Mulla meni jo hyvin, helmikuusta asti mieliala oli hyvä, jaksoin käydä hiihtämässä ja sain siitä iloa ja mielihyvää kuten vanhaan hyvään aikaan. Nyt on huhtikuusta asti ollut vaikeaa, väsyttää enkä saa itseäni liikkeelle liikuntaa harrastamaan, kun mikään ei huvita. Mulla on ihan toivoton olo, etten mä jaksakaan ja inhoan itseäni, kun olen tällainen saamaton laiska. Mulla ei ole ollut ruokahalua pitkään aikaan ja ruoka ällöttääkin. Paitsi, kun syön toisten seurassa, silloin se maistuu paremmalle. Yleensä vaan en syö, koska asun yksin.
Mä tiedän, että nyt pitäisi aktivoida itsensä, aloittaa se masennuksen omahoito, etten taas putoa sinne masennuksen puolelle uudestaan. Mutta kun ei kiinnosta auttaa itseään. Mä toivon, että tää johtuu vaan siitä, kun mun terapiaa harvennettiin, niin jotenkin se muutos aikaansaa tämän. Mut enhän mä nyt loppuelämääni halua terapiassa käydä, joten itsestä sen olisi lähdettävä, ei kukaan mua tule täältä nostamaan, ellen tee itse niin. Mutta en silti saa tehtyä sitä. Töissä käyn, mutta juuri muuta en sitten teekään. Mutta ehkä tää tästä, kun kesä tulee...😋