Hitsin bursiitti. Heräsin särkyyn kahdelta, kovaan kipuun ja vaikka otin panadola niin ei mitään lievitystä tullut. Nousin stten neljältä pois sängystä. Nyt ois varmaan muuten nukuttanut mutta kivulta en pystynyt. Aloita arcoxia kuurin. Ainakin selkäkipuun se on mulla aina hetkeksi helpannut.

Mun yksi ystävä on kovin huolissaan mun voinnista. Se on vähän vhainen kun ei mun vointi ala jo kohentumaan vaan hänestä se on taas vaan huonontunut. Masennukseen päin. No sekari on helpottamassa ja ahdistuskin en siedettävämpää mutta musta kyllä ittestänikin tuntuu että masennus se vaan saa voiton. Mä sekoilin eilen monen asian kanssa ja siksi se on huolissaan.

Sekoilun lisäksi mulla on taas koti siivoamatta ja laskut maksamatta. Mutta rahaa tulee vasta perjantaina. Saa nähdä kuinka moneen laskuun ehtii tulla muistutus. Olen niitä soitellut ja muuttanut eräpäiviä mutta johonkin en saanut eräpäivää siirrettyä. Enkä ees tiedä saanko kaikkia maksettua. nyt syödään kynsiä kun rahaa ei oo. Poika ei pääse kouluun kun mulla ei oo rahaa antaa bussilippua varten.

Pojan mahdollisuus saada toimeentulotukea pitää selvittää. Itse en sitä saa. Ja yhden kerran sain 30 harkinnan varaista ja tais se kaikki soittelu ja papereiden hankkiminen viedä jo sen kolmekymppiä. Diakonialta en oo vielä pyytänyt apua. Se tulee varmaan seuraavaksi kysymykseen. Pihistelemään en pysty enää missään muussa kuin ruoassa ja sekin on jo vedetty tiukoille. Poika on joutunut tulemaan toimeen omilla rahoillaan.

Lonkka kipu on hieman helpannut, ei vaivaa enää levossa. kävellessä kyllä sattuu. Se kuvattiin mutta ei siinä ollut edes kulumaa. Syön nyt vaan kipulääke kuurin ja toivon että paranee ilman piikkejä. Luultavasti siinä on bursiitti. Niin lääkärikin epäili.

Oon ollut vähän ylikierrokssilla viimeiset päivät. Tuntuu ajoittain jopa erityisen hyvälle. Eilen ja tänään oon raivannut melko tehokkaasti kotia ja hoitanut kaikki mua stressaavat puhelin soitot. Nyt odotan hoitajan soittoa kun en viittinyt lähteä tossa kelissä ajelemaan kun ei oo ihan pakko enkä jaksanut ottaa selvää miten bussit kulkevat. Eikä mulla ois ollut rahaakaan busilippuihin.

Yö loppui tosi lyhyeen kun vähän ennen kymmentä nukahdin ja yhdeltätoista luulin että on aamu. Nousin ylös ja ihmettelin että miksi on vähän tokkurainen olo. No kun tajusin mitä kello oli niin menin takas sänkyyn ja nukahdinkin mutta 02.30 heräsin ja sitten ei enää nukutttanut.

Mulla on risodilista johtuvat viekkarit. Tosi ärsyttävä ylikierroksilla menevä olo kropassa. Päässä enemmän masennusta. Summana kaaos. Ja oon jouttunut ottaan oxaminia ja ketipinoria normaalia enemmän. Tänään on lääkärille soittoaika.

Mun lonkka on tosi kipee. Ilta lenkki lääkkeistä huolimatta oli yhtä tuskaa. Tartis tk:lääkärillekkin saada soittoaika.Vaikka niissä kuvissa ei ollut mitään mutta tartteisin neuvoa kipulääkkeen käytössä. Ja ehkä pitäis miettiä sitä kortisonipiikkiä. Nyt taas yöllä oli asento kipua.

Eilen olin työterveyslääkärillä mutta oli niin paljon asiaa että unohdin kokonaan ton lonkka kivun siellä. Mulle haetaan ennakkopäätöstä työkokeiluun sitten ehkä syyskuun alkuun. Jos vointi sitten jo ois parempi.

Sain myös lähetteen verikokeisiin ja sydänfilmiin ja uniapnea tutkimukseen. En usko että mitään häikkää on mutta tutkitaan nyt sitten. Vähän mulla jäi kysymyksiä auki mutta nyt täytyy ne kirjoittaa ylös niin muistan kysyä sitten kun soittaa vastauksista.

