Niin on, kuten kirjoitit. Pahinta tässä on se, että hoitotaho näyttelee ulospäin kaiken olevan kunnossa. Tavallinen tavis- suomalainen luulee oikeasti ja vilpittömästi, että mielenterveyspotilaiden hoito on kunnossa. Jos ei nyt ihan riittävästi resursseja niin kuitenkin...

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin juhlavasti, että perustetaan valtakunnallinen mielenterveysohjelma tai jotakin sinne päin. Tämä on kulissia. Kun lähetän kansanedustajille postia ongelmista, ei saa edes vastausta. Oppositiolla oli jonkinlainen "lisää terapiaa" -kampanja. Hallitus ei antanut kampanjaan rahaa. Hyvä se on oppositiosta huudella, että kallis ratkaisu, kun trapiaa ei lisätä. Sitten kun kokoomus ja muut ovat hallituksessa, varmasti taas ei mitään tapahdu.

Suurimmalla osalla mielenterveyspotilaista olisi resursseja toipumiseen, parempaan,  aktiiviseen elämään, jos olisi riittävästi ja oikeaa hoitoa. Jokaiselle pitäisi löytää se oma  polku. Se ei löydy 15 minuutissa välinpitämättömän tk-lääkärin vastaanotolla.

Nyt tiedän, miten lääkärien tiedotus toimii. Tiedän myös systeemin, jolla yksi liian kiireinen lääkäri onnistui leimaamaan minut koko terveyskeskuksen väelle.

Käyttääkseni hoitotahon sanastoa on ikävää, että lääkärit ja hoitajat kokevat mielenterveyspotilaiden hoitamisen turhaksi. On myös aina subjektiivinen näkemys, millaiseksi hoitajan tai lääkärin kokee.

Jos lääkäri nauttii työstään, se näkyy (ainakin joidenkin kohdalla) hyväntuulisena asenteena asiakkaaseen. Konsultoivien lääkäreiden palkat kaiketi korkeammat, ja työ tyydyttävämpää kun voivat toimia laajemmalla alueella tai vapaammin voivat valita toimipisteet joissa käyvät?

Niin on. Erikoissairaanhoidossa minulla on aina kaikki mennyt hyvin. On oikeastaan surullista, että perusterveydenhuollossa olisi niin paljon parannettavaa. Keskustelu johtohenkilöiden kanssa on  lapsenomaista juupas-eipäs väittelyä. Kyllä sotea on vaikea tehdä, koska rahat ovat rajalliset.

Nyt selvisi koko leimaamiskuvio! Hui Hemmetti!!! Hemmetti on lievä sana tässä tapauksessa. Perästä kuuluu, jos kuuluu. Kestän kaiken kahvin ja verenpainepillerin avulla. Onnitella saa jo 😅.

Kerron, miten tk-lääkärien tiedotus tapahtui minun kohdalla.

Olin muuttanut paikkakunnallani toiseen osoitteeseen. Hoitava lääkäri vaihtui. Emme tunteneet toisiamme. Minulla oli hänelle soittoaika. Puhuimme fyysisistä vaivoista. Puhelun lopuksi tyhmyyttäni sanoin, että en ole syönyt neurolepteja puoleen vuoteen. Kysyin myös, voiko psykoosi diagnoosin poistaa? Nämä puheeni tekivät minut lääkärin mielessä harhaisen psykootikon. Hän vastasi minulle valheita. Hän mm. sanoi, että voin olla ilman neurolepteja.

Lääkäri kuitenkin kirjoitti lääkärien omaan tiedostoon suurella ja näkyvästi, että syön neurolepteja säännöllisesti. Kohta oli se, johon lääkärit laittavat toisilleen tiedoksi esim. jos potilas on erittäin allerginen jollekin lääkkeelle ja sitä ei saa missään tapauksessa määrätä. Minun tapauksessa ko. kohdassa tiedotettiin kaikille, että olen kaheli.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 5 kuukautta sitten. Syy: Tekninen muokkaus

Yksi leimaaminen tapahtui seuraavasti. Omakantaani oli jo kirjoitettu, että sairastin  uupumuksen vuosia sitten (en psykoosia). Menin tuntemattomalle tk-lääkärille valittamaan jalan nivelkipua. Kipu oli arvioni mukaan voimakkuutta 9, asteikolla 0-10. Lääkäri tutki ja tutki loputtomiin. Jalka ei ollut lääkärin mukaan riittävän turvonnut voimakkaaseen kipuun. Sain hänet miltei pakottamalla kirjoittamaan lähetteen röntgeniin. Lähetteen kirjoittaminen kesti tolkuttoman kauan. Samassa ajassa olisin kirjoittanut viisi lähetettä.

Hän soitti minulle röntgenin tulokset. Sanoi, että jalassa ei ole vikaa. Puhui minulle täyttä puppua. En kirjoita yksityiskohtia. Minä räjähdin, huusin tosissani ensimmäistä kertaa elämässäni lekurille ja vaadin soittoajan toiselle, tutulle lääkärille. Hän antoi.

