omilla aivoillaan aikas paljon.

Eli jos hyväksyisin itseni tällaisena, niin tilanne ei vain muuttuisi mitenkään. Eivät nuo asiat muuttuisi yhtään paremmiksi, pikemminkin päinvastoin. Mies voisi vaikka kuinka hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, mutta eipä häntä minään fiksuna pidettäisi, eikä komeana, eikä puoleensavetävänä.

Itse en vain halua mitään tällaista. En todellakaan halua hyväksyä itseäni tällaisena vajaana, rumana, ja että tarvitsen jatkuvasti muiden apua yksinkertaisissa asioissa, en omaa johtajantaitoja yhtään, jne. On täysin eri asia auttaa muita ihmisiä kuin olla koko ajan autettavana. Jokainen tarvitsee joskus aina apua, mutta jos tarvitset sitä koko ajan, olet vajaavaisuutesi takia joka paikassa viimeisenä, muut joutuvat pitämään sinusta huolta tyhmyytesi takia, jne. Sinuun suhtaudutaan niin.

Toiset ovat paljon heikompia kuin toiset. Toiset joutuvat enemmän autetuiksi kuin toiset. En halua itse olla sellainen. En todellakaan. Kun päätelykykyä, hahmotuskykyä, älyä, jne. ei vain ole paljoakaan, niin joudun koko ajan vaikeuksiin. Se kyllä kertoo muille ihmisille todella paljon.

Eräs kirjoittaja tällä palstalla jo totesikin, että tämä ei ole mitään tasa-arvoista juttua, toisilla on jo luonnostaan paremmat mahdollisuudet kuin muilla. Joku voi tehdä vaikka kuinka paljon töitä jonkun asian eteen, mutta vahvempi saattaa osata sen jo ihan luonnostaan. Toisia pidetään vajaina ja rumina koko elämän ajan, toiset saavat positiivista huomiota minne tahansa menevätkin. Joitakin ihmisiä ei ikinä sanota fiksuiksi, toiset saavat kuulla sitä koko ajan.

Voit olla jonkin näköinen hyvä "kaveri"/"tuttu" jollekkin oikeasti kauniille ja fiksulle naiselle (siis tällä tarkoitan ihan oikeasti kauniille ja fiksulle), mutta eipä hän halua mitään muuta kanssasi. Hän ottaa kuitenkin sen miehekkäämmän miehen. Ketä on fiksu, aikuismainen, vastuullinen ja omaa myös sitä ulkonäköäkin. Tuollaiset vetoavat aina naisiin.

Hei kaveri J88.
en ole jaksanut lukea tätä ketjua kun niin paljon tekstiä ja silmät 'harittavat'.

Joitakin osia luin, ja mieleeni tuli, että
kun päästät irti tuosta jatkuvasta vertailemisesta itseäsi johonkin muuhun jonkun asian tiimoilta,
voisit kenties saada kuin uuden vaihteen päälle elämässäi.
Olet nuori,
nuorena ajatukset voivat kiertää kehää eniten oman navan ympärillä.
Elämää näkee vain toisissa.
Haluatko narsistiksi?
Narsisti on äärimmäisen hankala luomaan todellista ihmissuhdetta jos pysyvää parisuhdetta haluaa.
Jos on narsisti äärimmäisestä varpaasta äärimmäisen hiustupsuun asti.
Narsistia - egohenkisyyttä - jokaisessa kuuluukin olla,
'rakasta itseäsi'
- mutta ettei 'narsissi' sielussa saa liikaa 'subtraalia', ajatuksen tulisi välillä suuntautua myös toisiin.
Yksinkö sinä elät?

Uuden vaihteen voisikin saada ehkä päälle, mutta onko se sitten enää minkäänarvoista? Oleelliset asiat eivät kuitenkaan muuttuisi mihinkään suuntaan.

Edelleen ne samat ongelmat olisi päällä, miehistä ulkonäköä ei olisi tullut yhtään lisää, fiksuuskaan ei olisi lisääntynyt, etsimiäni naisia ei olisi yhtään sen enempää, jne.

Oleellista tässä onkin se, että on miehiä, joiden ei tarvitse tyytyä johonkin. Vaan he voivat valita. Jos mies ei ole naisten mieleen, niin hänen täytyy vain tyytyä niihin naisiin, jotka ovat hänestä kiinnostuneita. Ne eivät välttämättä ole lainkaan hänen mieleensä, mutta jos ei halua olla ilman seurustelukumppania tai seksiä, on vain tyydyttävä.

Sitten on taas miehiä, kuten tämä kertomani henkilö, joka voi valita aina parhaat päältä. Saa aina ne kauneimmat ja fiksuimmat naiset. Hän voi valita, itse joudun tyytymään. Joku mies joutuu laskemaan rimaa alemmas vaikka kuinka paljon, jotta saisi jonkun kumppanin, tämä mies taas voi pitää rimaa vaikka kuinka korkealla ja kuitenkin onnistuu. Ei kaikilla miehillä ole mahdollisuuksia yhteenkään OIKEASTI kauniiseen fiksuun naiseen, joillain on mahdollisuuksia vaikka sataan sellaiseen, kun on eri jutut kohdillaan.