Mitenköhän saan taas tänäänkin ajan kulumaan?

Mun lonkka kipuilee vieläkin. Nyt ei oo kyllä öisin herättänyt mutta kävelemnen on hankalaa. Ja kun mulla ois aikaa ja nyt haluakin kävellä pidempiä lenkkejä niin turhauttaa kun ei voi. Koiran pakolliset lenkitykset hoidan mutta vain ne. Onneksi poika on ottanut yhden kerran itselleen kun on nyt toistaiseksi kotona.

Mulla on aikamoinen ahdistus päällä. Rahat on loppu niin sitä mietin. Sain onneksi äidiltä vähän rahaa ja ruokaa. Sitten oon miettinyt sitä työkokeilua ja se saa mut ahdistumaan. En saisi yhtään vielä miettiä sitä. Ja oon ahdistunut huonojen yöuniekin takia ja samalla koko ajan väsynyt. Eilen menin sänkyyn päivälläkin. En nukkunut mutta makoilin ja hoidin lonkkaa kylmällä. Olisin halunut nukkua.

Tänään mulla ei oo mitään ohjelmaa. No ehkä käyn apteekissa. Laitoin auton sitä varten lämpiämään. Menisin muuten kävellen mutta toi lonkka ei anna mun kävellä niin pitkää matkaa. Lääkkeisiin oon varannut vähän rahaa ja sillä rahalla ei parane ostella ruokaa.

Musta on apteekkiin tehty tiliasiakas. Lasku lääkkeistä tulee kerran kuussa. Osaankohan nyt niin elää että sitten loppukuusta on myös rahaa maksaa ne lääkkeet. Lasku juttu johtuu siitä että mulla on lääkkeet aannosjakelussa. Siis säännöllisesti otettavat lääkkeet. Tarvittavat ovat kotona. Niitä alkaas taas kotiin kerääntymään. Niin mon ta tarvittaessa otettavaa lääkettä. Sairaalassa neuvottiin nekin antamaan jollekkin ttutulle talteen ja hakemaan aina vaan vähän kerrallaan kotiin mutta musta se on liian hankalaa.

Eilen oli huono päivä. Masensi ja ahdisti ja väsyttti. Tänään on parempi olo mutta lonkka vieläkin kipuilee ja haittaa kävelemistä. En voi tehdä pitkiä lenkkejä. Nytkin ois ollut ihan kiva lenkkeillä vähän kauemmin eikä tulla kotiin miettimään että mitä seuraavaksi söisin.

Hoitaja sanoi että kaksisuuntaisessa masennus on synkempää. En siitä sitten tiedä. Mulla kummiskin mielialat vaihtelevat melkein päivittäin ja ihan yhtäkkiä vaan voi olla tosi paha masennus. Niinku eilen. Sitten ei pysty tekemään mitään. Ois tarvinnut siivota ja laittaa ruokaa. No tänään varmaan saan ainakin ruoan tehtyä. Ja käytyä kaupasta ostamassa maittoa. Muuta en tänne tuo. Nostettu ketipinor annos lisää muutenkin ruokahalua niin ei kannata tuoda kotiin mitään mikä lisää ahmimisen riskiä.

Toivottavasti sakira tosiaan tästä päivästä tulee parempi kuin eilinen oli 🙂 Harmi että sun lonkka rajoittaa kävelyä, kuulostaa siltä että teet sitä tosi mielelläsi - voisikohan löytyä jokin muu liikuntamuoto joka ei rasittaisi niveliä niin paljon? Uinti, ehkä, ainakin sitten kesällä kun järviin pääsee (jos uimahalleihin ei pysty käyttämään rahoja?) Tai olisiko jokin muu harrastus tai puuhailu, mikä tuottaisi sulle hyvää mieltä ja tuntuisi mahdolliselta?

En ole varmaan lukenut ihan kaikkia sun kirjoittamia viestejä niin en tiedä jos olet jo kertonut, mutta onko se sitten kaksisuuntainen mikä sulla on? Olen ymmärtänyt, että siinä ne masennusjaksot saattavat olla tosi pahoja

Munkin pitäisi alkaa laittamaan ruokaa pian, en tullut tehneeksi aamupuuroa ja nyt alan miettiä olisiko sama siirtyä suoraan siihen perunankeittoon. 🙂 Lakanat pitäisi pestä ja kaikenlaista siivoiltavaa olisi, mutta olen antanut itselleni luvan olla laiska tänä viikonloppuna joten katsotaan mihin aika sattuu menemään.