Tuttu lääkäri soitti muutaman päivän päästä. Kyllä lähestyi ko. lääkäri minua varovaisesti. Hänen kanssaan päästiin heti yhteisymmärrykseen. Tämä lekuri ja fysioterapeutti tiesivät jutun leimaamiseksi.

Tämän tapahtuman jälkeen anoin Kelalta diagnoosin 112 purkamista ja se onnistui.

Nyt on poliisin esitutkinnassa tapaukseni. Epäilty on henkisesti julma ex-aviomieheni.

Yksi leimaaminen meni näin. Minulta oli jo purettu 112.

Sähköisesti valitin syyskuussa tk:een krampista, joka esti miltei liikkumisen. Tuntematon lekuri vastasi tekstiviestillä, että ota Buranaa tai Pronaxenia, jos on jäljellä.

Jo kesäkuussa tietoihini oli laitettu, että ainoa tulehduskipulääke, jota minulle saa antaa, on Arcoxia.

Vastasin tekstarilla lekurille, että pyörryn Buranasta ja Pronaxenista. Lekuri ei vastannut lainkaan.

Menin myöhemmin henkilökohtaisesti terveyskeskukseen. Selitin asiani asiallisesti. Ko. Lekuri ryntäsi vastaanottoon ja hoki: Minä en tiedä sinusta mitään, minä en tiedä sinusta mitään...

Tämä oli selvä leimaaminen. Tälle viimeiselle lääkärille oli mennyt tiedot, että syön Buranaa ja Pronaxenia lekurilta, joka leimasi minut jalkani kipujen takia. Oli mennyt myös tiedot, että olen kaheli. Lääkärit kiireessä lukevat potilaiden tiedot tolkuttoman huolimattomasti.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 5 kuukautta sitten. Syy: Kirjoitusvirhe

Leimaus numero 3. Tämä tapahtui ennen aiemmin kertomiani tapauksia.

Ex-mieheni kiusaamisen takia sain verenpainetta. Menin kiireessä Terveystalon nuorehkon mieslääkärin vastaanotolle. Lääkärin esitteessä netissä lukee mm. että hän on kiinnostunut kansantaudeista verenpaine ja diabetes. Täysin tuntematon lääkäri minulle.

Muutamaa viikkoa aikaisemmin olin ollut Terveystalon psykiatrin vastaanotolla. Hänen kanssaan kemiat toimivat. Psykiatri kirjoitti omakantaani, että olen toipunut, käytän neuroleptiä tarvittaessa unettomuuteen ja oli henkisesti julma aviomies. Pitkähköön tekstiin psykiatri upotti myös:" taustalla psykoosiherkkyyttä." Diagnoosi tekstissä on joku sellainen, joka kirjoitetaan, kun joku diagnoosi pitää kirjoittaa. en nyt muista, mikä se on. Minulle on toinenkin psykiatri selittänyt, että tällainen lievä, epäselvä diagnoosi kirjoitetaan paremman puutteessa. Tältä psykiatrilta en kysynyt  112 diagnoosin muutosta, vaikka se oli niihin aikoihin ajankohtainen asia.

Menin siis verenpainelääkärille Terveystaloon. Ensimmäiseksi kysyttiin säännölliset lääkkeet. sanoin, että ei säännöllisiä lääkkeitä, vain tarvittaessa. Sitten aikaisemmat sairaudet. Sanoin, että lievä aorttaläpän kalkkeuma, joka on seurannassa.

Lekuri innostui aorttaläpästä. Kuunteli sydämen ääniä ja huusi, että aorttaläpän sivuääni on suurin mahdollinen, läähätän hirveästi kohta ja sitten kuolen.

Hän määräsi verenpainelääkkeet ja sanoi, että täytyy mennä verikokeisiin jonkun ajan kuluttua (en nyt muista, kuinka pitkän ajan päästä piti mennä verikokeisiin). Lekuri kysymättä mitään kirjoitti paperin, jolla määräsi minut verikokeisiin julkiselle puolelle, ei Terveystalon laboratorioon. Hän ei siis halunnut minua Terveystalon asiakkaaksi.

Lekuri piristyi vasta sitten, kun antoi minulle laskun. Innokkaasti tyrkkäsi minulle laskun.

Tulin verenpainelääkkeistä aivan voimattomaksi. Soitin ko. lekurille kysyäkseni neuvoja. Lekuri karjui puhelimessa, että voimattomuus johtuu aorttaläpän kalkkeumasta. Minä karjuin takaisin, että kalkkeuma on lievä ja poljen mennen tullen 20 kilometrin pyörälenkin. No, lopulta sain neuvoja lääkitykseen.

