Mä en vaan jaksa enää.

Mä en vaan jaksa enää.

Käyttäjä SCIM aloittanut aikaan 12.07.2015 klo 19:09 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä SCIM kirjoittanut 12.07.2015 klo 19:09

Olen ollut psykiatrisella osastolla puoli vuotta. Mun on iha hemmetin vaikeaa koko ajan. Äänet ja mieli kertoo että mun pitää riehua koko ajan. Olen nyt kuukauden ollut eristyksessä ja mua pelottaa et ku pääsen täältä pois tuonne osaston puolelle, niin että alan riehumaan ku en vaan voi hallita välissä omaa käytöstä. On vain helppo ottaa tuolista kiinni ja nakata se ikkunaan, silloin olo helpottuu. Vähäksi aikaan. Mä oon niin väsynyt tähän taistelemiseen etten vaan jaksa enää, tuntuu et olisi vain helpompi jos olisin tuolla toisellapuolella, taivaassa.
Joutuin sairaalaan tossa pari yötä sitten kun mulla tuli Migreeni kohtaus. Muhun sattu ja en voinut olla paikoillani ku tuntu et pitää riehua, mä kävelin tippatelineen kans ees taas enkä voinut rauhoittua, tuntu et oli pakko.
Miten pääsen tästä riehumis tunteesta pois 😑❓ En oikeasti jaksa tätä enää, auttakaa. 😯🗯️

Käyttäjä kirjoittanut 07.04.2016 klo 23:10

SCIM 🙂🌻
Oi, osastolle pääsy on taas yks voitto sun taipaleella. Ihan mahtavaa! mä olen todella iloinen oon sun puol.. eiku, kanssasi! ☺️ Miltä susta tuntuu taipaleen tässä kohdassa? Oisitko uskonut pääseväs tähän, ja mitä näet edessäpäin? 🙂

Kaikkee ollaan tosiaan käyty läpi. Mutta opetan itseni ajattelemaan niin, että ehkä kaikki tapahtuukin jostain syystä. Silloin voin ehkä oppia niistä jotain. Ehkä mun piti sairastua, jotta tajuaisin pysähtyä ja lakata suorittamasta kaikkia muita varten ja asettaa itse itselleni omat tavoitteet, olemisen tarkoitus ja antaa oikeus elämään.

Mä kyllä vähän vierastan kiltteyttä. Olin nuorempana liian kiltti siihen asti, että unohdin ja sairastutin itseni. Kiltin sijaan pyrin nykyjään ystävällisyyteen. Silloin voi sanoa ei ja silti kunnioittaa sekä itseään että toisia, olla kohtelias. Kiltteydellä unohtaa helposti itsensä.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 08.04.2016 klo 07:19

Hei, Scim! Iloitsen tilanteestasi myös minäkin kanssasi! Hienoa! Saat mut hymyilemään! kiitos...

Käyttäjä kirjoittanut 15.04.2016 klo 23:26

kuinka voit,scim?🙂🌻

Käyttäjä kirjoittanut 07.05.2016 klo 16:25

Nostetaanpa, jos SCIM vaikka huomaisi, kuinka hänen kuulumisiaan kaivataan ☺️❤️

Kotona yritetään taas olla. En tiedä kauanko kestää, mutta kokeillaan ainakin pari päivää. Nettiterapia loppui, typerää. Olisin toivonut että jatkuisi, koska en tunne olevani aivan kunnossa vielä.

Käyttäjä Tyttönen vaan kirjoittanut 11.05.2016 klo 10:16

Täällä ollaan jo huolissaan, et miten SCIM voi? Ku yli kuukaus sitten kirjotellu viimeks..

Käyttäjä SCIM kirjoittanut 16.05.2016 klo 06:43

Hei kaikki ! Kiva kun oletta kaivanneet 🙂
Olen voinut todella vaihtelevasti. Välil äänet huutaa, välillä ahistaa.
Olen alkanut laihuttaan iha urakalla. Nyt viikon aikana olen laihtunut 3 kiloa. Vieläkö sais sellaiset 15-20 kg lisää niin olisin lähellä 50 kiloa 🙂👍
Mut olen saanut vaikka mitä vapauksia ja pääsen vissiin pian shoppailemaanki.
Nyt oon heränny tänää todella aikaisin ja pääsin aamu tupakalle. Täällä meillä on tunti tupakat 😠 ärsyttää. Halusi saada polttaa niin paljon ku Haluaaaa.
Mitä teille kaikille 😍 kertokaapa miten on menny. Tahdon kuulla ☺️❤️☺️

Käyttäjä Tyttönen vaan kirjoittanut 16.05.2016 klo 10:28

Kiva kuulla, että on menny hyvin 🙂
Mulla menee huonosti, oon toista viikkoo jo osastolla, ku takana on kaks im-yritystä. On hemmetin vaikeeta, ku äänet käskee ja sen takia oon satuttanukin itteäni aika pahasti. Välillä tulee hyviä päiviä, mut sit yhtäkkiä olo voi huonontua. Että tämmöstä täällä..