Ei kaikkien miesten tarvitse laskea todella korkealla olevaa rimaa yhtään alemmas, mutta joidenkin tarvitsee.

Sama ihmissuhteissa. Tämäkin mies on sellainen, että voi ihan hyvin valita, kenen kanssa kaveeraa, ja kenen kanssa on, kun jatkuvasti ihmiset ovat kiinnostuneita hänestä. Toiset sitten eivät millään löydä yhtään ihmissuhteita.

Vaikka mies kuinka panostaisi itseensä, niin ei se tarkoita, että hän saisi kaiken tuon. Ei todellakaan millään muotoa. Paremmaksi ehkä saisi tilanteen, mutta sepä ei itseäni kiinnosta lainkaan.

Kun joku täällä aina sanoo, että jos tekisit sitä ja sitä, niin elämäsi voisi muuttua. Ehkä noinkin, mutta sillä ei ole itselleni mitään väliä, kun en kuitenkaan sinne päätyyn asti voi päästä. Tilanne muuttuisi ehkä paremmaksi, mutta ei niin paljoa kuin haluaisin.

Et voi taistella synnynnäisyyttäsi, geenejäsi, etkä lahjakkuuttasi vastaan. Et voi muuttaa enää niitä mitenkään.

Viime lauseesi sanoikin juuri olennaisen; hyväksyminen on se mitä et osaa.
Sen hyväksyminen mitä olet, mitä et ole, mitä muut ovat jne.

Mietin sinua J88.
Sinulla on tarve sanoa asioita.
Olla olemassa toisillekin kun niitä tänne kirjoitat.
Onko sinulla kykyä myös jakaa asiaa jonka joku toinen sinulle haluaa jakaa?
Miten joustava olet ottamaan vastaan?

Moi J88,

Miten sinulla on mennyt? Oletko edistynyt ongelman ratkaisemisessa?

J88 kirjoitti 22.7.2011 14:48

Oleellista tässä onkin se, että on miehiä, joiden ei tarvitse tyytyä johonkin. Vaan he voivat valita. Jos mies ei ole naisten mieleen, niin hänen täytyy vain tyytyä niihin naisiin, jotka ovat hänestä kiinnostuneita. Ne eivät välttämättä ole lainkaan hänen mieleensä, mutta jos ei halua olla ilman seurustelukumppania tai seksiä, on vain tyydyttävä.

Älä suotta pidä päähänpinttymiäsi totuutena. Ei ole miehiä, "jotka eivät ole naisten mieleen". Jokainen mies voi olla jonkun naisen mieleen, jopa sellaisen, joka on k.o. miehen mieleen. Mieltymys voi olla molemminpuolista, vaikka toinen olisi ns. ruma ja toinen ns. kaunis. Kokemusta on.

Sitten on taas miehiä, kuten tämä kertomani henkilö, joka voi valita aina parhaat päältä. Saa aina ne kauneimmat ja fiksuimmat naiset. Hän voi valita, itse joudun tyytymään. Joku mies joutuu laskemaan rimaa alemmas vaikka kuinka paljon, jotta saisi jonkun kumppanin, tämä mies taas voi pitää rimaa vaikka kuinka korkealla ja kuitenkin onnistuu. Ei kaikilla miehillä ole mahdollisuuksia yhteenkään OIKEASTI kauniiseen fiksuun naiseen, joillain on mahdollisuuksia vaikka sataan sellaiseen, kun on eri jutut kohdillaan.

Entä sitten? Ei sinun ole pakko tyytyä kehenkään. Voi olla, että löydät naisen, jonka kanssa mieltymys on molemminpuolista, voi olla, että et löydä. Sinulla voi olla mahdollisuuksia OIKEASTI kauniiseen fiksuun naiseen. Tai joudut tyytymään kaltaiseesi. Tai et saa sitäkään. Kannattaako lyödä lukkoon tulevaisuuttaan koskevia väitteitä, kun tulevaisuudesta ei voi mitään tietää?
Suhtaudut naisiin aika esineellistäen. Kauneus ja fiksuus on sitä mitä haluat, vaikuttaa siltä, että et välitä ihmisen persoonasta pätkääkään.

Et voi taistella synnynnäisyyttäsi, geenejäsi, etkä lahjakkuuttasi vastaan. Et voi muuttaa enää niitä mitenkään.

Se jo kerran täällä ketjussa osoitettiin, että aivot kehittyvät toiminnan seurauksena. Geenejä ei voi muuttaa, mutta geenit eivät vaikuta kaikkeen, ihmistä voi muuttaa.