Parempaa jatkoa ☺️❤️

Kiitos Soroppi kirjoituksesta. Joo kyllä mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö nyt diagnoosissa lukee että sekamuotoinen jakso. Mielialat ja toiminta kyky vaihtelevat päivittäin. Eilen sain ruoan tehtyä mutta siinä se sitten olikin. Lenkkeilin vaan sen mitä koiran kanssa oli pakko. Tänään on parempi aamu ja yö meni nukkuessa. Lonkkakaan ei ollut niin kipeä niin sain tehtyä kunnon lenkin aamulla. Nyt olen lähdössä vesijuoksuun. Ja se on oiva korvike kävelylle. Saan siitäkin hyvän fiiliksen kun vaan otan sen askeleen että menen.

Nyt oon tosiaan kaksi yötä nukkunut hyvin. Tuntuu oudoltta herätä vasta puol viiden aikoihin kun vallan tahdoin herätä jo kahdelta. En tiedä mikä nyt on unet parantanut. Vähän tehtiin lääke muutoksia mutta ei mitenkään isosti. Lisäksi lisäsin muutaman vitamiinin ruokavalon lisäksi kun tuntuu taas että syöminen on aika yksipuolista. Ei vaan rahat riitä vihanneksiin kun pojalle pitää laittaa jotain ruokaa. Mä kaipaan salaatteja ja hedelmiä. Jos olisin yksin niin saisin rahat riittämään mutta nyt en tiedä miten loppu kuukausi syödään. Harmittaa.

Kävelyn sijaan oon nyt kirjoittanut päiväkirjaa. Kirjoian vaikka kuinka paljon. Lisäksi kulutan aikaa välillä värittämällä ja kattelen ohjelmia areenalta. Telkkua en pysty katsomaan kun sitä ei saa pysäytettyä niin kun en pysty kerrallaan kattomaan juurikaan 15 minuuttia pidempään. Koneella kun kattelee niin voi pitää taukoja aina kun tarvii. Mulla ei oo tallentavaa digiboxia.

Pari yötä meni taas todella huonosti mutta sitten viime yönä nukuinkin ihmeen hyvin. Ja mulla oli unipolygrafia laite viime yön. Se varmaan onnistui kun nukuin tarpeeksi monta tuntia. Se laite ei häirinnyt yhtään nukkumista. Pelkäsin etukäteen että valvon koko yön.

Nyt oon tehnyt sossun avustuksella kuntoutustuki hakemuksen ja ennakko päätöstä työkokeiluun. Vähän ne mua jännittää että menevätkö läpi. Ja sitten se että koska tuun selviämään työkokeilusta. Vai selviänkö ollenkaan. Enkä tiedä missä sitä ees lähtisin suorittamaan. Oma työ tuntuisi helpoimmalta ratkaisulta mutta oisko sitä muitakin vaihtoehttoja. En tiedä.

Tänä aamulla sain taas tehtyä meidän normaalin aamulenkin. Eilen oli sekä lonkka ja selkä siinä kunnossa että kävelemisestä ei tullut mitään. Latasin itseni täyteen kipulääkettä ja kyllä se vähän helpotti. Tänään ei selkä ole enää niin kipeä mutta lonkka vaivaa yhä.

Nyt tekis mieli päikkäreille.

Sain eilen vai edellispäivänä, en muista, päätöksen kevalta kuntoutustuesta ja työkokeilusta. Molemmat päätökset myöntäviä. Ensin olin todella huojentunut mutta siten iski kummiskin aahdistus. Miten selviän mistään työkokeilusta ja entäs jos en voi tehdä sitä omalla työpaikalla. Entäs jos en voi palata omaan työhöni. Ja miten pärjään rahallisesti sairasloman loppuun. Äitini mielestä mun pitäisi vaan jo palata töihin ja parantua. jotenkin se ajattelee että mulla on kyse vaan tahdonvoimasta. Se ei nää mun sairautta sairautena. Ei ymmärrä.

Onneksi sairaanhoitaja näkee oikeasti miten jotkut asiat on vaikeita ja olen hänen vastaanotolla saanut pieniä poissa olo kohtauksia jotka mua arjessa vähän pelottaa ja ärsyttää. En oo niistä kenellekkään puhunut mutta yksi kavereistani on ne huomannut. Joskin taas kaikki ystävät pitävät etäisyyttä. Olen varmaan liian rasittava. Tai mistä sitten johtuukaan.