Käyttäjä SCIM kirjoittanut 19.05.2016 klo 12:21

Tyttönen vaan kirjoitti 16.5.2016 10:28

Kiva kuulla, että on menny hyvin 🙂
Mulla menee huonosti, oon toista viikkoo jo osastolla, ku takana on kaks im-yritystä. On hemmetin vaikeeta, ku äänet käskee ja sen takia oon satuttanukin itteäni aika pahasti. Välillä tulee hyviä päiviä, mut sit yhtäkkiä olo voi huonontua. Että tämmöstä täällä..

Moi Tyttönen vaan ☺️❤️
Ei oikeesti 😞 olet joutunu osastolle. :/ elämä on kallisarvoinen ja sul voi olla kaikkee hyvää etenäpäin elämässä, et saa luovuttaa. Olet monelle niin tärkeä, kuten minulle.
Sun pitää oppia tunnistamaan mitkä on ääniä ja mitkä ei. Siten pystyt hallitsemaan ääniä ja olla noudattamatta niitä. Itse olen kans tehnyt kauheita asioita koska äänet on käskeny, mut nyt pikkuhiljaa olen ymmärtänyt, että ääniä voi sivuuttaa ja niitä ei tarvi noudattaa. Helvetin vaikeaa se on, mut sä pystyt siihen, koska minäkin oon pystyny.

Käyttäjä Tyttönen vaan kirjoittanut 19.05.2016 klo 21:07

Kyllä mä täältä vielä nousen, kuha lääkitys saadaan kohilleen. Nytkin oon satuttanu itteäni, koska äänet käskee ja niille ei voi väittää vastaan. Vähän viittais oireet psykoosiin mut sitä diagnoosia en oo vielä saanu. Kukaan ei tunnu uskovan mua, mut ehkä mä jossain vaiheessa opin tunnistaa mikä on harhaa ja mikä ei..

Käyttäjä kirjoittanut 23.05.2016 klo 16:29

Moi SCIM 😍
Olipa kiva kuulla susta pitkästä aikaa! Kova on ollut kaipuu. Sullahan menee taas paremmin kuin viimekerralla vaihdettiin kuulumisia. Mahtavaa! 🙂🌻 Kyllä sä vielä onnistut ja voitat vaikeutes. Tiedän sen, koska minäkin oon voittanut ja suuri kiitos siitä kuuluu myös sinulle. 3kg viikkoon on ihan hillitön vauhti. Muistathan pitää maltin mukana niin ne ehkä sitten pysyykin poissa, jos muuttaa pieniä asioita pikkuhiljaa ja paljon.

Mitäs mulle. Mä oon ollut nyt kaksi viimestä viikkoa putkeen kotona ja olen pystynyt ulkonakin käymään melkein päivittäin. Pieniä lenkkejä ja kaupassakäyntejä, mutta kuitenkin. Oon ihan todella onnellinen ja ylpeä näistä kahdesta viikosta. Oon edistynyt ihan älyttömän paljon jos vertaa tammikuun tilanteeseen. Jos minä onnistun niin kyllä sitten sinäkin. Sitäpaitsi sun tuella ja seuraamalla sun edistymistä ja iloitsemalla jokaisesta pienestäkin valopilkusta oon saanut tosi paljon. Oon sulle ikuisesti kiitollinen että oot ollu täällä ja että oon saanu vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia sun kanssa.

Mä olen jättänyt tukinettiä vähän vähemmälle mutta edelleenkin olisi kiva kuulla sun edistymisestä! Aurinkoista ja lempeätä kesää sinulle SCIM 😍🙂🌻

Käyttäjä Tyttönen vaan kirjoittanut 30.05.2016 klo 20:25

SCIM, Mitäs kuuluu tällä hetkellä? Mulla menee vaihtelevasti ja saan kuskattua tänne osastollekin lääkkeitä, et voi päätellä niitten ottamisenkin sit..

