Klassinen musiikki hengenpelastajana.

Klassinen musiikki hengenpelastajana.

Käyttäjä minäitse89 aloittanut aikaan 20.08.2018 klo 20:33 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 20.08.2018 klo 20:33

Haluaisin avata keskustelun klassisesta musiikista. Nimittäin uskon että se voi pelastaa monia henkiä, enkä nyt vitsaile. Se saa aivoihin sellaisen selittämättömän tilan tai en tiedä onko se aivoissa vaan jopa sielussa. Se on pelastanut mun hengen monta kertaa. Kun on ollut erittäin synkät ajatukset, niin olen pistänyt klassista stereoista ja olen saanut edes vähän balsamia haavoille. Voin sanoa että se voi oikeasti olla teille jokaiselle eduksi jos vain ryhdytte sitä kuuntelemaan. Mielessänne saattaa välähtää taivas. Enkä nyt laske leikkiä. Olen iloinen jos saan jonkun täällä kiinnostumaan klassisesta musiikista, se on oikeasti tärkeää…

Hyviä kuuntelu hetkiä!🙂

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 04.09.2019 klo 10:42

Olen myös erityisen kiintynyt Sibeliuksen seitsemänteen sinfoniaan. On sellainen aika lumoava. Eikö aukene heti ensimmäisellä kerralla. 🙂

Käyttäjä Nótt kirjoittanut 05.09.2019 klo 18:44

Kuuntelin tuon seitsemännen sinfonian. Oli suhteellisen helposti lähestyttävä teos, ehkä koska paikoin se kuulosti korviini elokuvamusiikkimaiselta. 🙂

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 06.09.2019 klo 15:30

Okei. On se ehkä helposti lähestyttävä, mutta minusta siitä löytää aina jotain uutta joka kuuntelu kerralla. 🙂

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 09.09.2019 klo 10:24

Olen syvästi kiintynyt Robert Schumannin sinfonioihin. Niistä välittyy vahvasti mielestäni tunne että me loppujen lopuksi olemme yksin maailmassa. Toki niissä on leikkisyyttäkin, mutta ennen kaikkea (ainakin minusta tuntuu siltä :)) että niissä on se melankolinen kauneus, joka kumpuaa elämän vakavuudesta. Tällaista ajattelen niistä. Oletteko muut niitä kuunnelleet? Oletko sinä Nott? 🙂

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 11.09.2019 klo 11:07

Oletko muuten Nott huomannut sen että instrumentaali musiikki, saattaa todellakin kertoa jotain? Erityisesti tarkoitan nyt klassista musiikkia. Siis aivan niin kuin kirja kertoo kirjailijan ajatuksen juoksun, niin mielestäni instumentaali klassinenkin pystyy samaan. Mitä olet tästä mieltä? 🙂

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 14.09.2019 klo 12:55

Suosittelen kuuntelemaan Bruckneria, Mendelssohnia ja Schumannia.👍 Ja varsinkin näiden sinfonioita. Itse ainakin pidän niitä todella syväluotaavina. 🙂

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 14.09.2019 klo 12:56

Ja Brahms on myös hyvä.

Käyttäjä Nótt kirjoittanut 22.09.2019 klo 15:10

Kiitos vinkeistä, pitää joskus ihan ajan kanssa tutustua. 🙂

Minä innostuin tässä yksi päivä kuuntelemaan Griegiä. Oopperan puolelta tällä hetkellä kolahtaa Squilla il bronzo del dio (Bellini: Norma), jota tosin en enää voi hymyilemättä kuunnella nähtyäni tämän. 😁 Tämä puolestaa edustaa kaikkea sitä uskonnoton kuunteleekin -osastoa: Cum Vox Sanguinis.

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 28.09.2019 klo 12:36

Joo, Grieg on hyvä varsinkin Peer Gunt sarja. Unohdin tuossa mainita että Beethoven on myös yksi suosikeistani. 🙂

Käyttäjä Nótt kirjoittanut 04.10.2019 klo 19:23

Joo, Peer Gynt on tosi hieno! 🙂

Viikon takainen Estonian uppoamisen vuosipäivä sai minut kuuntelemaan Incantatio maris aestuosia, tällä kertaa Svanholm Singersin laulamana.

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 06.10.2019 klo 21:33

Okei. Täytyy tutustua tohon.

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 13.10.2019 klo 16:31

Oletko Nott kuunnellut Robert Schumannia? Hän on minun suosikki säveltäjäni. 🙂

Käyttäjä Nótt kirjoittanut 15.10.2019 klo 17:50

En voi sanoa kuunnelleeni. 😅 Ehkä olen jotain hänen teoksiaan kuullut, mutta yhtään en osaa tältä istumalta nimetä.

Minä olen viime aikoina kuunnellut John Taveneria.

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 16.10.2019 klo 17:16

Okei. 🙂

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 17.10.2019 klo 22:06

Oletko kamarimusiikkia kuunnellut? 🙂