Mulla oli eilen tiedossa kivaa ohjelmaa mutta se ystävän sairastumisen takia peruuntui. Mulle tuli siitä pahaolo. Ensin melkeen hypotti ja sitten vaan iski masennus. Ja mietin että oliko se ystävä oikeasti niin yllättävästi sairastunut vai eikö vaan halunut lähteä mun kaa. Oon kait vähän epäluuloinenkin.

Nyt mua väsyttää kamalasti kun aamuyön särki päätä niin ettten voinut nukkua. Pystyin vasta aamulla ottamaan särkylääkettä ja sitten join kahvia niin nyt on särky helpannut. Lonkka kipu vaivaa edelleen mutta en ottanut siihen vielä kortisonia kun se ajatus pistämisestä pelotti. Nyt syön vaan buranaa ja toivon että alkaisi ittestään paranemaan.

Hei Sakara pitkästä aikaa. Hyvä, että ne asiat menivät läpi. Eihän sekään ole aina itsestään selvää. Kyllä nyt on viisasta antaa aikaa toipumiselle ja murehtiminen tulevasta yritettävä unohtaa. Äitisi yrittää auttaa sinua ja toivoo työhön paluun auttavan. Monet niin ajattelevat, että työ parantaa, kun ei ehdi muuta miettiä.
Kyllä sitä itsekin usein ajattelee, ettei voi ystäviä omilla asioilla rasittaa. Kukaan ei jaksa kuunnella sitä yhtä ja samaa koko ajan. Onneksi minulla on kaksi sellaista ystävää, jotka kyselevät ja ottavat yhteyttä, kun ei itse jaksa.
Mutta kesää kohti mennään koko ajan ja se ajatus kyllä piristää!

Mollyan kiva kuulla susta pitkästä aikaa. Joo kesä lähenee ja päivä pitenee. Mä nautin lisääntyvästä valosta sillä melkein aina keväällä voin paremmin kuin talvella. Toivottavasti nyttenkin.

Niin kait ne äidit aina tarkoittaa hyvää. No itse tiedän etten ihan vielä pysty töihin mutta kohta vois pomon kanssa ottaa puheeksi jonkun palaverin missä mietitään jatkoa ja mahdollista työkokeilua. Monet on vaan sitä mieltä että mun pitäis kokeilla jotain muuta kuin omaa työtäni. En ainakaan vielä tunnu pystyväni muun työn kokeiluun.

Viime yö oli kamala. Heräsin tunnin unen jälkeen kovaan kipuun lonkassa. No asennon muuttaminen pikkuhiljaa laukaisi kivun mutta kunnon unta ei sitten enää tullut. Vain sellaista pätkittäistä ja kahdelta loppui sitten uni kokonaan. En tiedä taas mistä tuli mutta yhtäkkiä sain päähäni että alan leipomaan. Ennen seitsemää olin leiponut pullat ja sämpylät ja vielä siivonnut keittiönkin leipomusten jäljiltä. Lenkillekkin vielä lähdin ihan energisenä. No nyt lääkkeet tasaa oloa ja eikä enää sellaista virtaa oo.

Nyt täytyy lähteä kauppaan. Unohdin ostaa makarooneja. Kaikki muu on ja se on hyvä kun ei oo enää kamalasti rahaa. Ja sitä tulee sitten vähän 1. päivä mutta en saa silloin kaikkia laskuja maksettua. Täytyy maanantaina vielä soitella ja siirrellä maksupäiviä. Mutta nyt kauppaan.

Mullaolieilen tosi huono päivä.Olisiis huono yö ja sen jäljiltä pahaolo. Peruutin kuntosaliryhmään menemisen. Mutta siinä silti hoidin kaikki puhelut mitä olin suunnitellutkin. Sain ajan fysioterapeutille ja lääkärille ton kipeen lonkan takia. Sitten hoidin verotus asiat ja soitin kaupungin sossulle. Soitin myös pomolle ja mun kaikki pitämättömät lomapäivät siirrettiin säästövapaiksi. Nyt tarttis vielä saada työterveyslääkäri kiinni. Niin ja muistaa hoitajalta kysyä psykiatrille aikaa ennen kesää. Hirveästi asioita. Tänään noi jutut saa mut vähän ahdistumaan.