Sitten joskus myöhemmin luin lekurin tekstit omakannassani. Esitiedoissa luki: "Maininnat psykoosiherkkyydestä, potilas sanoo syövänsä Truxalia tarvittaessa. Truxal säännöllisesti yöksi" Pääsiäinen meni minulta pilalle, olin raivoissani. Laitoin lekurille kirjeen perusteluineen, että omakannan tekstit täytyy muuttaa. Ei korjannut tekstejä. Otin yhteyttä potilasasiamieheen. Potilasasiamiehen vaikutuksesta lekuri ehdotti, että piilota tekstit muilta terveydenhuoltohenkilöiltä. En suostunut, koska tekstit olivat päin mäntyä. Lopulta potilasasiamiehen avulla tekstit muutettiin asiallisiksi.

Ensinnäkin ei ole luvallista ottaa psykiatrin teksteistä tietoja esitietoihin. Verenpaineääkäri ei kirjoittanut psykiatrin diagnoosia vaan poimi teksteistä yhden lauseen ja tulkitsi senkin väärin. Kukaan lääkäri koskaan aikaisemmin ei ole kirjoittanut psykoosidiagnoosia esitietoihini. Tämä Terveystalon juppilääkäri oli kammottavan asiaton. Annoin palautetta Terveystaloon. Hän on vaihtanut lääkärikeskusta.

Kaikista kertomistani leimaamisista voisi kirjoittaa esimiehille muistutukset. En viitsi tehdä sitä, koska poliisin esitutkinta on menossa aikaisemmista jutuista.

Vastaavanlaista kohtelua saa varmaan moni mielenterveysongelmainen. Se on mahdollista, koska ei valiteta eikä pidetä puolia. Mielenterveysyhdistyksetkään eivät pidä potilaiden puolia.

Vaihdan otsikoksi: Diagnoosi 112 purettu. Uusi otsikko kuvaa tilanteeni oikein.

Vastaan sulle tähän. 0n niin totta, että jos mieli murtuu, murtuu paljon. Ihmisillä taipumus mitätöidä jos kokee/pitää itseä jotenkin parempana kuin kohdalle sattunut toinen ihminen. Raakaa. Kaikilla ei rohkeutta eikä uskallusta taistella oikeuksistaan. Sekundakansalaisuutta. Toisten takia.

Samaa mieltä. Ihmiset ilman mielenterveysongelmia luulevat olevansa parempia. Hei eivät läheskään aina edes tiedä psyykkisen oireilun syytä. Eikä kiinnosta. Luulen, että näin ajattelevat ovat kuitenkin vähemmistössä.

Nyt kun olen vähän seuraillut ihmisten suhtautumista erilaisiin väheksymisiin ja leimaamisiin, olen tullut tulokseen, että iso osa porukasta on aivan liian kilttiä. Kulttuurin muutokset tapahtuvat hitaasti. Turha syyllisyyden tunto on minusta yksi pahimpia asioita. Syyllisyyttä jotenkin tarjotaan vieläkin kasvatuksessa.

Vielä on myös paljon leimaamista sukurasitteella. Jos suvussa on yksi mielisairas, luullaan, että vähintäänkin kaikki muut sukulaiset sairastuvat ennen pitkää.

Lääkärit ylläpitävät sitäkin harhaa, että mielisairaudet periytyvät. Yhtään geeniä ei ole löydetty, joka aiheuttaa mielisairautta. Sairastumiseen vaikuttaa ympäristöolosuhteet ja perimä. Joillakin voi olla sellaisia geenejä, jotka altistavat herkemmin sairastumaan kuin toiset. Pelottelu sukurasitteella aiheuttaa moniin perheisiin ja sukuihin turhia ennakkoluuloja ja pelkoja.

Sen myös huomannut, syyllisyys ja häpeä tekevät ihmisestä aran. Usein toisen takia (puolesta) (vuoksi) tuota syyllisyyttä.

Joo, väärä syyllisyys on haitaksi kaikille.

Manipuloivat ihmiset käyttävät syyllisyyttä hyväkseen alistamalla ihmisiä. Ihmisen on vaan itse huomattava, mikä syyllisyys on turhaa.

Minusta mielenterveysongelmien lisääntymisen takia pitäisi pureutua syihin. Ei kalliita, helppoja ratkaisuja kuten terapiaa, terapiaa ja taas terapiaa. On otettava vakavasti lapsen tarpeet varhaislapsuudessa. Ei lasten tyrkkimistä aikuisten ehdoilla suuriin minimihenkilökunnalla varustettuihin päiväkoteihin.

Nuorisoväkivalta ei ratkea rangaistuksilla vaan syihin pureutumalla. Se on kallista. Nykyisin katsotaan halvemmaksi laastarointi terapeuteilla, kuraattoreilla ties millä. Koskaan ei ole varaa kouluttaa tarpeeksi terapeutteja. Lapsille ei haluta antaa hyviä kasvumahdollisuuksia. Se on kallista. Äidit ja isät heti töihin. Ei arvosteta lasten kanssa oloa.

Parisuhteet, joissa on manipulointia, on iso ongelma. Koulun yläasteen oppimäärään pitää lisätä hyvät tiedot narsismista ja sen synnystä. Se voisi vähentää vääriä valintoja puolisoa etsiessä.

Nyt tuli parannettua maailmaa 😊😀😄