Käyttäjä SCIM kirjoittanut 16.06.2016 klo 17:24

Voih, nyt joudutta vähän pettymään. Helmi - maaliskuussa pääsin kokonaan osaston puolelle ja olin ikionnellinen. Kaikki lähtinousuun, sain osallistua sirkusryhmään, käydä kanttiinissa ja kirjastossa tulossa olisi myös reissu sairaalan mökille.
Kaikki meni kuin pitiki, opin hallitsemaan ääniä, harhoja ja saatanaa. Kaikki oli loistavasti.
Viime lauantaina äänet voimistu, sain vahvempaa lääkettä odotin ja odotin. Äänet vaan kasvo ja kasvo, ahdistus nous taivaisiin. Yritin repiä ihosta palasia, hakkasin päätä seinää. Ahdisti, äänet huus. Sit päässä pimeni ja heräsin lepositeistä. Olin alkanu tuoleja heitteleen, pelänny saatanaa hakannut päätäseinään ja ollu tosi huonos kunnos. On pelottavaa kun ei muista mitää. Heräsin lepareissa ja mun oli tosi paha olla. Itkien ja itkien odotin et helpottas sitte lääkkeet mitä mulle oltiin piikillä pistetty, alko helpottaan. Joka päivä tiistaihin asti näin harhoja Saatanasta, se tuli lähelle, se yritti polttaa mua jne. Huusin ja pelkäsin, yritin irrottautua lepareista ja päästä karkuun. Tiistaina kävi sit niin et menin tajuttomaksi, aloin kouristeleen. Jouduin sairaalaan. Siellä kohtausten aikana sain suoneen jotai lääkettä. Kohtauksia oli kymmenisiä. Muuta syytä ei löytynytky ku toiminnallinen häiriö ja lääkkeistä mitä mulle on nostettu,niistä kans luultavasti johtu niin ja ajan kans se menee kuulemma ohi.
Sit eilen keskiviikkona tulin takas osastolle ja viel lepareihin, mutta tänää pääsin pois. Nyt olen tavallisessa erkassa ja tarkoitus olis päästä omaan huoneeseen.
Kyl nuita takapakkeja tulee joka ihmisellä, mulla nyt vaan tälläne. Nyt nokka taas ylöspäin. Kyl mä kuulkaa selviin vai mitä ? 😉

Käyttäjä Tyttönen vaan kirjoittanut 16.06.2016 klo 19:34

On sulla ollu koettelemusta asioitten kaa. Mutta kyllä myö vielä selvitään täältä pohjalta ylös. Mullakin nostettiin lääkitysannosta, koska tuo nykyinen ei helpota ääniä ja harhoja yhtään. Mulla on semmonen viikatemies, joka vainoaa mua ja tuntuu, et joka paikassa on kameroitakin vahtimassa mua. Nyt asun tän kuukauden palvelukodilla ja ens kuussa pitäs löytää sitten vakinainen asumispaikka, mutta kysymys on auki et mistä löydetään semmonen..

Mutta tsemppiä kaikille tasapuolisesti 🌻🙂🌻

Käyttäjä kirjoittanut 21.06.2016 klo 16:29

Voi SCIM.
Halaisin sua jos voisin olla sun luona. En tiedä miten muutenkaan lohduttaisin.. Inhottava takapakki! Mut.. ehkä tuo kaikki nousu tapahtuikin liian nopeasti? Jos se Saatana ei halunnut luopua susta vielä. Toisaalta.. kyllähän sä aika kivalta vaikutat joten en yhtään ihmettele että Saatana tolleen tarrautuu suhun. Minusta teitä vaan ei oo tarkotettu yhteen.

Kyllä sä selviit, ihan varmasti. Olethan sä pystynyt jo todella upeisiin juttuihin. Oot todellakin vahva ja voimakas taistelija. Mullekin olet voimaasi antanut. Ja todella nopeasti olet päässyt takaisin jaloillesi takapakista huolimatta!

Tiedän että selviit. Sussa on voimaa, nainen <3

Käyttäjä SCIM kirjoittanut 22.06.2016 klo 08:52

Hei Tyttönen vaan ☺️❤️
Todellaki noustaan. Eilen pääsin kokonaan pois erkasta, mut jouduin illalla uudestaan ☹️
Otsassa hirvee patti, taas päätä hakannu. Miten mä saisin olon tasoittumaan. Tahtoisin elää taas normaalia elämää. Nyt odotan lääkäriä et jos sais taas käydä osaston puolella.

Onko auttanu tuo lääkkeen nostaminen ?
Aina kun näet viikatemiehen sun täytyy sanoo sille, et sä oot harhaa, sä et oo totta, vaikka siinä tilassa se tuntuu todella todelliselta.
Jos sua kamerat seuraa niin kaikkinäkee ne kamerat. Tääl erkas mies oon on kaks kameraa ja mun omaa huonees on yks ja käytävillä on aika paljon kameroita, vai näetkö sä harhoinaki kameroita ? 😞
Toivottavasti löydät jonku kivan asumispaikan, pidän sulle peukkuja.
Kyl me noustaan.