Ulkona on kivasti pakkasta. Mun täytyy lähteä ajamaan kaupungille. Toivottavasti auto käynnistyy eikä hyydy matkalla. Siinä on ollut käynnistymis ongelmia ja on jo niin vanha etten enää oikein luota siihen. Ois tietty voinut mennä bussillakin mutta se on vaan kovin hankalaa. Mä sain fysioterapeutille ajan jo täksi päiväksi. Joa sitä ois apua niin ettei tarttis sitä kortisoni piikkiä ottaa.

Nyt on jo toinen hyvä aamu peräjälkeen. Jonkinlaista vauhtia ilmassa. Oon leiponut ja siivonut ja käynyt pienellä lenkillä. Ja pyykkiäkin pessyt. Vielä pitää ruoka jaksaa tehdä. Mutta ei taida olla ongelma. Hoitaja eilen jo kysyi että Hypottaako. En oaa sanoa mutta otan varmuuden vuoksi vähän tasaavaa. Nukuin kuitenkin vaan neljä tuntia että väsy voi tulla yllättäenkin. Mutta mulla ei oo tänään mitään ohjelmaa. Saan touhuta ihan rauhasa omaan tahtiini. Loput iivoamiset jätän kyllä huomiselle esim. imuroinnin.

Jos kaikki sujuu hyvin niin viikonlopulla ajetaan mun äidille. Poika haluaa sinne pilkille. Kun vähän mietin että riittääkö rahat bensaan niin hän tankkas mun auton omilla rahoillaan. On muutenkin laittanut rahaa sekä ruokaan että vaatteisiin. Ja ei oo multa pyytänyt yhtään.

Ihana valo tulvii sisään ikkunoista mutta myös muistuttaa siitä että välillä pitäis siivotakkin. No ehkä huomenna. Tänään pitää tehdä lenkki vielä niin kauan kun aurinko paistaa. Unilääkäri käski lenkkeilemään valoisaan aikaan. No nythän sitä valoa jo on.

Sakira, kiva kuulla, että voit paremmin. Mieliala vaikuttaa fyysisiinkin oireisiin, mutta ole silti varovainen lenkkeilyn ja siivouksenkin suhteen. Onhan sulla siellä kotona nuori terve ihminen tekemään raskaimmat hommat.
Hyvä, että poika on vähän alkanut tajuta tilannettasi ja maksaa asumisestaan ja ruoastaan. Kai se on vähintä, mitä aikuinen ihminen tekee.
Pakkaset ovat paukkuneet aika lailla, vaikka päivisin onneksi jo aurinko paistaa ja lämmittää. Kesää kohti mennään!

Hei Mollyan. Joo mulla on nyt ollut hyviä ja vauhdikkaitakin hetkiä enemmän. Tietty mä pelkään että tulee hypoa mutta sitten taas pahaolo ottaa valtaansa ja on enemmän masenttunut mieli. Mutta nyt on ollut osan päivästä sellaista että oon oikeasti kyennyt tehdä jotain. Ja tänä aamuna ei lonkkakaan ollut niin kipeä kävellessä kuin on ollut. Yöllä kyllä särki ja herätteli kipuun.

Nyt mä pakkaan tavaroitta laukkuun. Lähdetään tänään mun äidin luo viikonlopuksi. Toisaalta en jaksais lähteä mutta toisaalta on kiva saada vähän vaihtelua. Ja siellä laitetaan yhdessä ruokaa ja terveellistä ruokaa eikä mun tuu siellä koskaan ahmittua. Poika maksaaa bensat ja äiti tarjoo ruoan. Mun rahat siis vähän säästyy. No nyt meillä on pakastin täynnä ruokaa että sitä ilman ei vähän aikaan tarvitse olla. Hedelmät ja vihannekset vaan on sellaisia etten raskeis ostaa.

Mun piti tänään imuroida mutta en saa sitä tehtyä. Suihkussa sentään kävin. Imuroin sitten ens viikolla kun ollaan tultu takaisin. Ens viikolla mulla onkin joka päivälle jotain sovittua. Unettomuudenhoito ryhmäkin alkaa. Mielenkiintoista nähdä onko siitä jotain apua ja onks vielä jotain mitä en tiedä unettomuuden hoidosta. Hoitaja sanoi ettei mun tarvitse tavoitella lääkkeetöntä tilannetta. Niin ei ehkä ainakaan vielä.